Mihin lomakohteeseen olet pettynyt pahasti ja miksi?

Vierailija kirjoitti:

Intia, Goa. En toki odottanut mitään luksusta, mutta en tajunnut kuinka saastunut paikka se on. Intia on ekokatastrofin kourissa. Ja muutenkin Goan hipit alkoivat ottaa päähän. Tavallaan loma oli ihan rento, mutta uudestaan ei tee mieli. Erityisesti Pohjois-Goa oli kauhistus.

Hyvä sulle. Mä menen sinne taas ensi talvena lataamaan sieluni täyteen suvaitsevaisuutta, avarakatseisuutta ja rakkautta.

Minusta on vähän hassu ilmiö semmoinen turismin alalaji, jossa kuin hengenhädässä pyritään erottautumaan niin sanotusta massaturismista. Tämän alalajin sisällä ei hyväksytä sitä, että kaikesta huolimatta ollaan vain ja ainoastaan turisteja. Minkään valtakunnan reppureissulla kuukausienkaan rählääminen ei siis kerro yhtään mitään siitä arjesta, mitä paikalliset elävät. Eikä sen pidäkään. Olen asunut vuosia monessa turistien suosimassa suurkaupungissa (esimerkiksi Bangkok, Shanghai), enkä ole itsekään näinä vuosina ollut muuta kuin ulkomaalainen, joka asuu kyseisessä kaupungissa. Paikallinen bangkokilainen tai shanghailainen arki on myös minulle jäänyt jonkinlaiseksi oman arkeni kulissiksi. Sen reppureissaajan näkökulmasta ei voi puhua edes arjesta, vaan kyseessä on aina jonkinlainen arjen ulkopuolelle sijoittuva keinoteko, mutta, kuten sanottu, ei turismin muuta tarvitse ollakaan! 

Etelä - Teneriffa. Playa de las Americas. Hotelleja hotelleja hotelleja. Ihmisiä laahustaa t-paidoissaan pitkin rantakatua, jossa turismikojut, kiinalaisten vaatekaupat ja halvat baarit peräkkäin. TYLSÄÄÄ ja jotenkin teennäistä elämää.

Jos on pakko mennä Teneriffalle, niin suositteleen Puerto de la Cruz'ia, jossa sentään jonkunlaista kerroksellista historiaa ja normaalia elämää. 

Vierailija kirjoitti:

Las Vegas, New York, Meksiko, Thaimaa, Vietnam, Filippiinit, Intia, Italia, Slovenia, Espanja yms. Onhan noita, nuo nyt tuli ensimmäisenä mieleen. En käsitä mitä joku odottaa esim. Dubailta ja sitten pettyy. Eihän siellä ole yhtään mitään mitä edes odottaa.

Jos pettyy noin moneen kohteeseen, herää epäilys että taitaa se vika katsoa peilistä aamuisin.

Jos haluat olla Venäläisten kanssa ,mene Kyprokselle.

Antalyaan en menisi uudestaan vaikka maksettaisiin. Kaunista ja ihana meri, mutta ahdistelevia turkkilaisukkoja kaikkialla.

Liettua oli täynnä todella töykeitä ihmisiä. Ihan mulkoilivat toreilla ja meidät varmaan kolme ihmistä ohitti junalippuja kun ostimme. Kassalla paiskivat ostoksiamme ja olivat tylyjä. Juna-aseman lipunmyyjä ei suostunut myymään meille lippuja vaan käännytti toiseen suuntaan. Muutenkin oli kiire ja just kaikki olivat ohitelleet meitä. Ainoastaan kansainvälisessä ravintolassa olivat ystävällisiä. Junamatkalla meinasin juttua vessaan, koska ovi oli lukossa sisäpuolelta ja sen olisi kuka vain saanut auki ulkopuolelta. Onneksi miesystäväni oli mukana ja pelasti mut ulkopuolelta. Noin muuten maana oli melko harmaa ja tylsä, perus Neuvostoliiton meininkiä.

