Tarjolla olisi vaativaa asiantuntijan työtä mutta mietin valitsenko silti kaupan kassan
Olen ollut kaupassa töissä jo yli 10v. Tykkään työstä, etenkin asiakaspalvelusta. Kevyttä sosiaalista kanssakäymistä. Nyt sitten kun valmistuin korkeakoulututkintooni (toinen korkeakoulututkintoni) ja minulle olisi tarjolla töitä naisvaltaiselta alalta, haluaisinkin valita kaupan kassan! Kesätöissä en pitänyt oikein näistä toimistotöistä joissa pelkkiä naisia. Ns. pelkään naisia ja heiltä saamaa kritiikkiä. Menen usein hajalle kun en osaa vastata oikein ja sitten valvon yöt.
Kaupassa ainut että tuntuu nololta olla pelkkä "kaupan kassa" kun ihmiset luulevat että olen tyhmä. Anteeksi, ei ole tarkoitus dissata tätä työtä. En haluaisi luopua tuosta ihanasta pienestä kaupasta jossa olen töissä ja mennä töihin, jossa vaan pääni lopulta hajoaa.
Muita naisia jotka eivät ole pystyneet työskentelemään naisvaltaisella alalla? Tai mitä muutkin ajattelevat tällaisista ajatuksista? Miten valitsisitte?
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harva asiantutijatyö on oikeasti vaativaa. Paitsi niille toistaitoisille, jotka eivät vaan osaa.
Oletko kuullut burnoutista? Melko monella asiantuntijalla on todennäköisempää saada burnout kuin kaupan kassalla. Kassalla ei tarvita samanlaista ajatustyötä ja työt eivät seuraa kotiin. Naisvaltaisilla aloilla on myös enemmän sosiaalistastressiä kuin miesvaltaisilla aloilla. Mies valtaisalla aloilla ei kukaan kiinnitä meikkaamattomiiteen kun naisvaltaisilla alalla olet päivän puheen aihe.
Eli siis mitä? Työstä tekee vaativan se, että siellä on naisia töissä eikä se, että siihen vaaditaan korkeakoulututkinto?
Työstä tekee vaativan ne työtehtävät. Ei seura eikä se, mikä tutkinto vaaditaan. Johonkin ihan pilipalihommaankin voidaan nykyään vaatia sitä korkeakoulututkintoa. Ja taas toisinpäin, tiedän esim. suhteellisen vaativaa esimiestyötä tekeviä, joilla ei ole korkeakoulututkintoa.
Vierailija kirjoitti:
Ei minua työssä raha ja palkka niin kiinnosta. Ei lainaa, ei lapsia. Eikä tässä aloituspalkka olisi montaa sataa isompi kuin kokoaikasella kassalla. Täydet kokemuslisät.
Missä vaativassa asiantuntijatyössä on palkka vain vähän isompi kuin kaupan kassalla? Joo, tiedän että lastentarhanopettajilla ja sosiaalityöntekijöillä on suhteessa huonot palkat, vaikka korkeakoulututkinto vaaditaankin. Näistä tuskin kuitenkaan on kyse, kun puhuit toimistotyöstä.
Kaikki eivät elä työn kautta. Minä teen töitä mahdollisimman vähän ja periaatteella "liikuntaa josta saa rahaa." Muuten elän kuin taivaan lintu
Noh, kahden kesätyön jälkeen (joihin pyydettiin jatkamaan syksylläkin) olin aivan poikki. Toki töostäkin mutta enemmän naisista joita tuurasin. Toki haluan testata vielä, miltä tuntuu kun omat vastuualueet. Minulla oli hyvin väkivaltainen ja ns. kiusaava äiti, jonka vuoksi minulla ei ole ainuttakaan naispuolista ystävää edes. Minulla on säästöjä ja kk riittää hyvin käteen 1200€ maksamaan vuokrat, autovakuutukset jne.
Jos voitan huomenna eurojackpotissa, valitsen ehdottomasti kaupan jossa olen jo töissä. :) Saa iltavuoroista aina kivan olon. Ikinä ei ole työpäivää kaupan jälkeen että miettisi etten ikinä mee tonne enää, päinvastoin.
Mun pääni kyllä hajoaisi siellä kaupan kassalla, mutta meitä ihmisiä on niin erilaisia.
Siksi siellä kaupassa on paljon nuoria töissä, että siinä hankitaan taskurahaa. Vaikeampaa on elättää sillä itsensä.
Aikuisena siirrytään pois alalta tai jäädään ja tyydytään huonoon palkkaan ja hankaliin työaikoihin.
Kassan hommista voi edetä myös, ainakin vähän isommissa kaupoissa on tilausta esimiehillekin. Lisäksi aina voi halutessaan kokeilla myöhemmin rahkeita kauppiaana, mutta se onkin sitten vain oikeasti sitä haluavien hommaa, jossa työtunteja ei kannata laskea kovin tarkkaan. Pointtina lähinnä se, että millä tahansa alalla voi menestyä, kunhan pitää huolen siitä että kuuluu parhaaseen viiteen prosenttiin tekijöistä/omistajista. Avainsana sen suhteen ei ole palkka, vaan motivaatio.
Kerrotko ap vähän lisää siitä asiantuntijatyöstä, niin pystytään paremmin auttamaan vaihtoehtoisten urapolkujen suunnittelussa.
