Miehet eivät halua olla kanssani koskaan vain kavereita

Kuinka psykopaatteja te (jotkut)naiset ootte?

Ettekö ikinä ole rakastaneet ketään? 

Se vastavuoroton rakkaus ja tunteet, jotka herää aina sen YHDEN läsnäollessa on ihan helvetin kivuliaita. Tämän takia on PAKKO poistua näköpiiristä, jotta saa ajatukset muualle ja voi taas edetä omassa elämässä.

Naiset ON tunnekylmiä. Media haluaa vain aina maalata miehistä kuvaa että he ovat muka niin riippumattomia naisista mutta todellisuudessa nainen on se joka tekee miehen elämästä elämisen arvoisen.

Sinkkumiehet alkavat ryypätä suruunsa ja rakkaudenpuutteeseensa. Mies tarvitsee naisen rakkautta, huomiota, ihailua, lämpöä, läheisyyttä ja seksiä.

Miehet viettävät mielummin aikansa mieskaverien kanssa. Harvan naisen kanssa voi heittää samaa läppää jota heittää miespuolisten kaverien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Tää on kyllä asia, josta en tykkää miehissä. Oon kans monta kertaa kuullu saman, että mieluummin lopetetaan yhteydenpito kun että oltais ystäviä, vaikka oltais tultu kuinka hyvin toimeen. Toisin sanoen siis ne syrjii naisia. Sitten ihmetellään, miksei monet naiset tykkää miehistä.

Kun ei se toimi niin. Ei me miehet jakseta kiduttaa itseämme teidän sohvalla kulli kovana housuissa.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka psykopaatteja te (jotkut)naiset ootte?

Ettekö ikinä ole rakastaneet ketään? 

Se vastavuoroton rakkaus ja tunteet, jotka herää aina sen YHDEN läsnäollessa on ihan helvetin kivuliaita. Tämän takia on PAKKO poistua näköpiiristä, jotta saa ajatukset muualle ja voi taas edetä omassa elämässä.

Entä jos nainen rakastaakin miestä? Ja mies haluaa pelkkää seksiä, ei edes olla kaveri. Mitäs siihen sanot. Ja joku toinen voi olla "väärä mies", jolloin olisi kauheaa lupailla väärin perustein suhdetta, jolloin mennään eri teille. Koska mies ei halua kaveriksi tai siitä ei tule mitään. Ja kun miehillä on jompikumpi mielessä, seksi tai seurustelu - ei ole kavereita jotka ovat miehiä. Tottakai käy sääliksi jos mies jää ilman suhdetta (usein löytävät jonkun), mutta toki itsekin olen ikisinkku. Miesten kommentit sinkkunaisten sinkkuuden syistä tiedetään myös. Varatun perheellisen miehen elämäntilanne on niin erilainen, ettei siitäkään tule kaveria. Ja henkilökemiat päälle. 

Vierailija kirjoitti:

Sinkkumiehet alkavat ryypätä suruunsa ja rakkaudenpuutteeseensa. Mies tarvitsee naisen rakkautta, huomiota, ihailua, lämpöä, läheisyyttä ja seksiä.

Tämä. Kun nämä evätään mieheltä niin mies syrjäytyy. Sitä on vaikea naisen ymmärtää mikä saa näitä hyvin helposti. Miehellä taas vuodet helposti vierii ilman, että kukaan on edes halannut. Jokainen tällainen vuosi vie mieltä enemmän apatiaan ja antisosiaaliseen persoonaan. Tästä ei saa puhua vaan tuodaan lisää miehiä muualta. Mun kaupungissa on kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia jo ennestään.

Vierailija kirjoitti:

Sanovat aina, että jos ei seurustella, niin eivät halua olla kavereitakaan.

Pitäisikö tästä olla loukkaantunut vai imarreltu? Kumpaa itse olisit?

Itselläni on tavallaan tämä ongelma toisin päin. On ollut useampikin kerta kun itse olen saanut kuulla, että kuinka "hyvä" sekä "erinomainen" ja "ihastuttava" että "fiksu" ja "komeakin" vielä... olen, mutta jonka jälkeen tosinaan kestää pieni hetki ja nainen vetää henkeä jatkaakseen; En  haluaisi kuitenkaan sinusta kumppania itselleni. - Minkä jälkeen nainen saattaa kerrata edellisen ja sen jälkeen kannustaa tai lohduttaa kauniisti ja tahdikkaasti, kuten tokaisemalla, että "löydät varmasti jonkun.(..)"  Päättäen puheenvuoronsa, että voitaisiinko kuitenkin kaikesta huolimatta jatkaa ystävinä tai  kavereina.(.. kun olisi kiva jos sitä tai mukavat tätä ja tota niinkuin... ) 

Eihän tässä mitään arvostan kaveruutta ja kubbioitan ystävyyttä vielä enemmän. Ilokseni olenkin onnistunut saamaan näin(kin) monta kaveruutta ja jonkun syvällisemmänkin ystävyyden ja vuosien saatossa kenties enemmänkin kuin mitä itse edes tajuan. Toki osa on jäänyt kauniiksi puheiksi ja sanoiksi.

