Miksi työtä ei voida jakaa?
Selittäisikö joku tämän minulle? 4 päiväinen työviikko tai lyhyemmät päivät kaikille niin kaikki voisivat paremmin. Työssäkäyvien ei tarvitsisi purkaa väsymyskiukkuaan työttömiin, ja moni työtön saisi töitä. Vähemmällä rahalla voi jokainen opetella tulemaan toimeen, vapaa-aika lisääntyy ja yksilön kulutus vähenee.
Mutta mitä teki Pipilä? Lisäsi muutaman minuutin lisää työtä, ja ketä se hyödytti?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla alallani on huutava työvoimapula, päteviä tai edes lähelle päteviä ei kerta kaikkiaan ole, joten ei voida jakaa töitä mitenkään. Miehen allalla sama juttu, osaavia houkutellaan ulkomailta kun kotimaassa ei osaamista löydy. Miksi te työttömät ette kouluttaudu aloille, joilla on työvoimapula?
Millä alalla olet?
Et taida tietää, että työkkäri aika tehokkaasti estää työttömiltä kouluttautumisen. Itse olen hakenut useisiin työvoimakoulutuksiin, mutta en ole päässyt, kun on niin paljon hakijoita. Lisäopintoihin yliopistossa ei ole herunut lupaa, vaikka sielläkin olisi kaikkea hyödyllistä tarjolla.
Eikö teidän hommia voi oppia työpaikalla harjoittelijana, tai vaikka oppisopimuksella? Niinhän ennenkin tehtiin, opittiin hommat töissä. Työnantajat on tässä asiassa passattu ihan pilalle, odottavat että joku julkinen koulutusjärjestelmä tuottaa heille ilmaiseksi työvoimaa mittatilaustyönä.
Onpa huono tekosyy! Senkus haet ja menet koulutukseen, varsinkin muualle kuin työkkärin koulutuksiin. Ei työkkäri muiden koulutuksista päätä.
Jaa että omilla rahoilla kouluttautuisin vielä kerran työttömäksi. Ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Jos saisin vain puolet palkastani, niin saisin käteen vain 640e/kk. Eli saman verran kuin työttömänä (korotus kahdesta lapsesta).
Mutta saisit työterveydenhoidon ja eläkekertymän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantajamaksut nousevat työntekijämäärän mukaan. Kun 40 tekee 20 henkilön työt, niin työnantajamaksuja joutuu maksamaan enemmän.
Hyödyttömien yritystukien sijaan voisi maksaa yrityksille työllistämispalkkiota avustamalla työnantajamaksuissa. Maksu määräytyisi teetettävän kokonaistyöajan mukaan, ei tekijöiden pääluvun.
Onko sulle jotenkin täysin ylivoimaista ymmärtää ettei firmojen ensisijainen tehtävä ole ihmisten työllistäminen vaan työvoiman tarve riippuu täysin tuotteiden tai palvelujen kysynnästä?
Kysyntä kasvaa -> tuotteita/palveluita pitää tarjota enemmän -> tarvitaan enemmän työvoimaa jotta kasvaneeseen kysyntään voidaan vastata > palkataan lisää väkeä->työllisyys kasvaa.
Firman tehtävä on tuottaa omistajalle voittoa. Kaikki muu on vain väline sen voiton tuottamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla alallani on huutava työvoimapula, päteviä tai edes lähelle päteviä ei kerta kaikkiaan ole, joten ei voida jakaa töitä mitenkään. Miehen allalla sama juttu, osaavia houkutellaan ulkomailta kun kotimaassa ei osaamista löydy. Miksi te työttömät ette kouluttaudu aloille, joilla on työvoimapula?
Millä alalla olet?
Et taida tietää, että työkkäri aika tehokkaasti estää työttömiltä kouluttautumisen. Itse olen hakenut useisiin työvoimakoulutuksiin, mutta en ole päässyt, kun on niin paljon hakijoita. Lisäopintoihin yliopistossa ei ole herunut lupaa, vaikka sielläkin olisi kaikkea hyödyllistä tarjolla.
