Mies käyttäytyy lapsellisesti ja uhkaa erolla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei voi kieltää toiselta ihmiseltä seksuaalisuutta tai seksiä. On törkeää, että sen kieltää täysin toiselta ja kun toinen haluaa niin syytetään seksuaalisesta ahdistelusta.

Seksi on perustarve siinä missä ruoka ja juoma. Kaikki eivät sitä kaipaa, mutta ne ketkä kaipaa niin se kaipuu on tärkeä eikä sitä vo mitätöidä.

Kun tapasin mieheni, hänellä ei ollut seksiä pariin vuoteen. Muutenkaan hänellä ei ole ollut naisia ennen minua kuin pari yhdenillan juttua ja mieheni oli yli 30. Aktiivinen seksielämä muutti hänen elämäänsä sekä psyykkisesti että fyysisesti. Hän on kertonut, että kärsi paljon jännitystiloista, aggressioista ja ylipäätään turhautumisesta. Seksillä on valtava merkitys miehen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin - naisenkin.

Jos et puolisolle halua seksiä tarjota etkä ole valmis myöskään asiaa ratkaisemaan ja hoitamaan niin et voi myöskään kieltää häntä toteuttamasta itseään muualla. Se on moraalitonta ja törkeää ja vaikuttaa siltä, ettet häntä rakasta etkä ajattele asiaa hänen kannaltaan.

Saimme kaksi lasta ja olemme olleet hyvin onnellisia. Olen antanut miehelle luvan toteuttaa itseään myös muualla jos sen tarpeelliseksi kokee, koska en halua, että jään hänen ainoaksi seksuaaliseksi kumppaniksi. En usko, että se on erityisen piristävää. Haluan että hän on onnellinen eikä koe, että parisuhde tarkoittaa lupumista. Itse olen kyllä kokenut tarpeeksi miehiä ennen häntä enkä kaipaa edes muualle. Olemme hyvin onnellisia edelleen ja meillä on hyvä seksielämä.

Höpö,höpö. Seksi ei ole perustarve, koska ei sen puutteeseen kuole. Ja omia käsiä voi käyttää jos ei kestä.

Ei sen puutteeseen kuole, ja omia käsiä voi käyttää - mutta välttämättä se omilla käsillä duunailu ei vain riitä täyttämään parisuhteen hellyyden- ja seksinkaipuuta. Kun ei seksi kuitenkaan mitään pelkkää eestaasjyystöä ole tai pelkkää vauhtiorgasmin suorittamista (toivottavasti?), vaan myös läheisyyttä ja rakkautta oman puolison kanssa. Ja toisaalta minusta on kumppanina todella alentuvaa vähätellä tällä tavoin asiaa, joka selvästi kumppania painaa. Miltä kuulostaisi, jos esimerkiksi kumppanin hellyydenkaipuu kuitattaisiin sillä, että halaile pehmolelua, siinä on tarpeeksi hellyyttä? Tai jos kaipaat yhteistä aikaa, niin ota vaikka meikäläisen kuva mukaan ravintolaan ja laita kuva vastapuolelle pöytää?

Ei tämä sitä tarkoita, että seksiin pitäisi suostua vastentahtoisesti, tietenkään. Sitä se tarkoittaa, että molemmilla on vastuu pyrkiä tekemään tilanteesta sellainen, että suhde tyydyttää molempia, tai antaa toiselle mahdollisuus valita toisin. Itse en kovin mielelläni kannata sivusuhteita saati maksullisia, kun eiväthän nekään oikeasti mitään ratkaise - etäännyttää vain puolisoita toisistaan entistä enemmän. Mutta olisiko se ero oikeasti niin kamala ratkaisu? Mitä tässä suhteessa sitoo itseä, ja mikä toisaalta pelottaa niin, ettei ole valmis päästämään toista lähtemään?

Vierailija kirjoitti:

Täällä on sairasta porukkaa! Se että suhteessa ei ole seksiä ei tarkoita että pitää erota. Teidän maailmankuva on täysin vääristynyt ja on paljon parisuhteita, jotka voivat hyvin vaikkei niissä ole seksiä. Seksillä ahdistelu on vain niin arkipäivää, että jopa naiset pitävät sitä normaalina pariduhteena.

#metoo

Vittu että oot tyhmä

Onneksi meillä ei uhkailla avioerolla puolin eikä toisin, vaikka avioliittoamme on varjostanut jo vuosia mieheni kuolemaan johtava sairaus. Tämä sairaus ei ole jättänyt meitä hetkeksikään rauhaan, vaan aviopuolisoni on joutunut käymään hoidoissa lähes jatkuvasti,

ja kontrolliverikokeissa kerran kuukaudessa jo 7 vuoden ajan! Sairaalassaoloaikoina verikokeita on toki ollut useammin kuin kerran kuussa eli 12 kertaa vuodessa!

