Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hain lääkäriltä apua ylipainooni, saan pelkkää jankkausta lihavuusleikkauksen hyödyistä. En tahdo moista!
15.01.2018 |
Pelkään liikaa. Siinä on liian iso kuolemankin riski, saati ne kaikki muut riskit. Olen äiti, joten koen olevani vastuussa elämästäni muillekin kuin vaan itselleni. Lisäksi pinnallisempia syitä on, että tahdon yhä nauttia ruoasta eikä se oikein leikkauksen jälkeen onnistuisi enää. Lisäksi minulla on ajoittainen jonkinlaista ahmimishäiriötä, joten en koe senkään puolesta tätä leikkausta itselleni sopivaksi vaihtoehdoksi. Olen kuitenkin lukenut, että helposti se mahalaukku venyttyy takaisin.
Tahtoisin toisenlaista tukea näihin ongelmiini, mutta lääkärit jankkaavat vaan tuota miten suosittelevat leikkausta todella kovasti. :( Tarvitsisin mielestäni psyykkistä apua, en tuollaista fyysistä leikkausta.
Kommentit (65)
Ymmärrän sinua, olen saanut myös kehotuksen lihavuusleikkaukseen. Sanoin heti, suorastaan töykeästi takaisin, että en mene, en ala herneenpuolikasta ruuaksi syömään.
Minäkään en usko leikkauksen olevan pelkästään hyvä juttu. Nythän meillä ei ole yhtään sukupolvea, joka olisi leikattu ja elänyt vanhuuteen saakka. Eli oikeasti ei tiedetä, miten vaikuttaa vaikka 50 tai 60 vuoden aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho. Onpa ihmeellistä että leikkaukseen painostetaan. Saanko kysyä, paljonko ylipainoa on? Oletko saanut painoa pudotettua laihduttamalla?
Lihavuus vaikuttaa hormoneihin lisäten ruokahalua.Jos pääset alkuun dieetissä,jatko menee helpommin.
Kumpa lääkäri ehdottaisi sitå minun miehelleni! Yleensä leikkaus menee hyvin ja leikkauksen jälkeiset terveyshyödyt on kiistattomat.
Syömisestä voi nauttia vaikka ei kokonaista kinkkua syökään kerralla!
Heh, haluat laihtua (haluatko todella?), mutta haluat myös jatkaa mässäilyä. Oi voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lihavuus sinulta hengen vie, ei lihavuusleikkaus.
Leikkaus on suuri riski. Leikkauspöydälle on moni kuollut saati sitten lihava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kumpa lääkäri ehdottaisi sitå minun miehelleni! Yleensä leikkaus menee hyvin ja leikkauksen jälkeiset terveyshyödyt on kiistattomat.
Syömisestä voi nauttia vaikka ei kokonaista kinkkua syökään kerralla!
Nämä tyypit nimenomaan haluavat syödä kinkun kerralla, se on heille se juttu. Sitten kun lihavuus tuo sairauksia, nekin pitäisi lääkärin hoitaa pois, itse ei viitsitä tehdä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun pitäisi löytää joku syömishäiriöihin erikoistunut terapeutti ja hoitaa ensin psyykkinen puoli kuntoon. Youtubessa on hyviä videoita aiheesta, jos ymmärrät englantia.
minulla on parikymmentäkiloa ylipainoo, olen nyt vaihtanut sokerittomiin ja hankin soutulaitteen, paino laskussa, en siltikään ole himourheilija mutta ruokavalioon voin vaikuttaa ja jonkinverran soutamista päivittäin niin alkaa vaikuttamaan
olisin tyytyväinen vaikka kilo kuukaudessa poies, minä teen tätä itseni takia, kiinnosta vattuakaa muiden mielipiteet, haluaisin kyetä käveleen eläkkeellä sitten joskus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lihavuus sinulta hengen vie, ei lihavuusleikkaus.
Väärin. Lihavuusleikkaukseen kuolee noin 1:1000 ja lihavuuteen ei tiedetä juuri kenenkään kuolleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpa lääkäri ehdottaisi sitå minun miehelleni! Yleensä leikkaus menee hyvin ja leikkauksen jälkeiset terveyshyödyt on kiistattomat.