Eikö teidän hommia voi oppia työpaikalla harjoittelijana, tai vaikka oppisopimuksella? Niinhän ennenkin tehtiin, opittiin hommat töissä. Työnantajat on tässä asiassa passattu ihan pilalle, odottavat että joku julkinen koulutusjärjestelmä tuottaa heille ilmaiseksi työvoimaa mittatilaustyönä.
Onpa huono tekosyy! Senkus haet ja menet koulutukseen, varsinkin muualle kuin työkkärin koulutuksiin. Ei työkkäri muiden koulutuksista päätä.
Jaa että omilla rahoilla kouluttautuisin vielä kerran työttömäksi. Ei kiitos.
Miksi haluat opiskella ei-työllistävää alaa? Suosittelen muuttoa vaikka Norjaan. Siellä todellakin opiskellaan ja eletään omalla rahalla, toisinkuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantajamaksut nousevat työntekijämäärän mukaan. Kun 40 tekee 20 henkilön työt, niin työnantajamaksuja joutuu maksamaan enemmän.
Työnantajamaksuthan maksetaan palkan mukaan? Pieni palkka, pienet maksut?
Työnantajalla on paljon muitakin kustannuksia kuin palkkaan liittyvät maksut. Esimerkiksi useimmissa asiantuntijatöissä jokainen työntekijä tarvii oman tietokoneen, puhelimen jne. Jos on joustavat työajat, ei työpisteitäkään ole helppo jakaa (toinen aamupäivällä ja toinen iltapäivällä ei toimi). Asiantuntijan pitää myös perehtyä työhönsä. Jos hommaan, jonka voi tehdä yksi täysipäiväinen, perehdytetään kaksi puolipäiväistä, menee perehtymiseen kaksinkertainen aika ja lisäksi pitää koko ajan kommunikoida tehdyistä hommista. Tämä ei tosin ole vain negatiivista, vaan helpottaa tilannetta esim. sairauspoissaolojen ja irtisanoutumisen tapauksessa. Kaikki työsuhde-edut täytyy tarjota molemmille työntekijöille. Tässä vain ensimmäisenä mieleen tulevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantajamaksut nousevat työntekijämäärän mukaan. Kun 40 tekee 20 henkilön työt, niin työnantajamaksuja joutuu maksamaan enemmän.
Hyödyttömien yritystukien sijaan voisi maksaa yrityksille työllistämispalkkiota avustamalla työnantajamaksuissa. Maksu määräytyisi teetettävän kokonaistyöajan mukaan, ei tekijöiden pääluvun.
Onko sulle jotenkin täysin ylivoimaista ymmärtää ettei firmojen ensisijainen tehtävä ole ihmisten työllistäminen vaan työvoiman tarve riippuu täysin tuotteiden tai palvelujen kysynnästä?
Kysyntä kasvaa -> tuotteita/palveluita pitää tarjota enemmän -> tarvitaan enemmän työvoimaa jotta kasvaneeseen kysyntään voidaan vastata > palkataan lisää väkeä->työllisyys kasvaa.
Firman tehtävä on tuottaa omistajalle voittoa. Kaikki muu on vain väline sen voiton tuottamiseen.
Ei. Mutta selitä, miten yrityksen voitto jotenkin pienenisi, jos samoilla kustannuksilla (palkat + työnantajamaksut) työtä olisi tekemässä useampi työntekijä kuin nyt?
Lyhyempi työpäivä voisi lisätä tehokkuutta, siitä on tutkimustuloksia. Työntekijät olisivat tyytyväisempiä, kun saisivat itse vaikuttaa työpäivänsä pituuteen, ja sekin voisi hieman parantaa heidän tehoaan. Kun työntekijä sairastuisi, firmassa olisi enemmän tekijöitä, joille jakaa hänen työnsä, vaikka kysymällä olisiko joku niistä lyhyemmän työpäivän tekijöistä halukas tilapäisesti joustamaan pidempään vuoroon.
