Millä lailla parisuhteesi todennäköisesti eroaa suurimmasta osasta muita?

Me tapaamme vain kun miehelle sopii ja teemme asioita,joita hän haluaa.

3 vuotta yhdessä,ei asuta yhdessä.

Me ei riidellä ollenkaan. Se jäi kokonaan ensimmäiseen viiteen vuoteen, timantti tuli hiottua. Seuraavien kymmenen aikana ollaan hitsaannuttu niin hyvin yhteen, että varmaan aikanaan lähdetäänkin peräkanaa, jos saadaan vanhaksi elää.

Sillä lailla, että ensimmäiset kaksi vuotta olimme mieheni kanssa yhdessä niin, että hän oli naimisissa. Minä en tätä tiennyt, eikä hän kertonut. Lopulta se tietty paljastui. Tätä on monien vaikea ymmärtää - monet ihmettelevät, että miksi annoin anteeksi, vaikka mies teki minulle näin. Nykyään tämä on ihan tavallinen parisuhde, tehdään samoja juttuja kuin kaikki muutkin, eletään arkea.

Olemme olleet yhdessä 16 vuotta, mutta emme koskaan asuneet yhdessä.

- Ikäero (15 vuotta)

- Avoimuus. Kaikesta voi puhua ja toisen kanssa voi olla täysin oma itsensä joka tilanteessa. Omien kokemuksieni mukaan monilla pareilla on joitain vaikeuksia esim. keskustella tietyistä asioista, meillä ei ole tällaista.

En toki voi tietää millaista muilla on oikeasti parisuhteissaan, nämä ovat vain oletuksia ja omiin kokemuksiin perustuvia :)

Elämme lähes päinvastaisissa rytmeissä. Mies on tiiviisti keikkaileva muusikko, minä samansuuntaisella alalla mutta päivätöissä. Vuorotöitä tekevät tietysti monet ihmiset, mutta veikkaan, että tällainen yhdistelmä on kuitenkin aika harvinainen. Puolisoni on töissä aina silloin kun muut ovat vapaalla, ja minä taas menen sen perusrytmin mukaan. Tähän päälle tietysti omanlaatuisena asianaan se, että puolison työ on monin tavoin julkista ja omani ykstyistä. Vuosien varrella tutut ovat kyselleet miten kuvio onnistuu, mutta itselle se on tietenkin tavalllista.

Minä 13v vanhempi kuin mieheni

Kumpikaan ei ole mustasukkainen, eikä kyttää toistensa menemisiä.

Kotityöt jaetaan puoliksi, ei riitaa.

Rahat jaetaan puoliksi, ei riitaa.

Lapset kasvatetaan yhdessä, ei riitaa.

Kumpikaan ei käytä huumeita, alkoa hillitysti.

Molemmilla hyvät työpaikat ja eletään sovussa appivanhempien kanssa.

Näillä jo pääsee takuulla 10% sopusimpien ja onnellisempien parien joukkoon.

Meillä on avoin suhde

Meillä on yhteinen aika harvinainen harrastus. Kaikki vapaa-aika menee sen parissa.

Huomaa, että aika tavallisia juttuja sitä ihmiset pitää erikoisina :D ikäeroa ja harrastuksia... ja vai ette riitele koskaan? sen kun uskois

Vierailija kirjoitti:

Huomaa, että aika tavallisia juttuja sitä ihmiset pitää erikoisina :D ikäeroa ja harrastuksia... ja vai ette riitele koskaan? sen kun uskois

Jos meitä tarkoitat, ei riidellä koskaan. Uskot tai et, aivan sama. Käännekohta oli yksi nuoruuden musta vuosi, jolloin kumpikin oli kuolla (ollaan molemmat kroonisesti sairaita). Siinä puolison sairaalapedin vierellä toivoessa asiat menivät uuteen tärkeysjärjestykseen ilmeisen pysyvästi, molemmilla. - 2

Se, että ei riitele koskaan, ei ole mikään hyvä juttu.

Vierailija kirjoitti:

Se, että ei riitele koskaan, ei ole mikään hyvä juttu.

Kuinka? Mistä ja miksi pitäisi väkisin riidellä? Kumpikin saa olla juuri sellainen kuin on, ja näillä vuosilla hyvin harva asia enää saa kiihtymään. Me tunnetaan jo toisemme, vikoineen päivineen.

Saatetaan olla välillä viikko vaihtamatta sanaakaan missään muodossa ilman, että kumpikaan varsinaisesti huomaa asiaa. Ei siis olla edes kaukosuhteessa, asutaan samassa kaupungissa ja oikeastaan vain 500m päässä toisistamme.

Ollaan molemmat luovia ihmisiä, mies lisäksi matemaatikko, joten jos mulle osuu hyvä kirjoitusvaihe samaan kohtaan kuin hänellä vaikkapa henkinen läpimurto jonkun tiedejutun parissa, ei me huomata viestitellä.

Lisäksi ajattelemme usein yhdessä toistemme tekstien juonikuvioita kuin mitkäkin kustannustoimittaja ja kirjailija.

Vähäinen yhteydenpito saattaa kuulostaa huonon suhteen merkiltä, mutta kumpikaan ei halua asiaa muuttaa.

Emme myöskään halua ainakaan toistaiseksi muuttaa yhteen edes hamassa tulevaisuudessa, koska avoparisuhde ei vastaa parisuhdearvojamme. Molemmat halutaan oma mökkerö metsän keskeltä. :D

Meillä on seksi-illat sovittu ennakkoon. Seksiä on aina maanataina, keskiviikkona ja lauantaina. Näin on ollut jo lähes 25 vuotta. Sovittiin menettely ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, kun seksi meinasi hiipua vauva-arjen alle. Sen jälkeen on syntynyt kolme lasta lisää. Hyvin on toiminut ja molemmat olemme tyytyväisiä. Ikää meillä jo yli 50v molemmilla.

Emme riitele koskaan, sanomme joka päivä toisellemme, että rakastan sinua, ikävä tulee jos toinen on useamman tunnin poissa. Yhdessä jo yli 42 vuotta. Toivottavasti saamme kuollakin yhtäaikaa.

Meidän suhteessa ei ole vaatimuksia. Kumpikin saa elää juuri niin kuin haluaa.

20 vuotta yhdessä ja molemmilla omat kodit. Ikäeroa 19 vuotta.

Ei koskaan poistuta toistemme luota ilman halausta tai suukkoa. Sellainen "jokainen kerta voi olla viimeinen" -tyyli.