Syömisestä voi nauttia vaikka ei kokonaista kinkkua syökään kerralla!Nämä tyypit nimenomaan haluavat syödä kinkun kerralla, se on heille se juttu. Sitten kun lihavuus tuo sairauksia, nekin pitäisi lääkärin hoitaa pois, itse ei viitsitä tehdä mitään.
Olet jäljillä muuten, paitsi mikä saa ihmisen ylensyömään? Kysehän on leptiini/insuliiniresistenssistä, jonka roskaruoka on saanut aikaan. Lihavuusleikkauksessakin idea on poistaa vaurioituneet solukot, jolloin vatsa-aivot-akseli alkaa toimia oikein. Lue vaikka tästä http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2009/19/duo98330
Ap:n kertomus kuulostaa todella oudolta.
Minulla tilanne on toisin päin. Olen ollut ylipainoinen noin 30 vuotta ja siitä kymmenisen vuotta sairaalloisen ylipainoinen. Muutaman kerran olen saanut pudotettua parikymmentä kiloa, mutta aina tulee kilot nopeasti takaisin. Painoindeksi on viime vuodet ollut 35-40 välillä. Olen muutaman kerran ottanut lihavuusleikkauksen esille terveyskeskuslääkärin kanssa, mutta en pääse siitä eteenpäin. En saa lähetettä. Terveyskeskuslääkäri on enemmänkin perintei sen itsekurin kannattaja.
Voitaisko me vaihtaa lääkäreitä?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua, olen saanut myös kehotuksen lihavuusleikkaukseen. Sanoin heti, suorastaan töykeästi takaisin, että en mene, en ala herneenpuolikasta ruuaksi syömään.
Minäkään en usko leikkauksen olevan pelkästään hyvä juttu. Nythän meillä ei ole yhtään sukupolvea, joka olisi leikattu ja elänyt vanhuuteen saakka. Eli oikeasti ei tiedetä, miten vaikuttaa vaikka 50 tai 60 vuoden aikana.
Niinpä niin, et suostu herneen puolikasta ruuaksi syömään ja anna mä arvaan, oot edelleen läski. Ap, eiköhän se lääkäri oo nähnyt tsrpeeks sunkaltaisia ahmijoita joille se ruoka on elämä, ja joille ruuasta nauttiminen tarkoittaa paskan lappaamista suuhun kaksin käsin. Toki leikkaus on aina leikkaus, mutta jotenkin tuli viestistäsi sellainen olo että et ihan pelkällä itsekurilla ja salikortilla laihdu.
Olisikohan sinulle enemmän apua ravitsemusterapeutista?
Roskaruoan eli länsimaisen ruoan (paljon rasvaa ja sokeria, vähän kuituja) vaaroista uutta tietoa https://labiotech.eu/junk-food-immune-system/
AP voisi opetella mitkä ruoat juuri sinulle on oikeat ja opiskella tietoisen syömisen salat, kuten tässä on kerrottu
... painamalla CC ja valitsemalla tekstityskieleksi finnish saat ehkä paremman ymmärryksen.
Itse olen elämän vastoinkäymisistä jäänyt eläkkeelle jo 20v sitten. Ikää nyt alle 50! Silloin olin hoikka ja jaksoin välittää itsestäni, vaikka silloinkin olin yksin. Lopulta olen kyllästynyt tekemään kaikkea yksin. Alkoholi tuo mielihyvää ja humalassa tulee syötyä paljon. Pitkään yksin olleen on vaikeaa saada tukea. Minua eivät lääkäri, ryhmät tai terapia auta. Painoa ei ole niin paljoa, että lihavuusleikkaus sopisi. Ihmisten on vaikea ymmärtää lähes totaaliyksinäisen vaikeuksia. On niin helppoa tuomita.
Alue: Aihe vapaa
Ennen mitään interventiota pitää olla psykologiset tekijät kartoitettu.
Mikäli joku endokrinologi ehdottaa sinulle lihavuusleikkausta ilman sisätautien poissulkemista ja ilman psykologista arviota, niin hänestä kannattaa tehdä AVI:lle valitus.