Lapsuudessanne seksuaalista häirintää kokeneet, kertokaa, oletteko asian kanssa ns. balansissa vielä vuosikymmenienkään jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Minua ei ole lapsena käytetty seksuaalisesti hyväksi mutta yhdessä sukuhaarassani sitä oli paljonkin joten serkkuni, tätini ja hänen serkkunsa ovat hyväksikäytettyjä. Kaikilla alentunut itsetunto, pukeutuvat peittävästi ja rumasti, eivät kiinnitä huomiota ulkonäköönsä, alkoholismia ja tupakointia, mielenterveysongelmia, huomattavaa ylipainoa, masentuneisuutta, miellyttämishalua ja jämäkkyyden puutetta. Kaikki ovat kylläkin naimisissa ja pienten lasten äitejä. Eivät syytä hyväksikäyttäjiään vaan sanovat että ehkä he pitivät siitä, eivät kuitenkaan hyväksy sitä mutta mielestäni saattaisivat olla helposti johdateltavissa esim. jonkinlaisessa pedofiiliringissä jatkamaan hyväksikäyttöä, tahdottomia kun ovat.

HUHUHUHUH; mitä kirjoitat, että hyväksikäytetyt lapsuudessaan olisivat aikuistuttuaan pedofiileja. Et tunnu tietävän lainkaan, kuinka lapsuudessaan seksuaalista häirintää kohdanneet reagoivat kohtaamaansa traumaansa.  Kun minä sain tuta seksuaalista häirintää lapsuuteni aikana mieleltään sairaan henkilön oirehtiessa kaikin tavoin, niin en ikimaailmassa ole häirinnyt ketään sen kokemuksen jälkeen sillä saralla, en todellakaan! Vihaksi pistää tuollaiset luulotautiset tällä palstalla, jotka ylipäätänsä arvontavat seksuaalisesti häirittyjä henkilöitä,  mutta yllä olevan tekstin takana onkin näköjään itse varsinainen pedofiili ja  mieleltään heilahtanut,seksuaalirikollinen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että monesti "hyväksikäytetyt" haluavat mairitella itseään. He haluavat rupatella näistä asioista terapeutille ja muille halukkaille, koska haluavat osoittaa, että heillä oli joskus kyky aiheuttaa seksuaalista kiinnostusta. Usein kun katsoo näitä "hyväksikäytettyjä" ihmettelee, miten joku on muka halunnut noin rumaa.

AP. kuittaa nyt tähän:  Miten sairas on ihmisen mieli, joka tuottaa tuollaista tekstiä tänne, että ihminen, jota on lapsuudessaan "hyväksikäytetty", joka kylläkin on noissa tapauksissa "pahaksikäytetty", olisi ruma? Ja siten uhrit kävisivät terapeutille rupattelemassa sairaan ihmisen aikaansaamaa traumaansa purkaakseen, että heillä olisi ollut lapsena jo seksuaalista vetovoimaa aiheuttaa itseensä kohtaamaansa väärinkohtelua tuolla saralla; ei hitsi, kuinka sairas täytyy ihmisen mieleltään olla, joka tuollaista sontaa edes viitsii tänne yleiselle anonyymipalstalle kirjoittaakaan, muut kuin seksuaalirikollinen itse tai hänen myötäilijänsä! Juu, minunkin tapauksessa henkilö oli todistettavasti jo mieleltään heilahtanut surkimus lapsuuteni perheestä silloin kun hän kiusasi ja ahdisteli minua, mutta jokainen tapaus on erilainen sen enempiä kertomatta tänne yleiselle palstalle. 

Sitä minäkin olen monet kerrat ihmetellyt, että miksi minua, aknenaamaista ja peittävästi pukeutuvaa teinityttöä ahdisteltiin seksuaalisesti. Voisiko syynä olla vaikka se, että tarkoituksena ei ollut mikään imartelu tai flirtti vaan yksinkertaisesti kiusaaminen ja nöyryyttäminen? 

Ymmärrän sinua, eli kiusaaminen on monessakin tapauksessa ollut syynä perheen sisäisissä tämän kaltaisissa tapauksissa mukana, jossa on ollut sisarusten välistä ahdistelua, mutta omassa tapauksessani henkilö osoittautui sairaaksi mieleltään.

Vierailija kirjoitti:

Tsemppiä kaikille uhreille ja muistakaa, te ette ole syyllisiä eikä teidän tarvitse hävetä mitään. Muistakaa tuo, vaikette saisi koskaan mistään muualta apua tai ymmärrystä.

Minä kylläkin olen saanut ymmärrystä ja apua terapiasta.

