Minun tarinani siitä, miten "päästin lapseni lihomaan"

Vierailija kirjoitti:

Me kasarilapset  pysyimme hoikkina, vaikka tuli puputettua ranskanleipää ja kaakaota ja ostettua karkkia "äidin tilille"  Me pysyimme, koska juoksimme päivät pitkät  ulkona eikä ollut mitään tietokoneita vangitsemassa mielenkiintoa niin että nökötti sisällä. ! Koti oli tylsä paikka. 

Nykyään lapset hautautuvat kännykkä kädessä sänkyyn , vaativat autokyytiä joka paikkaan ja niin ne limsat ja irtikset jämähtävät vyötärölle.  Herkkuja mussutetaan, mutta ei kuluteta. Pikkutytöt kulkee napapaidoissa pallomahat edellä :(

Toki meillä kasarilapsilla ei myöskään ollut 300 g karkkipusseja ja 325 g megasipsipusseja ja 1,5 l limsapulloja ja 0,5 l energiajuomia ja megamättöhampurilaisaterioita kolmella pihvillä, pekonilla, ekstramajoneesilla ja triplajuustolla, supermegaranskiksilla höystettynä. Meillä oli 75 g karkkipussit (100 g oli jo iso ja 150 g oli sitten megasuuri perhekoko) ja yleensä ostettiin se noin 30-50 g irtareita kioskilta minikokoiseen pussiin, 50-100 g sipsipussit, 0,25-0,33 l limut, hampurilaisateria yhdellä tai kahdella pienellä pihvillä ja juustolla ja isot ranskikset, jotka olivat pienemmät kuin nykyiset pienet. Mäkkärissä käytiin kerran kuussa korkeintaan, hyvä varmaan jos kerran puolessa vuodessa todellisuudessa, ja silloin se oli jotain ihmeellistä - ei siellä ravattu viikoittain tai päivittäin ja käyty drive-inistä hakemassa iltaruoan tilalla hampurilaisateriaa.

Eli nykyään vanhemmilta vaaditaan oikeasti tilanteen tiedostamista, karkin ja muiden herkkujen syömisen rajoittamista sekä liikkumiseen panostamista. Ja se nimenomaan on vanhemman vastuu - ne lapset eivät liho vahingossa, vaan siksi, että vanhemmat joko eivät tiedosta, mikä oi0ekasti on tervettä tai eivät uskalla puuttua ja kasvattaa, vaikka pitäisi. 

Ja kyllä, sen lapsen rahoja voi oikeasti rajoittaa, jos lapsi käyttää ne valtaosin karkkiin. Ei siinä tarvitse painosta, lihomisesta ja laihtumisesta puhua, eikä välttämättä edes terveellisyydestä, vaan voi perustella, että karkki on turhaa rahan menoa ja viikkorahat on tarkoitettu käytettäväksi järkevämmin. Kunnes lapsi siis oppii käyttämään rahaa järkevämmin, on viikkoraha pienempi tai jäädytetty kokonaan. Samalla tulee myös opetettua järkevän taloudenhoidon alkeita. Samoin harrastuksiin ja kouluun kuskaamisen ja kuskaamattomuuden voi perustella vaikka ympäristösyillä, raittiin ilman piristävällä vaikutuksella (jaksat parimmin treeneissä, pysyt hereillä tunnilla) tai kesäaikaan auringonvalon tarpeellisuudella, ja ne älylaitteet voi ja pitää ihan oikeasti antaa käyttöön rajoitetusti - jos lapsi vain istuu sohvalla tabletti kädessä, on vanhemman vastuulla asettaa rajat käyttöajoille, vaikka reunaehtojen neuvotteluun toki pitää se lapsi ottaa mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä myös kolmasluokkalainen lihonut nyt ihan hirveästi. Me vanhemmat ja muut lapset syödään tosi terveellisesti esim. Kalaa tai kanaa ja vihanneksia ja salaattia. Näitä lihava lapsi ei suostu syömään vaan korvaa sitten kaurapuurolla mutta syö ihan tuhottomasti sitäkin. Välillä sit tehdään esim. kanapastaa (aikuiset ei kyllä syö) ja lapsi syö helposti vaikka 6 isoa lautasellista. Siis ei vaan mitään rajaa, syö niin kauan kuin pakotetaan lopettamaan. Herkkuja lapset saa lauantaisin, tosin nyt lopetettu nekin että lihominen loppuisi. Liikuntaa ei harrasta mut koulumatkat kävelee 8 km päivässä. Koitetaan koko ajan tarkkailla mut ollaan vasta iltaisin kotona. Harmittaa kun muut ollaan tosi urheilullisia, harrastetaan liikuntaa päivittäin tunteja ja sitten yksi on lihava.

