Lue keskustelun säännöt.
"Kipinä" sammui, elämäni mies jätti
onneton
15.01.2018 |
Olen ollut puolisen vuotta suhteessa 40-vuotiaan miehen kanssa, joka ei ole koskaan aiemmin seurustellut. Nyt hän sanoo, että alun kipinää ei enää ole, ja on epävarma jatkosta. Oman kokemukseni mukaan alun kipinä hiipuu aina ennemmin tai myöhemmin, mutta mies haluaa nyt lähteä etsimään uutta kipinää. Muuten sovimme yhteen arvojen, harrastusten, perhetaustan ym suhteen, jopa huumorintajut natsaa ja minä haluaisin ehdottomasti jatkaa suhdetta. Onko mitään tehtävissä vai pitääkö vain suosiolla luovuttaa ja päästää mies hakemaan alun huumaa uudestaan? Kauanko parisuhteen kipinä on teillä kestänyt? Itselläni suhteet, joissa on kipinöinyt eniten, on ollut myös eniten konflikteja.
Kommentit (54)
Mun mielestä on parempi olla yksin, kuin ilman kipinää. Siinä tulee tunne,ettei saa happea.
Ja ei kiitos näitä " hankit omat harrastukset ja menosi" yms. Ei se vaan mene niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sä aloittaja edes oikeasti halua tuollaista "miestä", sori nyt vain. Se tuntuu ehkä siltä, kun on ikävää "hävitä" mies jollekin, oli se sitten työ tai harrastelu, tai toinen nainen. Mutta kun aikaa vähän kuluu, ihmettelet mitä tuollaisessa näit alunperinkään.
Puolitoista vuotta on kriittinen piste, ehkä jo puoli vuottakin. Jos siis puhutaan ihanasta seksintäytteisestä symbioosista. Jos kipinä tarkoittaa arjessa riitelyä niin sehän vaan ajan kanssa lisääntyy, varsinkin jos tulee lapsia.
Varmaankin jokaisessa parisuhteessa tulee noita ylä- ja alamäkiä eikä se "kipinä" ole aina voimakas... On luonnollista että parisuhteen alussa lennellään pilvissä, mutta arki (vain lauantaisin saunan jälkeen on "sen" aika) tuo mukanaan omat ongelmansa (pimeässä peiton alla 3 minuuttia ja se siinä) ja tulee myös parisuhteeseen. 1, 3, 5 ja 7 vuotta ovat ne tietyt virstanpylväät joista kun selviää on parisuhde hyvä ja kestävä. Itse olen ollut saman kanssa kohta 40 vuotta ja kännykässä taustakuvana hänen kasvonsa... kuvaa aina välillä katsoessa rinnassa tuntuu ihanalta ja tiedän, että häntä rakastan, vaikka suhteemme ei niin "kiihkeä" enää olekaan.
Mies tahtoo olla sellainen otus, että se ei parisuhteesta lähde, jos sillä ei ole jo toista "testattuna", en ainakaan minä ole törmännyt yhteenkään. Eri asia on jos eukko on heittänyt pihalle. Sinun "onneton" miehesi ei valitettavasti ollut vielä valmis sitoutumaan parisuhteeseen, mikä on todella surullista kannaltasi... Kuten joku tuolla aiemmin jo kirjoittikin ja tiedät toki itsekin, että löydät varmasti vielä paremman miehen... oli häneen ihastunut ja rakastunut, joten ero sattuuuuuuuuu... Tsemppiä Sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Puolitoista vuotta on kriittinen piste, ehkä jo puoli vuottakin. Jos siis puhutaan ihanasta seksintäytteisestä symbioosista. Jos kipinä tarkoittaa arjessa riitelyä niin sehän vaan ajan kanssa lisääntyy, varsinkin jos tulee lapsia.
Tämä nyt on aikamoista sontaa:) Kipinä seksuaalisesti säilyy lastenhankinnan ylikin ja se kipinä on muutakin kuin seksiä kun on oikea kumppani, elämä yhdssä on mielenkiintoista eikä tule tarvetta riidellä vaikka siitä kuka täyttää tiskinpesukoneem. Monelle riittää siinä vaiheessa kun suhde vakiintuu että vaan hengaillaan yhdessä . Silloin sille toiselle voi tulla tarvetta hakea kipinää muualta. Kaverit ja rakastajat ovat erikseen:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolitoista vuotta on kriittinen piste, ehkä jo puoli vuottakin. Jos siis puhutaan ihanasta seksintäytteisestä symbioosista. Jos kipinä tarkoittaa arjessa riitelyä niin sehän vaan ajan kanssa lisääntyy, varsinkin jos tulee lapsia.
