Tarjolla olisi vaativaa asiantuntijan työtä mutta mietin valitsenko silti kaupan kassan
Olen ollut kaupassa töissä jo yli 10v. Tykkään työstä, etenkin asiakaspalvelusta. Kevyttä sosiaalista kanssakäymistä. Nyt sitten kun valmistuin korkeakoulututkintooni (toinen korkeakoulututkintoni) ja minulle olisi tarjolla töitä naisvaltaiselta alalta, haluaisinkin valita kaupan kassan! Kesätöissä en pitänyt oikein näistä toimistotöistä joissa pelkkiä naisia. Ns. pelkään naisia ja heiltä saamaa kritiikkiä. Menen usein hajalle kun en osaa vastata oikein ja sitten valvon yöt.
Kaupassa ainut että tuntuu nololta olla pelkkä "kaupan kassa" kun ihmiset luulevat että olen tyhmä. Anteeksi, ei ole tarkoitus dissata tätä työtä. En haluaisi luopua tuosta ihanasta pienestä kaupasta jossa olen töissä ja mennä töihin, jossa vaan pääni lopulta hajoaa.
Muita naisia jotka eivät ole pystyneet työskentelemään naisvaltaisella alalla? Tai mitä muutkin ajattelevat tällaisista ajatuksista? Miten valitsisitte?
Kommentit (67)
Ymmärrän täysin. Itse koulutuksen puolesta pääsisin parempiin ja vaativampia töihin, joissa voisi sitten rakentaa sitä uraa ja uhrata illat ja viikonloputkin, mutta en halua. Minä teen töitä vaan rahan takia ja pidän tästä "duunari" hommasta jota nyt teen. Palkalla tulee toimeen ja kun suljen työpaikan oven, en tosiaan ajattele niitä töitä kotona.
Usein kuulen miksen ole kunnianhimoisempi ja havittele jotain enemmän, mutta kun en halua.. Minulle muu elämä on sitä mistä haluan nauttia ja kehittyä siinä, ei se työ.
Jokaisessa työpaikassa jossa on ollut paljon naisia, on ollut kiusaamista, selän takana puhumista, haukkumista, syrjimistä, kyttäämistä, nipotusta jne Ja tietysti aina se valtataistelu kuka saa sanoa viimeisen sanan. Joka työpaikassa ollut ainakin yksi ns ongelmatapaus.
Olkaa onnellisia kaikki te joilla on hyvä työporukka.
Täällä on hauska lukea miten mittaillaan menestymistä, rahoja, ym. Mikä pikku-amerikka meistä on tullutkaan. Elämässä voi menestyä monilla eri tavoin, eikä se rikkain aina ole onnellisin. Stressaantunein ehkä
Mä ymmärrän ap:ta. Itse teen nimittäin asiantuntijatyötä ja haaveilen lähes päivittäin siirtymisestä kaupan kassaksi. Se vaikuttaa leppoisalta työltä, jossa työasiat ei seuraa kotiin. Ei varmasti mitään herkkua sekään työ, mutta ei kuitenkaan kovin kuormittavaa.
Toisaalta sitten omassa työssä on valtavasti hyviä puolia: liukuva työaika, itse saa päättää lomat, hyvät edut ja hyvät bonukset: viime vuonna tuli kerralla 6000 euroa, varasin perheelle samantien matkan. Mutta työ itsessään hirvittävän raskasta ja stressaavaa, tälläkin hetkellä yksi kollegoista burn outin takia poissa eikä siitä ole montakaan kuukautta kun toiselle työkaverille kävi samoin.
Vierailija kirjoitti:
Muutama vuosi sitten lähes kaikkia edes jonkinlaisen koulutuksen omaavia alettiin kutsua asiantuntijoiksi. Työnkuva ei ole kuitenkaan miksikään muuttunut.
Alettiin vain puhua, että työskentelen asiantuntijatehtävissä. Nyt kun se on yleistynyt, halutaan erottua ja puhutaan vaativista asiantuntijatehtävistä.
Eri asia sitten, jos työ on todella vaativaa. Tosin siihenkin valitaan sellaiset henkilöt, joilla ei ole vaikeutta tuossa tehtävässä suoriutua.
Työn vaativuuden arvioinnissa on ainakin nykyään erikseen asiantuntijatyö, vaativa ja erittäin vaativa asiantuntijatyö. Oma työnimikkeeni loppui ensin sanaan sihteeri, sitten asiantuntija, sitten päällikkö. Palkka ei kyllä ole noussut samaa tahtia kuin nimikkeet.