Enkä häpeä, olinhan syytön syyllisen henkilön sairaaseen ahdisteluunsa lapsuuteni tiettyjen vuosien aikana, mutta onneksi menin kertomaan vanhemmilleni, ja kiusaaja lopetti, mutta hän oli mieleltään sairas, ja aiheutti muutenkin vanhemmilleni ns."harmaita hiuksia" perheessämme vielä aikuistuttuaankin ja perustettuaan oman perheensä.

Uskon vakaasti, että seksuaalisesti alaikäistä häirinneet henkilöt saavat kyllä jos ei ihan heti niin ajan kanssa rangaistuksensa, ja se on JULMAN KOVA!

Joutavatkin saada!

Isällä oli tapana suudella minua jatkuvasti, aina oli kieli kurkussani. Ja huohotti.

En sano mitä alapäälle tehtiin, mutta ehkä sen kanssa oppii elämään.

Eihän mikään suulle suukottelu voi olla kenenkään muun mielestä väärin. Sitä ei ymmärretä vääräksi. Kuitenkin hän itse tiesi sen vääräksi, kun vei minut sivummalle ettei muut näe. Minua on aina kuvottanut, on syömishäiriötä ym. Olen kasvanut kieroon ja ahdistunut enkä kyennyt perustamaan perhettä.

Mutta minulle ei ikinä tulisi mieleenkään käyttää ketään lapsia, päinvastoin suojelen ja huolehdin ja kyttään tarkasti, miten ihmiset kohtelevat lapsiaan. Ja tunnen itseni saastaiseksi

Vaikuttaa edelleen. On ollut vaikea masennusjakso jossa dissosiaatiohäiriön kaltaista oirehdintaa. On ahdistusta edelleen. Sitä en osaa sanoa, johtuuko mt-ongelmat pelkästään hyväksikäytöstä.

Minulla ei ole tarkkoja muistikuvia hyväksikäytöistä, vain osittaisia pilkahduksia sieltä täältä. Välillä iskee ahdistus ja kuvotus tietyn tyyppisestä kosketuksesta, äänen sävystä tai katseesta. Ne vain jotenkin laukaisee ne lapsuudessa koetut tunteet. Silti en saa niistä muistoista tarkalleen kiinni.

Omaa lastani varjelen liiakseenkin. En luota keneenkään ja pelkään että hänelle käy samoin kuin minulle kävi.

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa edelleen. On ollut vaikea masennusjakso jossa dissosiaatiohäiriön kaltaista oirehdintaa. On ahdistusta edelleen. Sitä en osaa sanoa, johtuuko mt-ongelmat pelkästään hyväksikäytöstä.

Minulla ei ole tarkkoja muistikuvia hyväksikäytöistä, vain osittaisia pilkahduksia sieltä täältä. Välillä iskee ahdistus ja kuvotus tietyn tyyppisestä kosketuksesta, äänen sävystä tai katseesta. Ne vain jotenkin laukaisee ne lapsuudessa koetut tunteet. Silti en saa niistä muistoista tarkalleen kiinni.

Omaa lastani varjelen liiakseenkin. En luota keneenkään ja pelkään että hänelle käy samoin kuin minulle kävi.

Sama juttu omalla kohdallani, vaikken samankaltaista seksuaalista ahdistelua kohdannutkaan lapsuuteni tiettynä aikana, kuten niin moni muu on joutunut todella pahojen tekojen kohteeksi. Onneksi kyseinen kiusaaminen ei pilannut koko jatkoelämääni tarkoittaen mitä miehiin tulee, ja seksielämääni, sekä myöskin omiin raskauksiini ja lapsiini mennäkseni. Ja juurikin itsekkin pyrin vahtimaan omia lapsiani tuossa ajatuksessa heidän ollessaan alaikäisiä, etteivät joutuisi kenenkään kieroutuneen seksuaalisesti lapsiin kajoavan henkilön kanssa tekemisiin. Mielestäni onnistuin siinä, koska eivät ainakaan ole valittaneet ikinä, että heitä olisi kukaan koskaan kiusannut sillä tavalla lapsuudessaan. Lapseni ovat jo aikuisia, terveitä nuoria, ja pariutuneet tahoillaan jne.

Vierailija kirjoitti:

Ei, en ole balanssissa asian kanssa. Pelkään miehiä ja minulla on pakko-oireinen häiriö (liiallista itseni pesemistä) tuon takia.

Sama, kärsin myös masennuksesta ja ahdistuneisuushäiriöstä mutta seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole yksin niitten syynä.