Playa del ingles oli myös pettymys. Aikamoinen turistirysähän se oli. Baareja siellä ja täällä. Homobaaria, transbaaria, fetissibaaria, lesbobaaria oli hotellin vieressä kyllä. Noin muuten en muista mitään nähtävyyksiä sieltä ja vaatetarjontakin oli heikkoa.

Vierailija kirjoitti:

Etelä - Teneriffa. Playa de las Americas. Hotelleja hotelleja hotelleja. Ihmisiä laahustaa t-paidoissaan pitkin rantakatua, jossa turismikojut, kiinalaisten vaatekaupat ja halvat baarit peräkkäin. TYLSÄÄÄ ja jotenkin teennäistä elämää.

Jos on pakko mennä Teneriffalle, niin suositteleen Puerto de la Cruz'ia, jossa sentään jonkunlaista kerroksellista historiaa ja normaalia elämää. 

Niin just! Ja britit ja skandinaavit ryystää olutta muovituopeista heti aamusta. En ymmärrä sellaista lomaa. Itse olimme siellä tammikuussa, joten vain aurinkoa ja lämpöä hakemassa, se olikin ok. Mutta äkkiä oli lähipaikat kierretty. Tenniskenttiä onneksi löytyi, mutta yllättävän kovia oli kenttä- ja mailavuokrat. Pyörän vuokraamista suosittelen. 

Mistä muuten johtuu no. Etelä-Teneriffalla, että siellä alkaa tosi kovasti väsyttämään kesken päivän? Siis onko se joku matalapaineen keskuspaikka, vai onko ympäröivien vuorien takia happitaso matalalla?

Onko kellään tietoa ilmiöstä?  

Onko kellään muilla samoja kokemuksia ilmanalasta, siis että tuntuu kuin olisi vuorilla ja happi on ohutta?

Garda on yksi mielipaikoistani. Monipuolinen, rauhallinen, ystävällinen palvelu, kaunis, hyvä urheilu- ja kulttuuritarjonta (ainakin oopperaviikolla heinä-elokuussa). Lisäksi edullista ja hyvälaatuista proseccoa jota siellä valmistetaan

pilvi-maria kirjoitti:

En oo sen pahemmin pettynyt mihinkään eri maiden kaupunkeihin, mutta petyin jotenkin Alavuteen (eli siel missä Tuurin kyläkauppa on) koska se meijän hotelli oli sellanen joku vanha kerrostalo joka näytti joltain mielisairaalalta D: siellä ei ollu esimerkiksi omia vessoja, vaan niissä julkisissa vessoissa piti käydä, ja huoneessa oli oikeastaan vain pieni televisio ja sängyt. onneks oltiin vaan 1 yö, kunnes mentiin johonki leirintäalueelle missä oli ihan sairaan ahdas mökki xd siellä oltiin myös 1 yö. Outoo että ei otettu vähän parempia hotelleita kun rahaakin ois ollu .-.

Itsellä vähän eri kokemuksia. Aseman seudun häätalo, muutan (tosin joku niistä paloi) mökkikylä ja tietysti Tuurin vanhan aseman juna. Myös Keskisen hotellihuoneet ovat hienoja, vaikka parkkipaikalle näkymät 😉. Tosi mukavaa oli hakea ruokapuolen kaupasta naposteltavaa.

Itse en ole Alavuden keskustan hotellissa yöpynyt, mutta viime kesänä sisko kehui tosi paljon mm. aamupalaa ja tunnelmaa.

New York. Hyvin likainen, ruma ja saastainen kaupunki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen ne klassiset keski-ikäiset, vähän pulskahkot ja punakat reissaajanaiset, jotka on hotellin respassa valittamassa jostakin joka päivä. Lähdetään reissuun ja sitten siellä on pettymystä ja paskaa kaikki, mikä on eri tavoin kuin kotona.

Keski-ikäinen nainen mainittu taas! Esim. minä kirjoitin, etten ole varsinaisesti pettynyt mihinkään paikkaan, ja alapeukkua tuli.