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän ap:ta. Itse teen nimittäin asiantuntijatyötä ja haaveilen lähes päivittäin siirtymisestä kaupan kassaksi. Se vaikuttaa leppoisalta työltä, jossa työasiat ei seuraa kotiin. Ei varmasti mitään herkkua sekään työ, mutta ei kuitenkaan kovin kuormittavaa.
Toisaalta sitten omassa työssä on valtavasti hyviä puolia: liukuva työaika, itse saa päättää lomat, hyvät edut ja hyvät bonukset: viime vuonna tuli kerralla 6000 euroa, varasin perheelle samantien matkan. Mutta työ itsessään hirvittävän raskasta ja stressaavaa, tälläkin hetkellä yksi kollegoista burn outin takia poissa eikä siitä ole montakaan kuukautta kun toiselle työkaverille kävi samoin.
Mä oon kaupassa töissä ja unelmoin päivittäin noista asioista, päivätyö, liukuva työaika,bonukset joilla voi varata matkan ihan munne haluaa ilman vuoden säästämistä.
Mutta sen takua opiskelenkin että joku päivä saan nuo asiat. Stressiä en tietenkään haluaisi mutta työssä kuin työssä on paineita. Kaupassakin työtuntien jatkuva vähentäminen ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja työnimike olisi konsultti. Alaa en kerro etten paljastu.
Ap
Konsultin työtehtävissä voi olla mitä vaan, paskaakin. Todellisuudessa voit olla myyjä, mutta et kassalla. Asiantuntijat ovat erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin. Itse koulutuksen puolesta pääsisin parempiin ja vaativampia töihin, joissa voisi sitten rakentaa sitä uraa ja uhrata illat ja viikonloputkin, mutta en halua. Minä teen töitä vaan rahan takia ja pidän tästä "duunari" hommasta jota nyt teen. Palkalla tulee toimeen ja kun suljen työpaikan oven, en tosiaan ajattele niitä töitä kotona.
Usein kuulen miksen ole kunnianhimoisempi ja havittele jotain enemmän, mutta kun en halua.. Minulle muu elämä on sitä mistä haluan nauttia ja kehittyä siinä, ei se työ.
Niinpä niin. Miksi kaikkien pitäisi olla kunnianhimoisia työn ja/tai rahan suhteen? Minulla riittäisi hyvin älli ja pälli vaativampaankin duuniin, mutta ei vain kiinnosta. Minulle työ on vain pakollinen paha, jolla hankitaan elanto. Siksi ainakin itse olen ihan viihtynyt omassa työssäni ruokakaupassa, ei tarvitse viedä työasioita kotiin, itse työ on helppoa ja mukavaa ja rahakaan ei ole minulle se pääasia, hippasta vajaalla 30000e vuosituloilla nyt ei tokikaan rikastumaan pääse, mutta elää jo ihan mukiinmenevästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama vuosi sitten lähes kaikkia edes jonkinlaisen koulutuksen omaavia alettiin kutsua asiantuntijoiksi. Työnkuva ei ole kuitenkaan miksikään muuttunut.
Alettiin vain puhua, että työskentelen asiantuntijatehtävissä. Nyt kun se on yleistynyt, halutaan erottua ja puhutaan vaativista asiantuntijatehtävistä.
Eri asia sitten, jos työ on todella vaativaa. Tosin siihenkin valitaan sellaiset henkilöt, joilla ei ole vaikeutta tuossa tehtävässä suoriutua.
Työn vaativuuden arvioinnissa on ainakin nykyään erikseen asiantuntijatyö, vaativa ja erittäin vaativa asiantuntijatyö. Oma työnimikkeeni loppui ensin sanaan sihteeri, sitten asiantuntija, sitten päällikkö. Palkka ei kyllä ole noussut samaa tahtia kuin nimikkeet.
Asiantuntija=työnsä taatusti osaava sihteeri? :D Näin meitä viedään, samalla palkalla, liittyy työmotivaatioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja työnimike olisi konsultti. Alaa en kerro etten paljastu.
Ap
Konsultin työtehtävissä voi olla mitä vaan, paskaakin. Todellisuudessa voit olla myyjä, mutta et kassalla. Asiantuntijat ovat erikseen.
