Onko ihan normaalia: Nelikymppinen nainen bilettää ja fanittaa kuin teini
Eksyin puolivahingossa vanhan kaverin facebookiin.
Tiedän, että jokainen taaplaa tyylillään, mutta mä olen kyllä säälinsekaisesti hämmästynyt. Tämä nainen, nyt 41-vuotias(!), näyttää elävän lapsettomana avoliitossa ja olevan töissä kai hoitoalalla. Koko elämänsisältö tuntuu olevan yksi suomalainen bändi, josta riittää kuvia ja tekstiä, ja jonka perässä tämä aikuinen ihminen kiertää ympäri Suomen keikoilla. Päivitykset liittyvät tähän bändiin ja välillä johonkin ryyppyreissuun, kuvat on sellaisia pimeitä, yleisöstä sihdattuja epätarkkoja otoksia tästä bändistä ja sitten tyyliin rööki&kalja kädessä duckface-ilmeellä jossain baarin vessassa. Aikuisen ihmisen facebookin sisältö on siis tämä: "Vttu perjantaina ryypääätäään!", "Vttu jees, enää kymmenen yötä ja mä näen Apulannan", "No olihan se sitten pakko taas ostaa ne keikkaliput Rovaniemelle, viidestoista kerta tänä vuonna kun mä näen ihanan Apiksen, vttu jees!", "vttu mikä krapula, mutta olipa taas hauskaa", "mä ja tää bitch ollaan sisters 4ever, ja tänään sit hei juodaan!!!"
Onko tuo teidän mielestä ihan ns, normaalia aikuisen naisen käytöstä? Itse olisin voinut kuvitella eläväni tuollaista elämää ehkä 16-vuotiaana, mutta en nyt jumalauta enää nelikymppisenä, vaikka tykkäänkin käydä keikoilla ja välillä pubissakin. Onko teillä tällaisia tuttuja tai kavereita, jotka ovat ikään kuin jämähtäneet johonkin?
Kommentit (47)
Voi kauhia. Istuisi keinutuoliin virkkaamaan niinkuin me muutkin nelikymppiset.
Mikä on sinun elämän sisältö ja miksi?
Mikä sitten on normaalia mielestäsi? Ja vaikka vanha kaverisi olisikin, sanojesi mukaan, "jämähtänyt" teinitasolle niin mitä haittaa tästä on/olisi? Kuinka hänen kuuluisi elää ettet ihmettelisi asiaa netissä?
Ei lasten hankkiminen voi olla elämän ainoa sisältö!
Tämä ihminen on löytänyt jotain muuta kuin työssäjäyvän perusperheenäidin roolin.
Terveisin nelikymppinen yh joka lähtee illalla bilettää
Joillekkin vaan jää tuollainen vaihe päälle ja vaikka itsekin pyörittelisin silmiäni vastaavalle, niin oikeasti mitä väliä jos keneenkään ei satu.
Mulla on tuollainen tuttu. Ei ole minusta ihan ns. normaali, kun sitä kysyit. Siis suorituu kyllä arjestaan, mutta on jotenkin epätasapainoisen oloinen (paljon kaikenlaisia ahdistuksia ja paniikkihäiriöitä ja saattaa humalassa töniä miestään ja potkia roskiksia jne), eikä ihan suoraan sanottuna ole mikään penaalin terävin kynä. Kai se kumminkin on kiva, että on löytänyt elämäänsä sisältöä jonkun suomihumppabändin seuraamisesta. Ei onneksi tarvitse liian usein olla tekemisissä. Mummoani lainatakseni: Meitä mahtuu niin moneen junaan. Ja jotkut meistä ovat jääneet asemalle odottelemaan.
Mulla on samanlainen tuttava, hänen kohdallaan ihqu bändi on mikälie neljänsuora tms. Facebookissa sitten hehkutetaan kavereiden seinille että kuinkas mones kymmenes keikka onkaan, ja kuvissa poseerataan vaivaantuneen näköisten bändin poikien kanssa liian lähelle tunkien... Huvittavaa lähinnä, kun en moista fanitusta itse ymmärtänyt edes teininä.
Näitä on hotelli vantaat ja muut wt-paikat täpötäynnä. Markkina-arvo näillä alkaa olla -30% sika-nauta jauhelihan tasolla, mutta yhä itse kuvitellaan olevansa se tiskin himoituin sisäfile ja käyttäydytään kuin mikäkin 18v pissisprinsessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei lasten hankkiminen voi olla elämän ainoa sisältö!
Tämä ihminen on löytänyt jotain muuta kuin työssäjäyvän perusperheenäidin roolin.
Terveisin nelikymppinen yh joka lähtee illalla bilettää
En todellakaan tarkoittanut, että lasten hankkiminen olisi elämän ainoa sisältö! Mistä niin päättelit? Et edes tiedä, onko minulla lapsia! Ja kyllä, itsekin olen lähdössä tänään "bilettämään" - siis menen klubbailemaan parin kaverin kanssa, ehkä käydään yhdellä keikalla aiemmin,
Ero on siinä, että en käytä kaikkia viikonloppujani seisten saman bändin keikalla eturivissä suu auki kännykkäkameran kanssa ja päivitä someeni itsestäni kuvia kännissä x 20.