Toivottavasti ette lapselle harmittele hänen lihavuuttaan, koska se on paras mahdollinen tapa saada tila pysyväksi.

Jos tilanne lapsen syömisten suhteen on merkittävästi muuttunut viime aikoina, kannattaisi ehkä alkaa ottaa selvää mistä on kysymys.  Ja vaikka mä en oikeasti usko, että 3-luokkalainen voisi syödä 6 isoa lautasellista ruokaa kunnes pakotetaan lopettamaan, niin ihan tutkitusti lapsen ruokamääriä ei vaan pitäisi rajoittaa, koska siitä ei vaan seuraa mitään hyvää. Ruoan laatuun toki voi vaikuttaa, ja että tarjolla on vain tietty määrä varsinaista ruokaa, päälle kasviksia, salaattia, hedelmiä. Mutta ei niin, että jonkun tietyn rajanjälkeen ei saa enää syödä. Se kun vaan kasvattaa sitä tarvetta syödä hillittömiä määriä aina kun se on mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaapa, miten työtön, persaukinen ja selkävaivainen  äiti saa tukevan lapsen liikkumaan? Miula on nimittäin ideat loppu :( Joka suunnasta tulee noottia, että kun " Minni" on liian tukeva EDELLEEN mutta mitä minä voin tehdä? En mie pysty viemään lasta mihinkään  jumppaan! Kerrostalossa ei saa edes trampoliinia parvekkeelle.

T.  10v 140/42 tytön äiti

Lähdette yhdessä kävelylle, käytte viikonloppuna/vapaapäivinä/lomilla lähimetsissä (pääkaupunkiseudulta jos olet, niin vaikka Nuuksiossa, Sipoonkorvessa tai keskuspuistossa) retkeilemässä. Hankitte molemmille edulliset, käytetyt pyörät ja teette pyöräretkiä yhdessä, pidät huolen, että lapsi liikkuu koulumatkat eli menee pyörällä tai kävellen, jos vain järkevästi mahdollista, ostat nettikirpparilta luistimet molemmille ja käytte talvella luistelemassa, lähdet itse juoksulenkille ja lapsi polkee pyörällä vieressä. Tulee samalla vietettyä äiti-tytär-aikaa ja saatte jutusteltuakin kaikkea maan ja taivaan väliltä. Lisäksi katsot, että kavereiden kanssa lähtevät välillä ulos leikkimään, eivätkä vain puuhastele sisällä - keksit vaikka omasta lapsuudestasi liikunnallisia leikkejä tytölle ja lähdet alkuun mukaan kertomaan kaveriporukalle, miten kymmenen tikkua laudalla, rosvo ja poliisi, kirkonrotta, peili jne. menivätkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No hienoa. Mutta entäs jo lapsi onkin ollut vahvasti asti niin iso että käyrät paukkuu, jo pelkällä rintaruoalla.

Meillä tyttö on sellainen, minäkin olen ollut pienenä. Teini-iässä paino normalisoitui ja ollut siitä alkaen normaalin painon rajoissa. Tyttö liikkuu, ei herkutella kuin vähän, syö terveellistä ruokaa, ravataan ravitsemusterapeutilla, kilpparit on tutkittu jne. Kukaan muu lapsista ei liho meidän ruoilla, me vanhemmatkin ollaan normaalipainoisia, isällä isot syntymälihaksen, ei treenaa mutta näyttä saliheebolta.

Voi kun voisinkin vain laittaa tabletin pois, sanoa että ei herkkuja enää ja laittaa liikkumaan. Se olisi helppoa. Mutta kun ei ole sellaista.

Välillä ahdistaa kun meitä vanhempia syytetään tytön koosta. Mutta rehellisesti kun ei mitään voida jos ei nälkäkuurille laiteta. Ravitsemusterapeutti ei hirveästi auta, tiedän monesta asiasta enemmän kuin hän.

Ei tässä auta kuin odottaa että aika kuluu ja paino tulee normalisoitumaan. Tytön onneksi pärjää liikunnassa hyvin, osaa kävellä käsillään pitkiä matkoja, juoksee todella nopeasti ja omaa räjähtävää voimaa, hiihtää todella hurjaa vauhtia. Harmi ettei nämäkään ketään kiinnosta.