Vaan onko yllättävää, että aina joskus huomaan kaipaavani ja toivovani vielä enemmän tai toisella tavalla syvää ja luottamuksellista kumppanuutta ja toveruutta; sellaista, jonka voi tai on minusta mahdollista vain kahden ihmisen välillä oleva parisuhde. - Sillä vaikka erinomaisen paljon olen valmis antamaan ja olen saanut - ja saanen jatkossakin ystäviltäni (ja muilta läheisiltäni) - niin edelleen on asioita, jotka koen tai tunnen, että ne kuuluvat minulle vain ja anoastaan parisuhteeseen; minun ja hänen välille vielä, ehkä joskus. - Sillä varauksella, että vielä joku hetki löydän ja kohtaan sen "toisen puoliskoni" jonka kanssa haluan parisuhteeseen ja  hä suunnilleen yhtä paljon haluaa minusta samaa.

Toinen syy miksi sanon, ehkä on, että en ole tavannut tehdä listaa asioista, jotka minun olisi ehdottomasti saavutettava parisuhteessa ollessani. Enemmän elän toiveikkaana ja uteliaana, että se (parisuhde) saattaisi antaa minulle jotain sellaista ainutlaatuista ja erityistä, jota juuri nyt en osaa oikein nimetäkään, ainakaan ilman, että sortuisin kliseisiin tai siirappisuuteen. - Mutta en myöskään toisaalta usko, että ongelmani tai kuten nykyään sanotaan haasteeni poistuisivat sillä, että sinkkuuteni vaihtuisi parisuhteeseen. Toivon kuitenkin, että parisuhteessa voin tuplata ilon ja onnen hetket ja vastvaasti puolittaa ja murentaa epätoivon ja surun hetket.

Kysyjää yhtään tuntematta on vaikea varmuudella sanoa mistä homma kiikastaa, mutta itse näkisin, että vika on miehissä. Itse miehenä olen kokenut, että on hyvä olla naispuolisia kavereita siinä missä miespuolisiakin. Tulee perspektiiviä myös sinne ns. naisten maailmaan. Toki naispuolisten kavereiden kanssa on se kalteva pinta olemassa, että toinen ihastuu toiseen. Itse en kuitenkaan ole koskaan ymmärtänyt tätä ns. friend zonen pelkoa. Se on kuitenkin ihan tutkittu juttu, että naiset kokevat vetoa miehiin, jotka viettävät aikaa viehättävien naisten seurassa, vaikka ne olisikin vain kavereita. Tämän voi miehet ajatella myös ikään kuin keskusteluharjoituksena: miten naisille puhutaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinkkumiehet alkavat ryypätä suruunsa ja rakkaudenpuutteeseensa. Mies tarvitsee naisen rakkautta, huomiota, ihailua, lämpöä, läheisyyttä ja seksiä.

Tämä. Kun nämä evätään mieheltä niin mies syrjäytyy. Sitä on vaikea naisen ymmärtää mikä saa näitä hyvin helposti. Miehellä taas vuodet helposti vierii ilman, että kukaan on edes halannut. Jokainen tällainen vuosi vie mieltä enemmän apatiaan ja antisosiaaliseen persoonaan. Tästä ei saa puhua vaan tuodaan lisää miehiä muualta. Mun kaupungissa on kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia jo ennestään.

Hmm. Kyllä minun on (miehenä) vaikea käsittää myös kahta muuta asiaa 1, Se, että jotkut tuntuvat olettavan, että nainen kyllä löytää aina itselleen seuraa, jollei kumppanin. (Ikäänkuin naisten velvollisuus olsi olla aina jonkun, kenen tahansa miehen kanssa, joka vain ensimmäisenäkö sitten hoksaa murahtaa naiselle: hei Sä mun kaa ny). 