Tämä nyt on aikamoista sontaa:) Kipinä seksuaalisesti säilyy lastenhankinnan ylikin ja se kipinä on muutakin kuin seksiä kun on oikea kumppani, elämä yhdssä on mielenkiintoista eikä tule tarvetta riidellä vaikka siitä kuka täyttää tiskinpesukoneem. Monelle riittää siinä vaiheessa kun suhde vakiintuu että vaan hengaillaan yhdessä . Silloin sille toiselle voi tulla tarvetta hakea kipinää muualta. Kaverit ja rakastajat ovat erikseen:)
Kyllä se alkuihastus loppuu puoli viiva 3 vuodessa.
Täällä joku ilmeisesti sekoittaa alkuhuuman ja sen tasaantuneen rakkauden, kun kiiatelette, kestääkö kipinä vai ei. Alkuhuuma ei kestä. Se on ihanaa aikaa, mutta se loppuu ja muuttuu rakkaudeksi, jos muuttuu.
Jotkut ovat niin kypsymättömiä, että hakevat jatkuvasti sitä alkuhuumaa. Tällöin on vaihdettava naista/miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No joko selkisi, miksi hän ei ole ikinä seurustellut? Tuon ikäinen mies?
Ei tule takaisin, tuollaiset hakevat jotain, mitä eivät voi löytää, koko ikänsä.
Minullakin on kokemus yhdestä tuollaisesta. Hoki minulle että olen kaunis, älykäs ja hauska. Hän ei ollut mikään prinssi, eikä hääppöisessä duunissa, mutta minulle kelpasi hyvin. Sitten keksi, että sinne tinderiin jäi vielä naisia. Totesi että meidän ei kannata enää jatkaa. Ei mitään järkevää muuta syytä. Nyt on neljä vuotta treffaillut eikä uutta naista löydy. Mutta sinnikkäästi jatkaa ja välillä kertoo miten rankasti naiset häntä arvostelevat. Olen kyllä sanonut että kannattiko lähteä, mutta siihen hän ei osaa sano mitään, on taas uusi vosu tullut linjoille. Niin se hänen elämänsä sitten kuluu.
No, itse olen jo kolme vuotta seurustellut vähän paremman miehen kanssa joten ei kuulu tietty minulle.
Jos nyt mies haluaisikin jatkaa suhdetta niin sammuuko kipinä taas puolen vuoden päästä? Tai vuoden päästä? En hirveän luotettavana miestä pitäisi ja se toisi suhteeseen jatkuvan epävarmuuden.
Toki voihan olla että jos mies ei koskaan ole seurustellut, ei tavallaan osaa käsitellä tunteitaan. Tai sitten mies vaan rakastuu rakastumisen tai ihastuminen tunteeseen, uutuudenviehätykseen ja alkuhuumaan. Jos ei siitä opettele pois niin ei kyllä koskaan pidempiä suhteita pysty muodostamaan kenenkään kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liekki on sammunut, se joskus paloi roihuten. Kuinka niin polttavasta tulee vain kädenlämpöinen?
Alkuhuuma kestaa ehkä 3 v, mutta kipinä on eri asia, meillä on sitä vielä nyt avioliitossakin jatkuvasti, se on olennainen osa suhdettamme.
Ap sillä sun.miehellä on jotain.ihan.muita omia ongelmia, mitkä estävöt häntä seurustelematta, kun kerran ei ile keski-ikään mennessä mikään ketänyt 2 vkoa kauempaa. Sikkä ei ole mitään tekemistä kipinän tms kanssa. Hän on väärä puoliso sulle ja ehkä kaikille muillekin niistä muista ongelmista johtuen. Luovuta siis suosiolla ja etsi normaali mied.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon, elämäsi mies on ikuinen lapsi. Antaa mennä menojaan. :D
Hahaaa.. Lähes joka ketjussa, jossa nainen ei tunne "kipinää", niin ohje on: YOU GO, SISTER!! Elät vaan kerran, ansaitset parempaa, kyllähän nyt KIPINÄ täytyy olla, elät vain kerran, kuuntele sydäntäsi!
