Uni, jota et unohda?

Olen pari kertaa nähnyt unta, jossa muka olisin hukkumassa. Yleensä olen kääriytynyt peittoon niin, ettei henki meinaa kulkea, jos tuollaisia unia näen. :"D Pelottavaa.

Olen toistuvasti nähnyt unta, jossa siivosin minun ja exän asuntoa. Tiedostin että olemme eronneet, että kumpikaan meistä ei enää asunut asunnossa, ja tunsin itseni vähän tyhmäksikin siivotessa asuntoa. Yhdessä unista exä asui asunnossa uuden perheensä kanssa, ja minä hääräsin ympäriinsä ja pyytelin anteeksi, mutta täytyyhän minun jälkeni siivota...

Viimeisessä unessa löysin kaapista vanhat kenkäni, ja totesin itsekseni etten tarvitse niitä enää, ne voi heittää vaikka roskiin. Sen jälkeen en ole enää tätä unta nähnyt.

Lapsena näin unta, jossa istun tyhjän auton takapenkillä. Auto syksyy hurjaa vauhtia alas jyrkkää alamäkeä. Olen toisaalta hyvin peloissani, mutta auton oikealla puolella purkautuu tulivuori, ja katson sitä vaikuttuneena.

Uni jossa jouduin valomiekkataisteluun Darth Vaderia vastaan.

Sellainen jännä ennen varsinaista nukahtamista, tunne kuin putoaisi kuoppaan tai liukastuisi ja koko vartalo nytkähtää oudosti.

Laiva uppoaa (Estonia).

Minua ammutaan.

Näen usein epämääräisiä unia naapurini ukista... 😳

Näin unta että olin ollut veneessä ja se oli kaatunut, olin kylpyhuoneessa ihan märissä vaatteissa ja ahdistuneena kun ystävättäret vain meikkasivat ja laittoivat itseään tansseihin lähtöä varten.

Heräsin siihen että isäni soitti Estonian uponneen.

Olen unissani muhinoinut Matti Vanhasen kanssa. En tunne vetoa häntä kohtaan, joten herätessä olin jotain ällöttyneen ja pettyneen väliltä.

Vierailija kirjoitti:

Lapsena (alle 5v) näin monta kertaa painajaista ilmassa leijuvasta kädesta joka hyökkää kimppuun. Onko jossain vanhassa kauhuelokuvassa tällainen?

Aikuisena olen nähnyt papan kuoleman jälkeen unta että pappa onkin siinä ja herännyt itkuun (kun itkenyt unessakin)

Mummosta olen toistuvasti nähnyt samaa unta että hän onkin elossa, jotenkin herännyt eloon kuolleista.

Onkohan nämä jotain juttuja mitä alitajunta yrittää työstää ja mitkä pyörivät mielessä, tai miten toivoisi asioiden olevan...

Olen myös huomannut että ahdistuneena/peloissaan näkee painajaisia (joku paha ajaa takaa ym), saa unihalvauskohtauksia ja muuta kivaa...

Lastenkirjassa Vihreä koura ja muita kummitusjuttuja on leijuva irtokäsi, joka kuristaa nukkujan. Itse olen -79 ja traumatisoitunut Noidan käsikirjasta, siinä oli sininen leijuva pää 😦

No viimeöinen uni jäi kyllä mieleen, olin lapsuudenkodissa siskon kanssa ruokapöydän ääressä ja siskonmies meni siitä ohi vessaan. Muuten ei kovin dramaattista mutta siskonmiehen pää oli kaulasta ylöspäin tummaihoisen miehen pää, ihan musta iho ja käkkärä pallotukka. Vähän Niinkuin ylex:n Viki(köseon) mutta mustaihoisena versiona. Mistä nää oikein tulee... En ole mikään persu tai sellainen ees että mitään semmosta motiivia.

Teininä 30 vuotta sitten näin unen jossa räjähteli, pommit paukkuivat ja tulipalot riehuivat. Kyyristelin siinä unessa jonkin kivitalon nurkalla suojassa ja taivaalla luki että ” vuonna xxxx maailma on uusi.”

Harmi vaan että vuosiluku on unohtunut.

Vierailija kirjoitti:

Näin unta kuolleesta ukistani, joka käyttäytyi siinä ikään kuin ei olisi tiennyt jo kuolleensa.

Yritin miettiä, miten hienovaraisesti voisi hänelle asian kertoa ja pelkäsin koko ajan, että tulee erotessa halaamaan, niinkuin tapansa eläessä oli. Että haroisin jotain tyhjää ja kylmää...