Täällkäkin turhauttavan usein saa lukea ja hämmentävän paljon vahvana kulttuurissamme edelleen oleva käsitys, että miehen arvo ja arvostus kasvaa sitä, mukaan mitä enemmän hänellä on ja on ollut nais-suhteita ja vielä erityisesti mahd. seksikumppaneita. - Kun taas vastakkaisessa tilanteessa. Nainen, jolla on ja ollut  useita mies -suhteita tai vallan erityisesti seksikumppaneita, on omiaan laskemaan naisen arvoa ja arvostusta.

Ei naisen nyt sentään enää tarvitse kai odottaa mahd. avioliittoon menoon asti, jotta pääsisi tyydyttämään omaa seksualisia mieltymyksiään miehen kanssa.

Sen sijaan tuntuu sille, että naisella voi olla kaksi tai kolme eri kumppania ja jollei kolmannen kanssa viimeistään asetualoilleen ja elä elämäänsä loppuun asti (tai ainakin kumppaninsa kuolemaan asti) niin se oli sitten siinä.

Tai odota. Naista kehoitetaan tai annetaan ymmärtää, että älä ainakaan itse ole aktiivinen ja halukas vaan odota, jos joku kokenut mies tulisi ja olisi valmis olemaan sinun kanssasi, koska eihän nainen voi myöskään olla se, joka on seksissä se kokeneempi puoli, johan sitä joutuisi alentumaan sekä naisena opettajna tasolle ja mies opetettavan asemaan.  Ikäänkuin olisi keinoja ja tai tapoja, jotka hallitsemalla ja  joita käyttämällä mies voisi aina olla varma, että hän onnistuu tyydyttämään ja tuottamaan iloa naiselle kuin naiselle.  Mutta yhteisestä sopimuksestako sitten yksikään nainen ei saisi opettaa näitä yksin miehelle, vaan miehen täytyy onkia tietoosa nämä taidot ja keinot useammalta naiselta, kun mikä se sellainen mies olisi, joka olisi omistanut elämänsä ja halunnut ja ollut valmis seksiin vain yhden naisen kanssa.   

Vierailija kirjoitti:

Ole imarreltu. Se että nainen on pantava on naisen suurin meriitti mitä voi olla.

No jotain yli 80% naisista on miehen mielestä pantavia, jos on sopivan ikäinen ja ei ihan sairaan läski. Tosi läskeistä ja muuten oudoistakin joku aina välillä tykkää. Hieno saavutus kuulua tähän enemmistöön.

Miehet ovat visuaalisia olentoja, joten jos olet hyvännäköinen, miehet ensin kiinnostuvat ulkonäköösi. Mies voi ihan oikeasti rakastua ulkonäköön, niin vieraalta kuin se naisolennosta kuulostaakin. Sen jälkeen, jos olet vielä niin kiva että sinusta tulee hyvä ystävä, käy melkein väistämättä niin että mies alkaa haaveilla suhteesta romanttisessa mielessä.

Asiaa hankaloittaa myös että naiset ja miehet ovat biologisesti erilaisia (vaikka toki samanarvoisia). Naiset ihastuvat ja rakastuvat hitaasti monien viikkojen kuluessa. Miehet taas rakastuvat nopeasti ja kovaa. Naiset pistävät friendzonelle miehet jotka ehkä aluksi kiinnostivat romanttisessa mielessä, mutta alkoivat vaikuttaa liian innokkailta ja läheisyydenkipeiltä, ja ovat ihan tyytyväisiä uudesta ystävämiehestään joka tarjoaa miehistä näkökulmaa naisen elämään.

Toinen on tilanne miehellä joka edelleen haaveilee suhteesta ja toivoo ehkä joku päivä voittavansa naisen sydämen puolelleen hyvän ystävyyden kautta. Tätä ei tietenkään juuri ikinä tapahdu.

Fiksu mies kävelee eri suuntaan jos havaitsee olevansa tällaisessa tilanteessa ja etsii uuden naisen jonka hän voi saada "kokonaan".

Minäkään en halua olla niiden miesten kaveri, joita kohtaan olisi tunteita. Ei-kiinnostavien miesten kanssa kaveruus on ok.

Olet siis ehkä helposti ihastuttavaa tyyppiä, sinulla on hyvä ja miellyttävä luonne, jos sinut nähdään ns. tyttöystävämateriaalina.

Olen vähän eri mieltä nro 31 kanssa, ei naisetkaan tykkää jos miehellä on ollut liikaa naisia.