Tietyllä tavalla kaipaan aikaa, jolloin käytiin töissä, maksettiin asuminen, ruoka ja vaatteet, tehtiin kotihommat ja muu aika möllötettiin tai tehtiin asioita, jotka eivät maksaneet mitään. Lapset leikkivät kavereineen ulkona, vanhemmilla ei ollut hoppua kotihommissa, ehdittiin lukea kirjoja, katsoa telkkaria, käydä kaverilla kahvilla, lörpötellä ystävän, siskon, äidin tms kanssa tunti puhelimessa jne. Ja ehdittiin myös nukkua.
Maailma on vaan muuttunut ja vähintään lapsilla täytyy olla kodin ulkopuolisia harrastuksia, jotka myös maksavat. Usein myös vanhempien pitää jostain löytää sekä aikaa että rahaa kuntosaliin tai muuhun liikuntaharrastukseen. Aika on nykyisin kortilla. 1980-luvulla työmatkani bussilla kesti 25 minuuttia. Nyt työpaikkani on 3 kilometriä lähempänä ja matkaan menee 45 minuuttia aikaa. Ja tämä vain siksi, että enpäs pääsekään työpaikalle yhdellä bussilla vaan on ensin mentävä bussilla (suoria bussiyhteyksiä ei enää ole), sitten junalla ja sen jälkeen raitiovaunulla tai toisella bussilla. Ja jokaisen vaihdon kohdalla on siirryttävä toiseen paikkaan ja odoteltava pysäkillä tai asemalla vähintään 5 minuuttia, useimmiten kauemminkin, koska aikataulut eivät natsaa. Just yhtenä päivänä en voinut lopettaa viimeistä puhelua kesken kaiken vaan lähtöni viivästyi 10 minuuttia. Viimeinen vaihto eli bussi kotiin..nooh, kaikki tänne tulevat bussit menivät peräkanaa, kun olin juuri noussut junasta. Sattui olemaan sellainen hetki päivästä, että seuraavaa bussia olisi joutunut odottamaan 25 minuuttia. Hyppäsin taksiin.
Lisääntynyt vapaa-aika ei takuulla olisi pahitteeksi, jos tulot eivät laskisi. Samat asuntolainat, työmatkakulut, ruuat, omat ja lasten harrastukset yms on kuitenkin maksettava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla alallani on huutava työvoimapula, päteviä tai edes lähelle päteviä ei kerta kaikkiaan ole, joten ei voida jakaa töitä mitenkään. Miehen allalla sama juttu, osaavia houkutellaan ulkomailta kun kotimaassa ei osaamista löydy. Miksi te työttömät ette kouluttaudu aloille, joilla on työvoimapula?
Millä alalla olet?
Et taida tietää, että työkkäri aika tehokkaasti estää työttömiltä kouluttautumisen. Itse olen hakenut useisiin työvoimakoulutuksiin, mutta en ole päässyt, kun on niin paljon hakijoita. Lisäopintoihin yliopistossa ei ole herunut lupaa, vaikka sielläkin olisi kaikkea hyödyllistä tarjolla.
Eikö teidän hommia voi oppia työpaikalla harjoittelijana, tai vaikka oppisopimuksella? Niinhän ennenkin tehtiin, opittiin hommat töissä. Työnantajat on tässä asiassa passattu ihan pilalle, odottavat että joku julkinen koulutusjärjestelmä tuottaa heille ilmaiseksi työvoimaa mittatilaustyönä.
Onpa huono tekosyy! Senkus haet ja menet koulutukseen, varsinkin muualle kuin työkkärin koulutuksiin. Ei työkkäri muiden koulutuksista päätä.
Jaa että omilla rahoilla kouluttautuisin vielä kerran työttömäksi. Ei kiitos.