Tässä on se ero, että naiset yleensä yrittävät ennen eroamista pelastaa suhteen. He ottavat puheeksi asiat jotka ovat heidän mielestä epäkohtia suhteessaan, esim. romantiikan ja yhteisen ajan puute. Mies usein lupaa tulla vastaan ja järjestää romanttista yhteistä aikaa, mutta puheen tasolle ne lupaukset myös usein jää. Silloin nainen kyllästyy, eroaa ja etsii toisen miehen.
Mies taas saattaa jumitella suhteessa mitään sanomatta, vaikka ajattelee päässään, että se ei toimi ja "kipinä" on poissa. Mutta miehen mielestä toimimatonkin suhde on parempi kuin ei suhdetta ollenkaan. Sitten mies törmää uuteen naiseen johon tuntee vetoa ja vasta sitten päättää dumpata tyttöystävänsä. Se on miesten mielestä vaan helpompaa hypätä uuteen suhteeseen jossa on kipinää, kuin alkaa lämmittelemään vanhaa suhdetta ja nähdä vaivaa sen eteen.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei ole koskaan seurustellut, on mahdollista, ettei hän tiedä, miltä pitäisi tuntua. Omassa tuttavapiirissä on nelikymppinen ikisinkku mies, joka odottaa, että rakastuminen on sitä, että molemmat kokevat jo ensitapaamisella wau-elämyksen. Mies on todella mukava ja fiksu. Hän ei kuitenkaan ole mikään komea ja lisäksi hän on uusien ihmisten seurassa pidättyväinen. Mikä saisi naisen valtavasti ihastumaan ensitapaamisella?
No miltä sen pitäisi tuntua? Olen erittäin voimakas tunnehminen ja jos ei tunnu hyvältä vaikka mies olisi kuinka ihana ja mukava, niin en jatka suhdetta. Nyt olen tapaillut erittäin mukavaa ja fiksua miestä, mutta ei vaan löydy kipinöitä ja on alkanut ahdistaa. Mietin nyt miten kertoisin hänelle nätisti, että en enää halua jatkaa tapailua. Ja olen ottanut opikseni enismmäisestä pitkästä suhteesta. Siinä ei ollut loppujen lopuksi hirveästi kipinöitä, mutta ajattelin, että kun on muuten niin hyvä mies. Toista kertaa en tee samaa virhettä. Eli ymmärrän aloittajan miestä oikein hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miltä sen pitäisi tuntua? Olen erittäin voimakas tunnehminen ja jos ei tunnu hyvältä vaikka mies olisi kuinka ihana ja mukava, niin en jatka suhdetta. Nyt olen tapaillut erittäin mukavaa ja fiksua miestä, mutta ei vaan löydy kipinöitä ja on alkanut ahdistaa. Mietin nyt miten kertoisin hänelle nätisti, että en enää halua jatkaa tapailua. Ja olen ottanut opikseni enismmäisestä pitkästä suhteesta. Siinä ei ollut loppujen lopuksi hirveästi kipinöitä, mutta ajattelin, että kun on muuten niin hyvä mies. Toista kertaa en tee samaa virhettä. Eli ymmärrän aloittajan miestä oikein hyvin.
Ymmärrän tämänkin, mutta kun kuitenkin lähes puolen vuoden ajan kaikki oli hyvin. Ongelmat alkoivat vähän ennen kuin minun oli tarkoitus tavata hänen perheensä. Hän on tavannut oman perheeni jo monta kertaa.
Pitemmässä parisuhteessa on aina erilaisia vaiheita. Jos mies ei tätä ymmärrä vaan lähtee ekasta huonosta fiiliksestä kävelemään, antaisin mennä menojaan. Kaikissa suhteissa tulee myös suvantovaiheita.
onneton___ kirjoitti:
No miltä sen pitäisi tuntua? Olen erittäin voimakas tunnehminen ja jos ei tunnu hyvältä vaikka mies olisi kuinka ihana ja mukava, niin en jatka suhdetta. Nyt olen tapaillut erittäin mukavaa ja fiksua miestä, mutta ei vaan löydy kipinöitä ja on alkanut ahdistaa. Mietin nyt miten kertoisin hänelle nätisti, että en enää halua jatkaa tapailua. Ja olen ottanut opikseni enismmäisestä pitkästä suhteesta. Siinä ei ollut loppujen lopuksi hirveästi kipinöitä, mutta ajattelin, että kun on muuten niin hyvä mies. Toista kertaa en tee samaa virhettä. Eli ymmärrän aloittajan miestä oikein hyvin.
