Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Koulutetun työttömän on otettava vastaan mitä tahansa työtä ja valmis muuttamaan minne tahansa työn perässä.
YHTEISKUNNAN rahoilla kouluttautuneen tohtorin tehtävä on etsiä työtä. Jos omaan koulutukseen ­perustuvaa työtä ei ole tarjolla, tohtorin pitää mennä muihin töihin ja alkaa pikkuhiljaa maksaa yhteis­kunnalle takaisin koulutuksensa ­aiheuttamia kuluja.

No, Puttonen istuu pallillaan veronmaksajien tukemana. Joku voisi sanoa, että tuollainen virka on turha, sen voi hoitaa joku muu, jossain muussa yliopistossa. Lähtisikö Puttonen vaikka metallifirmaan koneistajaksi vaikka Kainuuseen? Niin, koskeeko tämä työttömien vihapuhe aina niitä muita työttömiä, ei omaa viitekehystä? Kyllä. Samalla tavalla kuon terveyserojen kasvu ei ole koskaan ongelma hyvätuloiselle, joka ostaa terveyspalvelut yksityisiltä. Jos köyhällä ei ole varaa hoitoon, niin voi voi. Yhteiskunta ei voi pestä käsiään. Se päätäää koulutusaloihin suunnatusta rahamäärästä. Jos koukutetaan väärille aloille, jotka ei ät työllistä, se on yhteiskunnan vika, koska heillä on aikaa ja virkamiehiä, jotka suunnittelevat koulutuspolitiikkaa päivittäin!!

  • ylös 68
  • alas 17

Sivut

Kommentit (56)

Vierailija

Missä kohdassa vapautuu Puttosen mukaan tästä velvollisuudesta? Kalliiksi käy opiskelu Suomessa. Itse asiasta olen samaa mieltä, mutta perustelusta en. Tuota "yhteiskunnan tarjoamaa koulutusta" tarjotaan kaikkeen syyksi: älyttömään progressioon, kovaan verotukseen jne. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että ihmisen velvollisuus on huolehtia itse omasta elämisestään omien kykyjensä mukaan. Yhteiskunta huoletikoon niistä, jotka eivät itse pysty huolehtimaan, ei niistä jotka eivät halua huolehtia.

  • ylös 19
  • alas 2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Meillä ei enää ole varaa ajatella, että yhteiskunnan varoja voitaisiin käyttää hyväosaisten kansalaisten elintapojen ylläpitämiseen. On aika unohtaa koulutusta vastaavan työn käsite.

Työnantajat valitsevat sellaiset työntekijät, joita tarvitsevat. Yksilön vastuulla on kykyjensä mukaan hoitaa omat asiansa ja mennä sellaisiin töihin, joita on tarjolla. Jos se edellyttää toiselle paikkakunnalle muuttamista, sitten pitää muuttaa.
HS 19.1. Vesa Puttonen, Aalto-yliopisto Espoo

Tuo hyväosaisen kansalaisen elättämisen käsite pistää silmään. Totta kai vaikka Nigeriaan verrattuna jokainen suomalainen on hyväosainen. Mutta Pohjoismaihin ja EU-maihin verrattuna suomalainen yliopistossa opiskeleva nuori ei ole mitään eliittiä. Täällä onneksi tuetaan vielä edes pienellä murusella opiskelua vaikka opintolainapakko ajaa monet tiukille, kun ei haluta velkaantua. Jos koulutetulle nuorelle ei ole tatjota mitään muuta kuin kyyninen heitto, hae töitä mistä tahansa ja koulutuksellasi ei ole mitään merkitystä, on tulevaisuus kyllä huono ja suorastaan masentava. Luultavasti Puttonen om Sipilän ryhmissä ideoimassa tylyjä toimia työttömille. Tällaisessa toivottomuuden tarjoamisessa ei ole mitään mieltä vasn kaikki paukut pitäisi löytää siihen, että koulutetuilla nuorilla on toivoa työpaikoista Suomessa ja koulutuspanostukset eivät mene hukkaan!! Yhteiskunnan on luotava edellytykset muuntokoulutuksille eikä vinkua työvoimapulasta!!

  • ylös 45
  • alas 3
Vierailija

Tämä on totta ja myös turha koulutus saisi jäädä väliin. Kaupan kassoiksi on koulutettu liikaa tradenomeja.

  • ylös 34
  • alas 4
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tämä on totta ja myös turha koulutus saisi jäädä väliin. Kaupan kassoiksi on koulutettu liikaa tradenomeja.

Koulutettujen työtyömyys on ollut aina kaikista alhaisinta mutta nykyään ongelmana on se, ettei työtä haluta tarjota ja maksaa siitä palkkaa!! Säästöpolitiikka vie Suomen alikehittyneeksi itäblokin maaksi. 44

  • ylös 40
  • alas 6
Vierailija

 
Koulussa läksyjen tekeminen on jokaisen omalla vastuulla eikö niin?