Miksi haluat opiskella ei-työllistävää alaa? Suosittelen muuttoa vaikka Norjaan. Siellä todellakin opiskellaan ja eletään omalla rahalla, toisinkuin Suomessa.
Siksi, että mitä tahansa opiskelisinkin, se ala luultavasti tulevaisuudessa osoittautuisi ei-työllistäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Työnantajamaksut nousevat työntekijämäärän mukaan. Kun 40 tekee 20 henkilön työt, niin työnantajamaksuja joutuu maksamaan enemmän.
Eikö tähän voisi sitten kehittää uudenlaista järjestelmää samalla, kun työt jaettaisiin useammalle? Työnantajalle ei tulisi lisäkuluja, vaan puuttuvat työnantajamaksut katettaisiin valtion niillä varoilla, jotka työttömyys- ja toimeentulomenoista säästyisivät, kun useampi saisi palkkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantajamaksut nousevat työntekijämäärän mukaan. Kun 40 tekee 20 henkilön työt, niin työnantajamaksuja joutuu maksamaan enemmän.
Hyödyttömien yritystukien sijaan voisi maksaa yrityksille työllistämispalkkiota avustamalla työnantajamaksuissa. Maksu määräytyisi teetettävän kokonaistyöajan mukaan, ei tekijöiden pääluvun.
Onko sulle jotenkin täysin ylivoimaista ymmärtää ettei firmojen ensisijainen tehtävä ole ihmisten työllistäminen vaan työvoiman tarve riippuu täysin tuotteiden tai palvelujen kysynnästä?
Kysyntä kasvaa -> tuotteita/palveluita pitää tarjota enemmän -> tarvitaan enemmän työvoimaa jotta kasvaneeseen kysyntään voidaan vastata > palkataan lisää väkeä->työllisyys kasvaa.
Firman tehtävä on tuottaa omistajalle voittoa. Kaikki muu on vain väline sen voiton tuottamiseen.
Ei. Mutta selitä, miten yrityksen voitto jotenkin pienenisi, jos samoilla kustannuksilla (palkat + työnantajamaksut) työtä olisi tekemässä useampi työntekijä kuin nyt?
Lyhyempi työpäivä voisi lisätä tehokkuutta, siitä on tutkimustuloksia. Työntekijät olisivat tyytyväisempiä, kun saisivat itse vaikuttaa työpäivänsä pituuteen, ja sekin voisi hieman parantaa heidän tehoaan. Kun työntekijä sairastuisi, firmassa olisi enemmän tekijöitä, joille jakaa hänen työnsä, vaikka kysymällä olisiko joku niistä lyhyemmän työpäivän tekijöistä halukas tilapäisesti joustamaan pidempään vuoroon.
Vastauksessa nr 46 selitettiin, että työntekijästä koituu muitakin kustannuksia kuin palkka ja siihen liittyvät maksut. Muutama pointti: työvälineet ja tilat, perehdyttäminen kaikkiin uusiin projekteihin kaksinkertaisena, työsuhde-edut, työterveys.
Toki työnantaja saa isommalla porukalla myös etuja: varahenkilöiden järjestäminen jne, mutta nämä ovat monimutkaisia strategisia päätöksi. Kuinka paljon ollaan valmiita investoimaan lisää ja kuinka paljon ollaan valmiita muuttamaan työskentelytapoja töitä jaettaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantajamaksut nousevat työntekijämäärän mukaan. Kun 40 tekee 20 henkilön työt, niin työnantajamaksuja joutuu maksamaan enemmän.
Hyödyttömien yritystukien sijaan voisi maksaa yrityksille työllistämispalkkiota avustamalla työnantajamaksuissa. Maksu määräytyisi teetettävän kokonaistyöajan mukaan, ei tekijöiden pääluvun.
Onko sulle jotenkin täysin ylivoimaista ymmärtää ettei firmojen ensisijainen tehtävä ole ihmisten työllistäminen vaan työvoiman tarve riippuu täysin tuotteiden tai palvelujen kysynnästä?