Ei olisi mitään myyntiä. Se vasta olisi stressaavaa jos joutuisi saavuttavaan tietyn myyntirajan huijaamalla ihmisiä.
Ottaisin sen, kumpi kiinnostaa enemmän. Kuuntele vaistoasi. Siinä ei parempi palkka auta, jos pää hajoaa. Itsekään en pidä naisvaltaisista yhteisöistä, mutta toisaalta hankalienkin ihmisten kanssa voi jotenkin oppia luovimaan. Jokapäiväinen vitutus syö paljon energiaa.
Toimi nyt niin ettei myöhemmin harmita. Oletko ikinä haaveillut kassa-ajan jälkeisestä elämästä? Jos olet, toteuta se. Kassalle pääset todnäk tarvittaessa takaisin, mutta ne muut työt eivät välttämättä sua loputtomiin odota.
Vierailija kirjoitti:
Toimi nyt niin ettei myöhemmin harmita. Oletko ikinä haaveillut kassa-ajan jälkeisestä elämästä? Jos olet, toteuta se. Kassalle pääset todnäk tarvittaessa takaisin, mutta ne muut työt eivät välttämättä sua loputtomiin odota.
Nimenomaan tätä mietinkin. En välttämättä saisi enää toista mahdollisuutta. Hakijoita joka työhön valtavat määrät, eikä vähän kokemusta omaavalle välttämättä tarjota.
Uskoisin että kauppaan voisin päästä kyllä takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mille alalle oikein olet valmistunut, jos korkeakoulututkinto, toimistotyö ja pelkkiä naisia töissä?
Naisvaltaisia korkeakoulutettuja aloja on pilvin pimein. Ja missä nykyisin työtä tehdään ellei toimistoympäristössä. Ap:lle sanoisin, että miksi et ainakin kokeilisi oman alasi työtä, muuten asia jää kaihertamaan.
Sano joku esimerkki. Pappi työskentelee kirkossa, lastentarhanopettaja päiväkodissa, sosiaalityöntekijä asiakkaiden luona, opettaja koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Muakin kiinnostaa, mikä on ala, joka on toimistotyö, johon pitää olla korkeakoulututkinto ja jossa on töissä melkein pelkästään naisia? Ei ole tullut sellaista vielä vastaan.
Veikkaan kirjanpitäjää/controlleria
Ei ne miesvaltaiset alat oo yhtään sen miellyttävämpiä työilmapiiriltään, sinänsä. Sitäpaitsi bonuksena vielä ahdistelu jos oot kaunis nuori nainen.
Vierailija kirjoitti:
Mille alalle oikein olet valmistunut, jos korkeakoulututkinto, toimistotyö ja pelkkiä naisia töissä?
Tämä sama 10 v kaupan kassa on provonnut jo viikon verran. Tarina hieman vaan muuttuu ja neuvot ei kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mille alalle oikein olet valmistunut, jos korkeakoulututkinto, toimistotyö ja pelkkiä naisia töissä?
Tämä sama 10 v kaupan kassa on provonnut jo viikon verran. Tarina hieman vaan muuttuu ja neuvot ei kelpaa.
Minä olen se toisen ketjun 10 v kaupan kassa ja ihmettelen tätä kommenttiasi. Tämän ketjun ap:sta en tiedä, mutta minä en ole ainakaan provonnut ja neuvot siellä toisessa ketjussa ovat kelvanneet minulle oikein hyvin. Jotkut neuvoista vaan ovat ristiriidassa ja jotkut ymmärsivät tilanteeni väärin. Siksi minun piti selitellä ja kysellä.
Aloituksessa on syy siihen että miksi naisen eruo on kahdeksankymmentä senttiä. Nainen ei halua vastuuta, vaan valitseen mielummin helpomman työn ja pienemmän palkan. Turha siitä on miehiä syyllistää.
Muutama vuosi sitten lähes kaikkia edes jonkinlaisen koulutuksen omaavia alettiin kutsua asiantuntijoiksi. Työnkuva ei ole kuitenkaan miksikään muuttunut.
Alettiin vain puhua, että työskentelen asiantuntijatehtävissä. Nyt kun se on yleistynyt, halutaan erottua ja puhutaan vaativista asiantuntijatehtävistä.
Eri asia sitten, jos työ on todella vaativaa. Tosin siihenkin valitaan sellaiset henkilöt, joilla ei ole vaikeutta tuossa tehtävässä suoriutua.