AP
We only live once. Itse en kertaakaan ole "ihku" fanittanut himona, vaikka suosikkiartisteja ja yhtyeitä on ollut. En vain yksinkertaisesti osaa fanittaa. Mutta onneittelut sille joka jaksaa biletää vielä nelikymppisenä, moni on jo naatti 25 vuotiaana, rauhoittunut, perustanut perheen ja asettunut aloilleen.
No kieltämättä aika teinimäinen lifestyle... mutta jos nauttii elämästään tuolla tavalla, niin mikäs siinä.
Jäin miettimään, että kuinkakohan paljon sukupuoli merkitsee siihen, että ikinuorta elämää viettävää ihmistä tuomitaan. Koska esimerkiksi mun työpaikalla on parikin nelikymppistä miestä jotka ryyppäävät pari kertaa viikossa ja yrittävät iskeä teini-ikäisiä tai jotain parikymppisiä tyttöjä. Tätä ilmeisesti pidetään ihan normaalina toimintana, koska kukaan ei ole ainakaan ääneen sanoneet mitään.
Mietin vaan, että jos joku aikuinen nainen tekis noin... ryyppäis joka viikko ja yrittäis päästä teinipoikien pöksyihin. Eeeeeh....
Minä yritän päästä parikymppisten miesten pöksyihin enkä edes häpeä sitä! :) N41
Enpä normaalista tiedä. Ehkä se kertoo eniten elämän sisällöstä. Kalja- ja krapulajutut on ihan vaan noloja ja lapsellisia, jos nelikymppisellä voi vielä lapsellista olla. <- millä termillä se ikääntyessä korvataan?!
Mun tuttavapiirissä on vähän vastaava tapaus. Tämä vaan on monen lapsen äiti. Ja nyt on lapsista vanhin, 18v. tytär liittynyt äidin seuraan. Aika myötähäpeää aiheuttavia päivityksiä kun äiti ja tytär linkittelee jatkuvasti alkoholiin ja baareiluunsa liittyviä hassunhauskoja kuvia ym. ja sitten kiherretään niiden kommenteissa kuin teinit. Tarroja sinkoilee jne. Kukaan muu ei näitä päivityksiä yleensä kommentoi. Joo, mun puolesta saavat tehdä mitä haluavat, mutta onko sitä baareilua ja alkon käyttöään ihan pakko mainostaa facessa. Ei se ihmisestä kovin fiksua kuvaa anna, lähinnä tulee wt-meininki mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Enpä normaalista tiedä. Ehkä se kertoo eniten elämän sisällöstä. Kalja- ja krapulajutut on ihan vaan noloja ja lapsellisia, jos nelikymppisellä voi vielä lapsellista olla. <- millä termillä se ikääntyessä korvataan?!
Se termi voisi olla ihan vaan "helvetin tyhmä".
Heh, ollaanpa täällä ymmärtäväisiä. Pohdin vain, mitä olisitte vastanneet tuon nelikymppisen naisen aloitukseen otsikkona vaikkapa "vi**u tänää lähtee, apulantaa, kaljaa ja huomenna salee krapulaa!".
Mun mielestä näiden fanittajien ja henkisesti johonkin 13-vuotiaan tasolle jumittaneiden ihmisten joukkoon kuuluu myös monet koiraharrastajat ja kissaihmiset. Mä tiedän aika monta nelikymppistä naista, joiden elämän sisältö on se oma koira/kissa/kani, eikä elämässä sitten paljon muuta olekaan. Some täyttyy vain eläinten kuvista, päivitetään lenkit ja ruokailut ja yöpuuhat ja pissit ja kakat ja leikkimiset ja muut ihan kuin lapsesta. Söpösöpösöpöilyä, mutta toisaalta myös haudan vakavaa hommaa eli keskustelupalstalla tai facebookissa saadaan sekunnissa dramaattinen riita aikaiseksi siitä, että saako koiralle antaa kuivamuonaa tai voiko kissa olla yön yksin kotona.
Mullakin on koira, rakas lemmikki ja hyvä lenkkikaveri. Silti noita koiranaisten juttuja kuunnellessa ja lukiessa en voi olla ajattelematta, että he ovat ihan oikeasti jääneet henkisesti jonnekin esiteinien tasolle. Itse käyttäydyin noin ehkä 12-vuotiaana hevoshulluna.
Fiksut ihmiset eivät ole tuollaisia myöskään 16-vuotiaana. Tuossa on kaksi asiaa: ensinnäkin se, että hän on lapseton ja elää siksi vapaata lapsenomaista elämää. Sitten on se toinen asia eli kyseisen henkilön syvä tyhmyys. Huono yhdistelmä. Itse hän saattaa luulla olevansa ihan tyytyväinen elämäänsä, kun ei järki päätä pakota.
Mitä väliä? Live and let live.