Vierailija kirjoitti:

Kysyjää yhtään tuntematta on vaikea varmuudella sanoa mistä homma kiikastaa, mutta itse näkisin, että vika on miehissä. Itse miehenä olen kokenut, että on hyvä olla naispuolisia kavereita siinä missä miespuolisiakin. Tulee perspektiiviä myös sinne ns. naisten maailmaan. Toki naispuolisten kavereiden kanssa on se kalteva pinta olemassa, että toinen ihastuu toiseen. Itse en kuitenkaan ole koskaan ymmärtänyt tätä ns. friend zonen pelkoa. Se on kuitenkin ihan tutkittu juttu, että naiset kokevat vetoa miehiin, jotka viettävät aikaa viehättävien naisten seurassa, vaikka ne olisikin vain kavereita. Tämän voi miehet ajatella myös ikään kuin keskusteluharjoituksena: miten naisille puhutaan.

Tässä kohtaa kai pitäisi olla iloinen siitä, ettei nyt ainakaan täysin bi-seksuaali ole, kun kehen lie sitä sitten odotettaisiin tai veikkailtaisiin ellei sitten edellytettäsi, että minulla olisi lupa ihastua ja kuka ties vaikka rakastua.

Mutta joo. olen laittanut samantapaisen merkille. En tiedä onko tämä kohtalon ivaa, karmaa tai jumalten tai pikkupirulaisten aikaan saannosta, että jos tai kun olen ollut parisuhteessa naisen kanssa, niin jostain syystä silloin myös naiset - mutta myös jotkut miehet- ovat osoittaneet enemmän kiinnostusta ja lähestyneet minua kuin silloin kun olen tai olen ollut sinkku. Toki onnekseni myös silloin kun olen elänyt sinkkuna.

En minä nyt kai niin huono itsetuntoinen, tai  avuton ole, saati vaarallisen oloinen että tarvitsisin kumppanin esiliinakseni tai tulkikseni kertomaan että hei ei en pure ja olen ihan "kiltti" kas noin hyvä. (Melkein tässä tuntuu kuin puhuisi löytö koirasta).   

Tämän jälkeen myös epäluuloisemmat saattaisivat huomata, että mikä minä saattaisin, kenties olla.

Tuskin on kyse siitäkään, että naiset ajattelivat, että on parempi kun joku nainen ensin opettaa, ohjaistaa ja neuvoo minut ihmisten tavoille (julkisesti) - niin saavat sitten minusta todistetusti "hyvän" tai "paremman" kumppanin kuin silloin, jos joutuisivat ottamaan sen riskin, että kukaan nainen ei -ei ainakaan äitini jälkeen, tai lisäksi- olisi tehnyt likaista ja vaativinta työtä ensin; kun miten sitä muutoin mies osasi ollakaan, ellei häntä joku nainen olisi ensin...  saapahan sitten valmiiksi -sisäsiistin yksilön. Onhan sitä agility kurssillekin kivempi mennä, jos kaveri omaa hieman kokemusta ja osaamista. Voi sitten valmentaa vain hieman lisää ja odottaa myöhemmin vaativammista tehtävistä suoriutumista. 

Niitä ei kiinnosta sun kaveruus eli pelkkä seura, mutta älä loukkaannu, sama koskee suurinta osaa muitakin naisia.

Vierailija kirjoitti:

Mulle tulee tästä sellainen fiilis, että olenko mä ihmisenä niin tylsä ja mitäänsanomaton, että mun kanssa ei kukaan viihdy ilman seksiä.

Ap

Ihminen tuppaa olemaan sitä miltä ihmisestä tuntuu...

Vierailija kirjoitti:

Just.

Taas yksi todellisuutta pakoileva akka joka ei ymmärrä miesten ja naisten välistä luontaista dynamiikkaa. Mies haluaa ystäväksi toisen miehen. Se ei ole niin vaivalloista kuin ystävyys naisen kanssa.

Siksi monen miehen ainoa naispuolinen syvä ystävyys tapahtuu vaimon/tyttöystävän/fwb:n kanssa, jonka lässytyksiä jaksaa kuunnella siitä hyvästä koska sieltä saa vastavuorosesti seksiä. Tosin tältäkin palstalta voi monesta ketjusta lukea miten vaimon kanssa ystävyys hiipuu kun mies ei enää kuuntele ja nainen anna pimppiä. Tai jotenkin toisin päin.

Voit yrittää kieltää totuuden mutta et estää sen seurauksia.