Niinpä, tää on jännä juttu, ihmeellistä ennakkoluuloa keski-ikäisistä naisista. Itse olen jo 58 v. eli ehkä siellä keski-iän loppupuolella monen mielestä mutta reissannut olen 13 -vuotiaana ekan kerran yksinäni, sitä nuorempana jo vanhempien kanssa ympäri Eurooppaa. Miehen ja lasten kanssa sekä moottoripyörällä telttaillen, että asuntoautolla Keski-Euroopassa.

Olen sopeutuvainen, osaan kieliä ja pärjään paikassa kuin paikassa, olen patikoinut rinkan kanssa ja maannut allinclusive hotellien rannoilla. En valita turhasta mutta näin vanhemmiten en myöskään mene sillä asenteella, että no olkoon nyt, kyllä tää mulle kelpaa. Jos olen jostain maksanut niin sen myös vaadin. Ja olen oppinut näkemään näitä huijareita, joiden ansaan en helposti enää lankea mutta aina joskus ja kyllä se v*tuttaa kun sen huomaa, että joku pääsi huijaamaan :) -olkoon vaikka parista eurosta kyse. Ja joskus huvittaa.

Ehdoton lempipaikkani lähialueen kaupungeista on Dublin. Pariisissa olen käynyt monta kertaa mutta en vaan sellaista otetta siihen, että itse sen enää matkakohteekseni valkkaisin. Berliini ja Budapest kiehtovat historiansa takia. Monia paikkoja on vielä näkemättä, myös kotimaassa.

201/196 jatkaa

ja äkkiä laskien n. 30 maata on tullut tähän mennessä käytyä.

Varasin joulukuussa itselleni elämäni ensimmäisen ulkomaanmatkan ja jännitykselmä odotan milloin se mainitaan :D

Intian suuret kaupungit

Kerjäläiset ,huijjarit , 100% varmuudella iskevä ripulitauti, junan ikkunasta näkyy kun ihmiset paskoo raiteille.

Löytyy myös ihania temppeleitä, puutarhoja, markkinoita ja ruokapaikkoja.

Mutta maailman pahuus iskee silmille :(

Tämä ketjuhan tuli juuri oikeaan aikaan matkakuumetta hillitsemään :) Muistui mieleen elävästi kaikki se mitä matkailussa inhoan. Ruuhkat, tyrkyttävät myyjät, usein huono ruoka (jos ei ole etukäteen selvittänyt hyviä paikkoja) jne. jne. Itse en ole silti vielä matkakohteeseen koskaan pettynyt vaan on tullut todella positiivisiakin yllätyksiä. Arjen matkailu hyvin kyllä katkaisee ja avartaa, mutta harvoin matkailu on rentouttavaa ja leppoisaa.

kokenutmatkaaja kirjoitti:

Liettua oli täynnä todella töykeitä ihmisiä. Ihan mulkoilivat toreilla ja meidät varmaan kolme ihmistä ohitti junalippuja kun ostimme. Kassalla paiskivat ostoksiamme ja olivat tylyjä. Juna-aseman lipunmyyjä ei suostunut myymään meille lippuja vaan käännytti toiseen suuntaan. Muutenkin oli kiire ja just kaikki olivat ohitelleet meitä. Ainoastaan kansainvälisessä ravintolassa olivat ystävällisiä. Junamatkalla meinasin juttua vessaan, koska ovi oli lukossa sisäpuolelta ja sen olisi kuka vain saanut auki ulkopuolelta. Onneksi miesystäväni oli mukana ja pelasti mut ulkopuolelta. Noin muuten maana oli melko harmaa ja tylsä, perus Neuvostoliiton meininkiä.

Playa del ingles oli myös pettymys. Aikamoinen turistirysähän se oli. Baareja siellä ja täällä. Homobaaria, transbaaria, fetissibaaria, lesbobaaria oli hotellin vieressä kyllä. Noin muuten en muista mitään nähtävyyksiä sieltä ja vaatetarjontakin oli heikkoa.