Ymmärrän tämänkin, mutta kun kuitenkin lähes puolen vuoden ajan kaikki oli hyvin. Ongelmat alkoivat vähän ennen kuin minun oli tarkoitus tavata hänen perheensä. Hän on tavannut oman perheeni jo monta kertaa.
Onko hän kertonut perheestään mitään, olisiko siinä hänen arka paikkansa.
Ehkä häpeän tunnetta yms.
Jostain ne traumat kuitenkin syntyvät, ettei esim. nuorempana ole pystynyt luomaan kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen tai hankkimaan ystäviä.
Kuten monet ovat sanoneet se rakastumisen huuma ja tunne kestää n 18 kk hormonitoiminnan ansiosta. Jos siihen mennessä ei ole kehittynyt muita rakkautta ja suhdetta ylläpitäviä voimia suhde lopahtaa.
Omassa suhteessa on riittänyt kipinää reilu 30 v.
Kuten monet ovat sanoneet se rakastumisen huuma ja tunne kestää n 18 kk hormonitoiminnan ansiosta. Jos siihen mennessä ei ole kehittynyt muita rakkautta ja suhdetta ylläpitäviä voimia suhde lopahtaa.
Omassa suhteessa on riittänyt kipinää reilu 30 v.
Vierailija kirjoitti:
onneton___ kirjoitti:
No miltä sen pitäisi tuntua? Olen erittäin voimakas tunnehminen ja jos ei tunnu hyvältä vaikka mies olisi kuinka ihana ja mukava, niin en jatka suhdetta. Nyt olen tapaillut erittäin mukavaa ja fiksua miestä, mutta ei vaan löydy kipinöitä ja on alkanut ahdistaa. Mietin nyt miten kertoisin hänelle nätisti, että en enää halua jatkaa tapailua. Ja olen ottanut opikseni enismmäisestä pitkästä suhteesta. Siinä ei ollut loppujen lopuksi hirveästi kipinöitä, mutta ajattelin, että kun on muuten niin hyvä mies. Toista kertaa en tee samaa virhettä. Eli ymmärrän aloittajan miestä oikein hyvin.
Ymmärrän tämänkin, mutta kun kuitenkin lähes puolen vuoden ajan kaikki oli hyvin. Ongelmat alkoivat vähän ennen kuin minun oli tarkoitus tavata hänen perheensä. Hän on tavannut oman perheeni jo monta kertaa.
Onko hän kertonut perheestään mitään, olisiko siinä hänen arka paikkansa.
Ehkä häpeän tunnetta yms.
Jostain ne traumat kuitenkin syntyvät, ettei esim. nuorempana ole pystynyt luomaan kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen tai hankkimaan ystäviä.
Jatkan vielä, että tuon kaltaisiakin ihmisiä on monenlaisia mutta suurin osa heistä on varmasti todella empaattisia persoonoita, joille on kasaantunut vuosien varrella melkoinen määrä rakkautta annettavaksi.
Tärkeää on se, että he löytävät oikeanlaisen henkilön.
Itse olen tietyllä tavalla kuvatun kaltainen ja olen miettinyt, että jos joskus yritän lähteä tutustumaan naiseen, niin se lähtee täysin ystävyys pohjalta, en voi luvata mitään koska en ole elänyt koskaan parisuhteessa.
Siksi mielestäni olisi väärin rynnätä suinpäin seurustelu suhteeseen, ehkä kysymys on vastuullisuudesta.
Jaa-a. Olemme miehen kanssa olleet yli 10 vuotta yhdessä ja pari lastakin on. Suhteessamme on edelleen kipinää...Mihin se kipinä väliltänne hävisi? Miehelle kipinän puuttuminen voi merkitä ettei halua sinua seksuaalisesti tai se on koko ajan vaikeampaa eikä hän halua ylläpitää kaverisuhdetta. Niitäkin miehiä toki on joille riittää illat sohvalla teeveetä katsoen:)