Ehkä ap:n kannattaisi hakeutua miehensä kanssa parisuhdeterapiaan, mikäli seksuaalisten

halujen kohtaamattomuus vaivaa. (Itselläni ei ole henkilökohtaisia kokemuksia sen paremmin seksuaali-kuin parisuhdeterapiastakaan, mutta kovasti niitä tunnutaan mediassa suitsuttavan.)

Vierailija kirjoitti:

Ap vastaa. Todellakaan mies ei saa mennä huoriin tai sivusuhteeseen. Yksinkertaisesti jo tuon ikäisen miehen (47) olisi jo aika siirtyä elämässä eteenpäin eikä jäädä teinimäiseen seksivouhotukseen jumiin. Elämässä on niin paljon muutakin kuin seksi.

Käsittämättömän itsekäs kommentti sinulta. Parisuhteen liima on hyvä seksi ja läheisyys, sekä kommunikointi. Miksi et ole enää itse halukas? Miksi tunnet inhoa kun miehesi sinua lähestyy seksuaalisessa mielessä? Mikä oikeuttaa sinua pitämään moista seksittömyyden valtaa kotonanne? Aloituksessa kirjoitat myös, että koet miehesi ahdistelevan sinua kun lähestyy seksi mielessä - olisit kiitollinen, että vielä on sinusta seksuaalisesti kiinnostunut kaikesta kylmyydestäsi ja väistelystäsi huolimatta..

Mitä mainitsemaani ikään tulee, niin itse olen 41-vuotias nainen, ja koen itseni seksin saralla vapautuneemmaksi ja itsevarmemmaksi kuin koskaan. Näin ollen koen myös nauttivani seksistä estottomammin kuin aikaisemmin ja olen halukkaampikin. Keho on tullut tutuksi, tiedän mitä haluan, tiedän mitä mies haluaa, osaan ja uskallan puhua ja näyttää mikä tuntuu hyvältä, haluan että mies nauttii, panostaisin kahdenkeskeiseen aikaan jne.

Kun läheisyys ja seksi ei toimi, ei toimi parisuhteen arkikaan. Jos sinä et anna miehellesi, niin älä huoli, joku muu kyllä antaa.

Muista ap että myös sinulla on oikeus lähteä suhteesta, joka ei sinun mielestäsi toimi.

Pitääkö tuollaisessa tapauksessa edes täyttää avioerohakemusta? Kai se on byrokraateillekin selvää, että seksittömäksi kuihtunut liitto ei ole minkäänlainen parisuhde enää. Varmaan soitto väestörekisterikeskukseen riittää.

Taas todistettu, että miesten ajatusmaailma on äärettömän lapsellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei voi kieltää toiselta ihmiseltä seksuaalisuutta tai seksiä. On törkeää, että sen kieltää täysin toiselta ja kun toinen haluaa niin syytetään seksuaalisesta ahdistelusta.

Seksi on perustarve siinä missä ruoka ja juoma. Kaikki eivät sitä kaipaa, mutta ne ketkä kaipaa niin se kaipuu on tärkeä eikä sitä vo mitätöidä.

Kun tapasin mieheni, hänellä ei ollut seksiä pariin vuoteen. Muutenkaan hänellä ei ole ollut naisia ennen minua kuin pari yhdenillan juttua ja mieheni oli yli 30. Aktiivinen seksielämä muutti hänen elämäänsä sekä psyykkisesti että fyysisesti. Hän on kertonut, että kärsi paljon jännitystiloista, aggressioista ja ylipäätään turhautumisesta. Seksillä on valtava merkitys miehen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin - naisenkin.

Jos et puolisolle halua seksiä tarjota etkä ole valmis myöskään asiaa ratkaisemaan ja hoitamaan niin et voi myöskään kieltää häntä toteuttamasta itseään muualla. Se on moraalitonta ja törkeää ja vaikuttaa siltä, ettet häntä rakasta etkä ajattele asiaa hänen kannaltaan.

Saimme kaksi lasta ja olemme olleet hyvin onnellisia. Olen antanut miehelle luvan toteuttaa itseään myös muualla jos sen tarpeelliseksi kokee, koska en halua, että jään hänen ainoaksi seksuaaliseksi kumppaniksi. En usko, että se on erityisen piristävää. Haluan että hän on onnellinen eikä koe, että parisuhde tarkoittaa lupumista. Itse olen kyllä kokenut tarpeeksi miehiä ennen häntä enkä kaipaa edes muualle. Olemme hyvin onnellisia edelleen ja meillä on hyvä seksielämä.

Höpö,höpö. Seksi ei ole perustarve, koska ei sen puutteeseen kuole. Ja omia käsiä voi käyttää jos ei kestä.