  Näin kerran sellaista unta, jossa istuin jo kuolleen ukkini sylissä. Ukin kuolemasta oli aikaa jo jotain 15 vuotta ainakin, en muista tarkkaan milloin tuon unen näin. Mutta olin noin 10-vuotias kun ukki kuoli ja olin tuon unennäkemisen aikaan jo ihan reilusti täysi-ikäinen. Mukava uni se kuitenkin oli.

Aloin yhtäkkiä nähdä unia joihin eräs mies, jonka tiesin mutta joka ei koskaan herättänyt minussa mitään sellaisia fiiliksiä että voisin kiinnostua hänestä, alkoi yllättäen tulla. Tosi usein tämä mies oli vain jossain taustalla unessa. Se oli todella hämäävää varsinkin kun en ollut tätä miestä koskaan erityisesti ajatellut. Aloin sitten huomaamaan hänet arkielämässä enemmän ja huomasin hänessä jotain merkkejä että hän voisi olla kiinnostunut. Ja itseäkin alkoi tuo mies kiinnostaa romanttisessa mielessä.

Tilanne on tällä hetkellä miehen kanssa sama, pitkiä katseita ja kemiaa ja vetovoimaa mutta ei olla edetty mihinkään suuntaan vielä.

Varmaan painajaiset, jotka toistuivat, kun olin pikkulapsi, niitä en unohda.

Yksi toistuva uni oli sellainen, että olin äidin ja muiden läheisten kanssa pimeässä kellariverkostossa. Siellä oli kiviset seinät mutta puiset ovet. Ajauduin jostain syystä erilleni muista niin että kuulin heidän äänensä selvästi oven takaa mutta en saanut ovea auki. Huusin äitiä ja huusin apua, että avaisivat oven, olen täällä. Kuulin äidin sanovan, että mihinköhän se meidän tyttö jäi, kun jotain ääntä kuuluu, mutga ei yhtään tiedä, mistä se tulee. Äiti ei kuulostanut kuitenkaan yhtään huolestuneelta, vaikka minä huusin peloissani pimeässä. Siihen uni päättyi.

Näin muutama vuosi sitten unen, että Anna-Leena Härkösen pää oli mun yöpöydällä lasikulhossa.

Tämä on totta.

En muista juuri muuta tuosta unesta, tai on sekava etten pysty kertomaan.

Oikeasti tykkään tosi paljon hänen kirjoista ja kolumneista.

Vierailija kirjoitti:

Upea väriuni, jossa kuolin samuraimiekalla sivallettuna. Vihreät nurmikentät, aurinko paistoi ja kun kuolin, ihana punainen lämpö ympäröi minut. Unesta on varmaan 20 vuotta, enkä sen jälkeen ole pelännyt kuolemaa.

Toinen unohtumaton väriuni on sellainen, jossa oli puhuvia hevosia. En ole hevosihminen ;)

  Uneni eivät yleensä ole kovinkaan värikkäitä, vaan värimaailma on niissä sellainen tummempi, hieman samaa tyyliä kuin joissakin vanhoissa valokuvissa. Ei siis täysin mustavalkoista, vaan sellaista kellertävän vihertävää sävyä mukana. Joskus kun söin kuivattuja punakärpässieniä ja kun sen jälkeen menin nukkumaan, niin näin hämmästyttävän värikkäitä unia. Tuosta on aikaa jo yli 10 vuotta, mutta silti muistan niitä värejä, vaikka osa oli sellaisia värejä joille en tiedä edes nimiä. En ole nähnyt niitä muualla kuin tuossa unessa.

Lapsuudessani näin unen, jossa lähdin lentoon auringonnousun suuntaan. Unessa oli varhainen kesäaamu ja ilmassa kevyttä usvaa, jonka läpi nouseva aurinko loi säteitään. Tuolloin levitin käteni ja nousin ilmaan kohti aurinkoa. Tuosta lienee aikaa lähemmäs 30 vuotta.

Lentounet ja unet, joissa voi päättää, että nyt lähden lentoon. Aina se ei heti onnistu. Nuorempana näin unia, joissa lensin ensin taivaalle ja siitä avaruuteen asti, näin tähtiä ja galakseja, kaiken tarkoitus oli jotenkin siellä.

Monesti uniin liittyy surumielinen piano- tai viulumusiikki. Kauniita sävellyksiä, joita ei enää muista herätessä eikä osaisi taitamattomana taltioida, vaikka muistaisikin.

Unet, joissa näkee hautakivessä oman nimensä ja syntymäajan, mutta kuolinpäivää ei näytetä. Yhdessä unessa olin hautausmaalla ja siellä oli kaunis violetinsininen, sumuinen valaistus. Hautojen päällä oli kuin hiekkana kimaltelevia timantteja eri väreissä. Unet, joissa värit näkyvät voimakkaammin jäävät kyllä mieleen. Itse en käytä mitään päihteitä, joten tämä ei omalla kohdallani liity sellaiseen.