Valmistumisen jälkeen työpaikan löytäminen on myös jokaisen omalla vastuulla.

  • ylös 10
  • alas 25
Vierailija

Koko Suomen koulutus ihan peruskoulusta alkaen suunnitellaan erittäin tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Elinkeinoelämän rooli on ns. asiantuntijan rooli, eli he kertovat, minkälaista ja miten koulutettua työvoimaa he tulevat tarvitsemaan.

Nyt elinkeinoelämä valittelee, että eivät saa sellaista työvoimaa, mitä tarvitsevat. Olisiko peiliinkatsomisen paikka?

  • ylös 46
  • alas 5
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Koko Suomen koulutus ihan peruskoulusta alkaen suunnitellaan erittäin tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Elinkeinoelämän rooli on ns. asiantuntijan rooli, eli he kertovat, minkälaista ja miten koulutettua työvoimaa he tulevat tarvitsemaan.

Nyt elinkeinoelämä valittelee, että eivät saa sellaista työvoimaa, mitä tarvitsevat. Olisiko peiliinkatsomisen paikka?


Opetussuunnitelmia peruskoulussa lastivat ainakin opetusneuvokset ja tutkijat, joiden käytännön koukutyöstä ei ole tietoakaan ja paperilla kaikki näyttää hyvältä, ei siellä elinkeinoelämältä kysytä. Yliopistojen sisäsiittoisuus on samaa tasoa. Koulutusasioista päättävät hyvätuloiset virkamiehet ja ns.asiantuntijat, joita on muutama kourallinen ja he ovat ilmeisesti erehtymättömiä. Kentän ääni EI merkitse mitään eikä sitä kuunnella. Näiden ns.asiantuntijoiden mukaan ministerit tekevät päätökset, jotka koskevat koko kansaa. Virkamiehiä ei valita demokraattisesti eikä heidän päätöksistään voi valittaa.

  • ylös 15
  • alas 3
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
 
Koulussa läksyjen tekeminen on jokaisen omalla vastuulla eikö niin?

Valmistumisen jälkeen työpaikan löytäminen on myös jokaisen omalla vastuulla.

Ja työpaikkojen tarjoaminen palkan kanssa on työnantajien vastuulla sekä koulutuspolitiikan suuntaaminen järkevästi eduskunnan vastuulla, eikö niin?

  • ylös 27
  • alas 3
Vierailija

Ongelmahan ei ole, etteikö työtön ottaisi koulutustaan vastaamatonta työtä vastaan.  Ongelma on, ettei häntä palkata siihen, koska työhön pitää olla koulutus, jota hänellä ei ole. Nykyisin lähes jokaiseen yksinkertaiseenkin työhön pitää olla vähintään kolmen vuoden koulutus. On aika mahdotonta jokaisen pätkähomman välissä käydä hankkimassa taas uusi tutkinto seuraavaa pätkähommaa varten. 

  • ylös 65
  • alas 4
Vierailija

Ei vaan se on toisinpäin, professoriksi voisi nimetä niitä jotka asian halvmmalla hoitavat, vaikka ilman koulutusta tai jollain hämärällä ulkomaalaisella diplomilla.

  • ylös 27
  • alas 3
Vierailija

Aika tylyä settiä. Olen tutkija ja töissä yliopistolla enkä ole kenenkään tohtorin nähnyt jättäytyvän työttömäksi hakematta "muita töitä" jos apurahat loppuvat.
Toisekseen tämä muuttamispakko: mitä sitten jos pariskunnan toisella osapuolella on työ yhdellä paikkakunnalla ja toinen on työtön, pitääkö toisen silloinkin muuttaa vai pitääkö erota? Saako armoa jos on lapsia?
Ennen oli ennen ja silloin oli aika moni asia yhteiskunnassa huonommin.

  • ylös 47
  • alas 4
Vierailija

Eikö otsikon pitäisi olla "On aika unohtaa koulutusta VASTAAVA työ?
Aloin lukea ketjua, kun luulin professori Puttosen sanoneen jotain järkevää, mutta asia olikin päinvastoin.

  • ylös 36
  • alas 2
Vierailija

Missähän todellisuudessa nämä ns. asiantuntijat elävät? Suomessa on täysin mahdotonta saada mitään työtä, jos koulutus ei vastaa muodollisia vaatimuksia täydellisesti. Jos niitä koulutusta vastaamattomia työpaikkoja olisi, kyllä kai niitä kaikki hakisivat. Perseenpyyhkimiseenkin tarvitaan kolmen vuoden täsmäkoulutus. Toki niitä lähärin paikkoja voi hakea tohtorikin, mutta ihan varmasti ei saa, kun päteviäkin on jonossa kymmeniä.