Taitaa olla muutama vuosi kun viimeksi kävit Liettuassa? Kävin viimevuonna 3 kertaa ja ole tosi innoissani. Onhan itäblokin maiden palvelukulttuurissa kehittämistä ja kielitaito huono mutta esim Vilna on tosi aktiivinen ja viehättävä kaupunki - vuodessa on 2 vkl jolloin ei ole jotain happeningia! Vrt Suomeen...

LIsäksi Liettuassa on fantastisia oikeita kylpylöitä joissa saa muutamalla kympillä majoituksen, ateriat ja koko päivän hoidot! Ja hyvää ruokaa ja paikallista olutta...

Suosittelen kaikille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen ne klassiset keski-ikäiset, vähän pulskahkot ja punakat reissaajanaiset, jotka on hotellin respassa valittamassa jostakin joka päivä. Lähdetään reissuun ja sitten siellä on pettymystä ja paskaa kaikki, mikä on eri tavoin kuin kotona.

Keski-ikäinen nainen mainittu taas! Esim. minä kirjoitin, etten ole varsinaisesti pettynyt mihinkään paikkaan, ja alapeukkua tuli.

Niinpä, tää on jännä juttu, ihmeellistä ennakkoluuloa keski-ikäisistä naisista. Itse olen jo 58 v. eli ehkä siellä keski-iän loppupuolella monen mielestä mutta reissannut olen 13 -vuotiaana ekan kerran yksinäni, sitä nuorempana jo vanhempien kanssa ympäri Eurooppaa. Miehen ja lasten kanssa sekä moottoripyörällä telttaillen, että asuntoautolla Keski-Euroopassa.

Olen sopeutuvainen, osaan kieliä ja pärjään paikassa kuin paikassa, olen patikoinut rinkan kanssa ja maannut allinclusive hotellien rannoilla. En valita turhasta mutta näin vanhemmiten en myöskään mene sillä asenteella, että no olkoon nyt, kyllä tää mulle kelpaa. Jos olen jostain maksanut niin sen myös vaadin. Ja olen oppinut näkemään näitä huijareita, joiden ansaan en helposti enää lankea mutta aina joskus ja kyllä se v*tuttaa kun sen huomaa, että joku pääsi huijaamaan :) -olkoon vaikka parista eurosta kyse. Ja joskus huvittaa.

Ehdoton lempipaikkani lähialueen kaupungeista on Dublin. Pariisissa olen käynyt monta kertaa mutta en vaan sellaista otetta siihen, että itse sen enää matkakohteekseni valkkaisin. Berliini ja Budapest kiehtovat historiansa takia. Monia paikkoja on vielä näkemättä, myös kotimaassa.

Luulin että olin itse kirjoittanut tämän:D

Minäkin olen käynyt Pariisissa eri vuodenaikoihin 5x (ja tulen vielä käymään) mutta en saa siitä mitään irti. Nähtävyyksiä, sivukujia, monenlaista elämää, eri kansallisuuksien ruokia yms yms on nähty mutta ei vaan sytytä.

AI ei ole mun juttu mutta rinkan voin ottaa ja lähteä vaikka yksin reissuun. Olen ajanut Italiassa yksin autolomalla ihan ok, moottoripyöräreissusta vielä haaveilen.

Mulle oikeastaan ainoa pettymys (tosin ei ollut odotuksiakaan) oli Gran Canarian Puerto Rico ja lähialueet. Olisi pitänyt lähteä autolla sinne sisämaahan, ehkä olisi nähnyt jotain muutakin kuin hotelleja, vuokrakämppiä ja mustanruskeaa paljasta kiviseinää. Rakastan kauniita maisemia ja oikeita kyliä joista löytyy edes aavistus aitoa elämää - siellä se oli puhdas 0

n58v, yli 80 matkaa ja 40 maata

Grand Canarian Puerto Rico on kyllä hirvee paikka, ostarilla Pappatunturi-baari jne. Mutta onneksi kierrettiin ympäri saarta eikä jääty sinne homehtumaan. Viikoksi riitti nähtävää ja sitten never again!