Evolutiiviselta kannalta seksi on ilman muuta perustarve koska ilman seksiä ei synny jälkikasvuakaan  Ei siis ole mitenkään yllättävää että seksivietti on vahva ja pahimmillaan ajaa ihmisen (tai eläimen) varsin epätoivoisiinkin tekoihin - jopa itsemurhaan. 

Seksittömyys ja toisen haluttomuus voi olla todella raastavaa parisuhteessa. Olen itse nainen ja ollut useammassa suhteessa, jossa mies on haluton. Vaikka muitakin ongelmia on parisuhteessa ollut, perimmäinen syy eroon on ollut erilaiset seksuaaliset tarpeet. En pidä irtosuhteista enkä voisi olla kenenkään rakastajatar. Voin olla useampia vuosia ilman seksiä, jos minulla ei ole oikeaa parisuhdetta eikä siis ketään, jota haluta. Mutta en voi sille mitään, että haluan kumppaniani, jos minulla sellainen on. Se, että miehesi uhkaa erolla, saattaa olla jopa merkki henkisestä kypsyydestä. Hän ei edes ajattele harrastavansa irtosuhteita tai ottavansa rakastajarta, sehän onkin vain vaimon pettämistä ja toisen naisen hyväksikäyttöä ja sopii lähinnä tunne-elämältään lapsen tasolle jääneille narsisteille. Ihmisten, joilla ei seksuaalisia tarpeita juuri ole, voi olla tosi vaikea ymmärtää, miten suuresta ongelmasta on kyse.

Se, että nainen menettää seksihalunsa lasten teon jälkeen on aika vaikea ymmärrettävä luonnonoikku, sillä juuri silloinhan miestä tarvittaisiin lasten hoitamiseen ja elättämiseen. Mutta kai tähänkin on joskus ollut joku lajia ylläpitävä tärkeä syy. Mutta vaikka uskon ihmisen yksiavioisuuteen, ihmiset todellakin voivat muuttua niin eri suuntiin, että ero on paras ratkaisu. Ainakin, jos ei ole lapsia, ei ole juurikaan järkeä sitoa itseään epätyydyttävään ja ajoittain hermoja raastavaan suhteeseen. Vain sen vuoksi, että toinen on muuten mukava. Muuten mukavia ihmisiä löytyy varmaan paljonkin.

"Olen yrittänyt vähentää miehen seksihimoa olemalla täysin passiivinen seksin aikana tai vaihtoehtoisesti vältellyt tilanteita joka voisi johtaa seksiin."

Et ole vähentänyt hänen seksinhimoa, ainoastaan ohjannut sen kohdistumaan muualle

Erolla uhkailu saattaa olla hätähuuto. Jos teillä menee muutoin hyvin, eroaminen olisi varmasti miehellesikin äärimmäisen vaikeaa, mutta hän on todennäköisesti tullut siihen pisteeseen, ettei jaksa enää. Hän haluaa, että ymmärrät miten vakavasta ja tärkeästä asiasta on kyse. Jos mikään ei muutu, hänen on pakko lähteä. 

Äijä ottaa sinusta kohta eron

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina naisen pitää alistua miehen vaatimukseen. Sp:n ei ole mikään pakko harrastaa seksiä, eikä mies sitä voi vaatia. Niin kuin kirjoitit, #metoo on näyttänyt että naisten ei pidä alistua miesten seksuaaliselle ahdistelulle edes avioliitossa.

Mutta on oikeus erota

Malla_tunturi kirjoitti:

Onneksi meillä ei uhkailla avioerolla puolin eikä toisin, vaikka avioliittoamme on varjostanut jo vuosia mieheni kuolemaan johtava sairaus. Tämä sairaus ei ole jättänyt meitä hetkeksikään rauhaan, vaan aviopuolisoni on joutunut käymään hoidoissa lähes jatkuvasti,

ja kontrolliverikokeissa kerran kuukaudessa jo 7 vuoden ajan! Sairaalassaoloaikoina verikokeita on toki ollut useammin kuin kerran kuussa eli 12 kertaa vuodessa!

Ehkä ap:n kannattaisi hakeutua miehensä kanssa parisuhdeterapiaan, mikäli seksuaalisten

halujen kohtaamattomuus vaivaa. (Itselläni ei ole henkilökohtaisia kokemuksia sen paremmin seksuaali-kuin parisuhdeterapiastakaan, mutta kovasti niitä tunnutaan mediassa suitsuttavan.)

On ihan eri juttu jos pahan sairauden takia ei pysty seksiin, kuin että pystyisi mutta ei halua antaa miehelleen mitään. Ensimmäinen ei ole avioliittolupauksen rikkomista, jälkimmäinen on.