  • ylös 35
  • alas 3
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan ei ole, etteikö työtön ottaisi koulutustaan vastaamatonta työtä vastaan.  Ongelma on, ettei häntä palkata siihen, koska työhön pitää olla koulutus, jota hänellä ei ole. Nykyisin lähes jokaiseen yksinkertaiseenkin työhön pitää olla vähintään kolmen vuoden koulutus. On aika mahdotonta jokaisen pätkähomman välissä käydä hankkimassa taas uusi tutkinto seuraavaa pätkähommaa varten. 

Tämä on aivan keskeinen pääongelma tässä työllistymisasiassa! Koulutettuja on valtavasti mutta eivät työnantajille kelpaan, jos oieni erityisalan osaaminen puuttuu, koska eivät halua kouluttaa työpaikoilla eikä valtiovalta auta muuntokoulutuksissa! Yksinään jää koulutettu työtön mahdottomaan rakoon.

  • ylös 30
  • alas 2
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Missähän todellisuudessa nämä ns. asiantuntijat elävät? Suomessa on täysin mahdotonta saada mitään työtä, jos koulutus ei vastaa muodollisia vaatimuksia täydellisesti. Jos niitä koulutusta vastaamattomia työpaikkoja olisi, kyllä kai niitä kaikki hakisivat. Perseenpyyhkimiseenkin tarvitaan kolmen vuoden täsmäkoulutus. Toki niitä lähärin paikkoja voi hakea tohtorikin, mutta ihan varmasti ei saa, kun päteviäkin on jonossa kymmeniä.

Jep ja lisäksi tohtorin kouluttamiseen on pistetty niin paljon julkista rahaa, että voi olla ihan järkevää pyrkiä siihen (=antaa hakea koulutustaan vastaavia töitä jonkin aikaa) että hän työllistyisi edes jollain tapaa koulutustaan vastaavasti.

  • ylös 18
  • alas 0
Vierailija

Englannissa voi hakea ja saada melkein alan kuin alan töitä jos vaan on saanut jonkunlaisen korkeakoulututkinnon suoritettua. Sitä todistusta ei pidetä muuna kuin osoituksena ihmisen jonkinlaisesta oppimiskyvystä. Onko Iso-Britannian talous ja yhteiskunta sen takia jotenkin huonompi kuin Suomen, en osaa sanoa. Koulutettuja työttömiä siellä ei ainakaan ole ja bruttokansantuote per nuppi samaa luokkaa kuin Suomessa.

  • ylös 27
  • alas 1
Vierailija

Jos on pakko ottaa koulutusta vastaamaton työ vastaan, niin minkä takia juhlapuheissa päättäjät hehkuttavat koulutuksen puolesta, jos sillä ei mitään tee? Minkä takia ihmisiä ylipäätään koulutetaan Suomessa? Tätä perustavaa keskustelua ei käy yksikään presidenttiehdokas eikä muu poliitikko. Suomen visio tulevaisuudesta on sumea eikä siitä tunnuta olevan kiinnostuneita. Meitä ajellaan kuin uittotukkeja kohti tuntematonta. Olisi älyllisesti rehellisestä edes avoimesti myöntää, että maastamme tehdään pienen eliitin leikkikenttä ja muu kansa on huonostipalkatuissa töissä tai orjina tälle eliitille.

  • ylös 25
  • alas 2
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
 
Koulussa läksyjen tekeminen on jokaisen omalla vastuulla eikö niin?

Valmistumisen jälkeen työpaikan löytäminen on myös jokaisen omalla vastuulla.

Ja työpaikkojen tarjoaminen palkan kanssa on työnantajien vastuulla sekä koulutuspolitiikan suuntaaminen järkevästi eduskunnan vastuulla, eikö niin?

No ei todellakaan.

Aivan samoin kuin pullakahveiden tarjoaminen sinulle ei ole minun vastuulla niin myöskään työpaikan tarjoaminen ei ole työnantajan vastuulla.

Et kai itsekään usko, että koulutuspaikkojen suuntaaminen olisi eduskunnan vastuulla. Jos näin olisi ja eduskunta olisi tehtäviensä tasalla, puolet humanistisista huuhaa-opiskelupaikoista lopetettaisiin. Jokainen on itse vastuussa omasta elämästään ja siihen kuuluu myös opintojen valinta siten, että se tukee loppuelämää.

Annan vielä ilmaisen neuvon: Opiskele kiinan kieli, työllistyt varmasti.

  • ylös 4
  • alas 13
Vierailija

Helppo on rahoituksen professorin kirjoitella lehteen rahoituksen professorin pallilta.

Jos kyseinen Puttonen olisi itse vailla koulutustaan vastaavaa työtä, voisi ääni olla toisenlainen.

Ensinnäkin hän olisi silloin huomattavasti paremmin perillä työtä vailla olevan akateemisen asioista ja olisi niin sanotusti enemmän kompetenssia aiheeseen.

Mutta eihän sitä lasketa. Tämmöiset puttoset saavat lehdissä sanoa, kun heillä on se rahoituksen professuuri.

  • ylös 26
  • alas 4

Sivut

Sisältö jatkuu mainoksen alla