Kuinka yksinkertaisena olioina miehiä on lupa tai oikeus pitää? - Kyllä minä loukkaantuisin tai ainakin harmistuisin, jos joku olettaisi tai uskoisi, että jokainen nais -puolinen kaverini tai ystäväni, tai muu vastakkaista (tai samaa)  sukupuolta oleva läheiseni olisi minulle vain enemmän tai vähemmän potenttiaalinen seksikumppani. - Äläkä luule, että raja menisi jossain siinä, että kuka tai ketkä heistä viehättävät minua ulkoisesti eniten tai vähiten

Niin monelta naiselta olen saanut niin paljon kaikkea hyvää ja erinomaista muuta kuin seksiä, että en taatusti osaa tai pysty niitä kertoja laskemaan tai sanomaan. En koe olevani mitenkään heitä kohtaan erityisessä kiitollisuus tai muussa -velassa. Sen sijaan yritän toimia ja käyttäytyä niin, että voimme tai voi jatkossakin olla heille niin kaveria kuin syvällisempi ystävä. Kaikkien kanssa en koe velvollisuutta olla yhtä läheinen ja "syvällinen." Koen myös, että vaikka paljon olen saanut ja uskoakseni myös itse antanut vähintäänkin suunnilleen samanverran takaisin, niin edelleen on myös asioita, jotka kuuluvat minusta vain kahden ihmisen muodostamaan parisuhteeseen jaettavaksi. 

Jos kohta on myös asioita ja juttuja, joita olen saanut ystäviltäni ja jotka ystäväni ovat minulle antaneet ja uskoneet luottamuksella odotuksella, että ne tai se on halunnut minulle uskoutua ja kertoa, niin kumppanini on ymmärrettävä, että tällaista asiaa en tule hänelle paljastamaan ja kertomaan.

Vastaavasti toivon, etten sanoisi vaadin että myös minun kumppanillani on niitä omia juttujaan ja "kotkotuksiaan" ,enkä näin kuvatessani halua aliarvioida niiden merkittävyyttä, tai vakavuutta mutta yhtä kaikki sellaisia, mistä minun ei tarvitsisi tietää välttämättä lainkaan.  

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en halua olla niiden miesten kaveri, joita kohtaan olisi tunteita. Ei-kiinnostavien miesten kanssa kaveruus on ok.

Olet siis ehkä helposti ihastuttavaa tyyppiä, sinulla on hyvä ja miellyttävä luonne, jos sinut nähdään ns. tyttöystävämateriaalina.

Tämäpä erikoista. Tai siis: kyllä minulla (miehellä) on tunteita myös niitä naisia, kuten miehiäkin kohtaan, joita en välttämättä lainkaan haluaisi kumppanikseni. Esimerkiksi minulla on jokunen kolleega, joita arvostan ja kunnioitan suuresti heidän ammattitaitonsa ja osaamisensa johdosta, eivätkä he ulkonäöltään ole mitenkään luotaansa työntäviä tai vastenmielisiä. Mutta en silti haluaisi heitä kumppanikseni. Samoin minulla on ollut ilo tutustua muutamaan mallinakin toimineeseen naiseen, jotka toki ovat parantaneet kiinnostavuuttaan mm. opiskelemalla myös yliopistolla niinkuin minä; osa samaa osa eri tiedekunnassa. On myös naisia, joiden kanssa minulla on ollut yhteinen harrastus ja kiinostuksen kohde (tai kohteita). Silti en voi sanoa, että tuskin heistäkään kaikista olisin ollut valmis parisuhteeseen, jos heistä joku tai jokainen olisi osoittanut sen olevan heidän puoleltaan mahdollista.

Olen kai nirso. Tai sitten vain hyvin tunteikas mies. - Mutta myös mies, joka haluaa tuntea ja klisesiseti tai erityisesti tuntea oikealla  tavalla ennen kuin olen valmis parisuhteeseen, mutta jotain haluan "tuntea" jokaisesta, jota tai ketä kutsun ystäväkseni ja ainakin hieman myös kavereistani(kin) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellinen kuva nykyään nuorilla naisilla seksistä. Yhdenillan jutut eri miesten kanssa on ok, mutta jos yksi mies haluaa repiä hampaillaan alushoususi irti ja käydä kimppuun niin ei hyvä?

Onhan se. Mutta jos vaihtoehdot on olla joko kavereita tai pistää välit kokonaan poikki niin he valitsevat aina mielummin välit poikki. Se tuntuu pahalta ja loukkaavalta.

Ap

Miehelle tuntuu pahalta ja loukkaavalta se kaverisuhde.Tasoissa ollaan.

Todellakin jos on ollut aluksi romanttisessa mielessä kiinnostunut siitä naisesta ja se tuttavuus muuttuukin kaverisuhteeksi. Toki joidenkin naisten kanssa voi olla kaveri, mutta sellaisten joihin ei ole seksuaalista mielenkiintoa.