Kysyntä kasvaa -> tuotteita/palveluita pitää tarjota enemmän -> tarvitaan enemmän työvoimaa jotta kasvaneeseen kysyntään voidaan vastata > palkataan lisää väkeä->työllisyys kasvaa.
Firman tehtävä on tuottaa omistajalle voittoa. Kaikki muu on vain väline sen voiton tuottamiseen.
Ei. Mutta selitä, miten yrityksen voitto jotenkin pienenisi, jos samoilla kustannuksilla (palkat + työnantajamaksut) työtä olisi tekemässä useampi työntekijä kuin nyt?
Lyhyempi työpäivä voisi lisätä tehokkuutta, siitä on tutkimustuloksia. Työntekijät olisivat tyytyväisempiä, kun saisivat itse vaikuttaa työpäivänsä pituuteen, ja sekin voisi hieman parantaa heidän tehoaan. Kun työntekijä sairastuisi, firmassa olisi enemmän tekijöitä, joille jakaa hänen työnsä, vaikka kysymällä olisiko joku niistä lyhyemmän työpäivän tekijöistä halukas tilapäisesti joustamaan pidempään vuoroon.
Vastauksessa nr 46 selitettiin, että työntekijästä koituu muitakin kustannuksia kuin palkka ja siihen liittyvät maksut. Muutama pointti: työvälineet ja tilat, perehdyttäminen kaikkiin uusiin projekteihin kaksinkertaisena, työsuhde-edut, työterveys.
Toki työnantaja saa isommalla porukalla myös etuja: varahenkilöiden järjestäminen jne, mutta nämä ovat monimutkaisia strategisia päätöksi. Kuinka paljon ollaan valmiita investoimaan lisää ja kuinka paljon ollaan valmiita muuttamaan työskentelytapoja töitä jaettaessa.
No siis juuri tuossa olisi minusta järkevä yritystuen muoto, erinäisten nyt käytössä olevien tukien sijaan. Kysymys ei olisi vain siitä, että yritys hyvää hyvyyttään työllistäisi enemmän, vaan siitä että monimutkainen strateginen päätöksenteko kallistuisi sille puolelle, että palkataan enemmän väkeä jotta ne, jotka haluavat tehdä lyhyempää päivää tai viikkoa, niin voisivat tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Jos puolittaisin työni, puolittuisi palkkakin ja saisin n. 800e/kk käteen. No, kyllähän sillä elelisi ihan jotenkuten, muttei siitä säästöön mitään laiteta.
Ei ole noin yksinkertaista. Verotus kevenee huomattavasti. Jos saat palkkaa vaikka 1200€, siinä ei tarvitse paljon veroja maksella. En tiedä, jääkö verotettavaa ollenkaan, koska palkansaajilla on verovähennyksiä ja mahdollisesti työmatkakuluista tai ammattiliittoon kuulumisesta saa vähennykset. Jos saat palkkaa 2400€, veroprosentti voi olla lähellä 20%. Usein 1200€ bruttona saava saattaa olla oikeutettu asumistukeen. Lasten päivähoitomaksut pienenee (jos on lapsia).
Koska ihmisen ns. ”pitää ansaita taivaspaikkansa työllä”. Tai ainakin luterilaisen ajattelun mukaan. Lepo ja vaivaton elämä ovat kiellettyjä.
Miksi väität, että työkkäri estää? Ei estä lainkaan! Mutta lainsäädäntö on sellainen, että päätoimisen opiskelijan ensisijainen toimeentulo tulee opintotuesta, ei työttömyysetuudesta. Jos jokainen saisi opiskella työttömyysetuudella, niin kannattaisi ensin olla vuoden verran töissä, sitten mennä työttömänä opiskelemaan, opiskella 2 vuotta, jättää opinnot vuodeksi sivuun ja tehdä töitä ja taas palata työttömänä opiskelemaan.