Sosiaalityöntekijöilläkin palkka ihan eri luokkaa.
Valitse se, mikä tuntuu paremmalta. Paska työ vaikuttaa kuitenkin elämään negatiivisesti. Itse olen jo kuusi vuotta aivan hyvin elättänyt itseni kaupan työllä, vaikka täällä monilla tuntuu olevan se käsitys, että siitä saa vain "taskurahaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harva asiantutijatyö on oikeasti vaativaa. Paitsi niille toistaitoisille, jotka eivät vaan osaa.
Oletko kuullut burnoutista? Melko monella asiantuntijalla on todennäköisempää saada burnout kuin kaupan kassalla. Kassalla ei tarvita samanlaista ajatustyötä ja työt eivät seuraa kotiin. Naisvaltaisilla aloilla on myös enemmän sosiaalistastressiä kuin miesvaltaisilla aloilla. Mies valtaisalla aloilla ei kukaan kiinnitä meikkaamattomiiteen kun naisvaltaisilla alalla olet päivän puheen aihe.
Eli siis mitä? Työstä tekee vaativan se, että siellä on naisia töissä eikä se, että siihen vaaditaan korkeakoulututkinto?
Työpaikkakiusaaminen on varsin yleistä kunnan ja valtion naisvaltaisilla aloilla, kuten terveydenhoidossa, sosiaalialalla ja opetustoimessa. Esimiestyö naisvaltaisilla alla on välillä yhtä helvettiä.
Juu siis en edes miettinyt tässä rahaa valinnassani. Kaupasta jäisi käteen 1500-1600€ eli saisin säästöönkin hyvin. Mutta enemmän sitä että kadunko myöhemmin. Aina voi toki palata kauppaan jos haluaa.
No lähtisin kyllä sinne mukavuusalueen ulkopuolelle ja oman alan töihin. Kaupan kassamyyjien tulevaisuus näyttää melko epävarmalta, koska maksaminen automatisoituu koko ajan. Toinen vaihtoehto on hakeutua johonkin kauppaan, jossa myydään jotain sinua kiinnostavaa tuotetta ja jossa voisit olla oikeasti myyjä, etkä vain piippailla tuotteita kassan läpi.
Ap, luulen että lähinnä sua pelottaa uusi työ. Rohkeutta, se kannattaa pitkällä tähtäimellä.
Kiltin tytön ongelma, ns huijarisyndrooma, uskot ehkä ettet kuulu sinne asiantuntijatyöhön.
Palkka ja työajat on uran kuluessa Nikin paljon paremmat että pystyt elättämään lapsesikin. Ja eläkettä.
Itselläni on hieman samanlainen haaste, joskin oma valintatilanteeni tulee vastaan työuran loppuvaiheessa.
Olen vuosia työskennellyt vaativassa työssä vastuunkantajana. Työstäni on myös maksettu todella hyvin.
Nyt alkaa tuntuu siltä, että vähempikin riittäisi.
Voisin helposti tyytyä vähempään ja vastaavasti alkaa elää enemmän ja stressittömämmin. Olla onnellisempi? Valintaani puntaroin vielä, mutta olisin voinut tehdä sen jo aiemmin, mikäli olisin vain ymmärtänyt...
Ap:lle antaisin sellaisen vanhemman sotaratsun neuvon, että mikäli vain voit, pyri olemaan päätöksessäsi terveen itsekäs sydämesi ääntä kuunnellen.
Itse olen ollut normi duunari n. 10 vuotta elämästäni.. opiskelin sitten sossuksi. Siirtymä itse työhön on ollut kyllä hel**tin raskas.
Niin ja työnimike olisi konsultti. Alaa en kerro etten paljastu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
No lähtisin kyllä sinne mukavuusalueen ulkopuolelle ja oman alan töihin. Kaupan kassamyyjien tulevaisuus näyttää melko epävarmalta, koska maksaminen automatisoituu koko ajan. Toinen vaihtoehto on hakeutua johonkin kauppaan, jossa myydään jotain sinua kiinnostavaa tuotetta ja jossa voisit olla oikeasti myyjä, etkä vain piippailla tuotteita kassan läpi.
Kyllähän se automaatio vielä tulee aika monella alalla korvaamaan ihmisen. Mutta tuo nyt ei oikein käy tähän perusteluksi, vaikka maksutoiminto automatisoituu niin mitä sitten, kassalla olo on kuitenkin vain yksi kaupan työtehtävistä.
Vierailija kirjoitti:
Mille alalle oikein olet valmistunut, jos korkeakoulututkinto, toimistotyö ja pelkkiä naisia töissä?
Naisvaltaisia korkeakoulutettuja aloja on pilvin pimein. Ja missä nykyisin työtä tehdään ellei toimistoympäristössä. Ap:lle sanoisin, että miksi et ainakin kokeilisi oman alasi työtä, muuten asia jää kaihertamaan.
Jos olet opintojen ohessa tehnyt kassaduunia, olet varmaan saanut sitä älyllistä haastetta opinnoistasi. Nyt kun se jää pois ja olisit vaan kaupassa, niin oletko varma että et ala kaipaamaan haastetta elämääsi?
Mutta siis ihminenhän saa tehdä mitä työtä haluaa ja saa!