Pojalla on kaveri joka ei syö mitään ja äitinsä antaa ostaa joka päivä karkkia, limpparia, sipsejä. Paino pysyy normaalina mutta käytöshäiriöitä piisaa. Käy ravitsemusterapeutilla syömättömyyden takia, siellä ei taida olla ihan tiedossa miksei syö. En söisi minäkään jos saisin illalla suklaalevyn siitä hyvästä etten ole syönyt koko päivänä mitään....

Sinulla on äitinä oikeus pitää lapsesi puolta. Sinä voit sanoa, että jos haluavat, lapsesi terveys voidaan tutkia ( verikokeet, kolesteroli, verenpaineet, sokerit), ja jos niissä on jotain pielessä, niin puututaan asiaan. Jos ei ole, niin painokyttäys loppukoon.

Mä olen itse laittanut vastaavassa tilanteessa kouluterveydenhoitajalle viestin, että lapselleni ei puhuta hänen painostaan mitään. Kyllä minä tiedän, että hänen painonsa on yläkäyrillä, mutta kuten teilläkin, lapsi on liikunnallinen ja terve. Lisäksi meillä lapsella on muutenkin haasteita elämässään sen verran, että hänen ei todellakaan tarvitse ottaa lisästressiä painostaan, jonka uskon myös normalisoituvan teini-iässä. 

Meillä tuo terveydenhuollon ja joidenkin läheisten aikuisten hyväntahtoinen puuttuminen asiaan sai lapsessa esiin jo syömishäiriöisiä piirteitä, ja mun todella piti laittaa nyrkkiä pöytään tämän asian suhteen. Että jos jollain on jotain sanomista lapsen painosta, niin puhutaan MINULLE, ei todellakaan lapselle itselleen.

Meillä meni reilut puoli vuotta, että lapsen ruokasuhde saatiin taas normaaliksi, ja tiedättekö, siinä ei auttanut mikään sääntely ja kieltely, vaan nimenomaan se, että annoin lapselle luvan syödä hyvillä mielin, myös herkkuja. Puoli vuotta oli sovittuna, että joka päivä koulun jälkeen syötyään kunnon välipalan sai ottaa jonkun mieleisensä herkun. Välissä oli kesä, ja kuten usein muutenkin kesällä rytmit ja aikataulut oli erilaiset, ja asia unohtui. 

Kuitenkin sitten syksyllä lapsi sanoi minulle: tiedätkö äiti, kun aiemmin mun oli ihan pakko saada karkkia koko ajan ( ja se näkyi söi kotona kaapit tyhjiksi kaikesta vähänkin makeasta, söi purkat ja hunajat jne.), niin nyt ne on mulle ihan sama.

Suosittelen siis kokeilemaan kaikkia, jolla vastaavaa ongelmaa on. Kun ihan tutkitustikin herkkujen kieltäminen ja demonisointi johtaa niiden kaksinkertaiseen syömismäärään. Meillä tämä oli ihan todella konkreettisesti havaittavissa.

Ainakin elämänmittaiseen kohtuupainoon uskon että tällä on iso vaikutus. En ajattele erikseen mitään "herkkuja" vaan on pääruokia ja jälkiruokia, välipaloja. Ruuassa ensisijaista on että se maistuu hyvälle. Kevyttä ruokaa syödään enemmän ja raskasta riittää pienempikin määrä. Tämä on omalla esimerkillä lapsille näytetty, ja jostain syystä ovat sen omaksuneet. Kyllähän sen oma olokin jo kertoo, ähkyksi ei kannata itseään syödä. Tuputettu ei ole koskaan (syö vielä vähän, syö tämä niin saat sitten jälkkäriä tai muuta vastaavaa). Toivottavasti kantaa aikuisuuteen saakka (lapset teinejä).

Herkuthan voi kieltää vaikka sen nojalla että muuten tulee hammaspeikko.

Mistä rahat saa "mässyihin"? Hankala niitä on hankkia ilman rahaa. Jos annat viikkorahaa etkä kontrolloi mihin rahat käytetään lihomisen syy on ainoastaan sinun.

Vierailija kirjoitti:

No, mutta miten estää lihominen. Mun tyttöni kuukautiset alkoi 12-vuotiaana ja kasvu 14-vuotiaana. Siihen asti oli ollut miinuskäyrillä painossa, mutta nyt se on noussut jo ylipainon puolelle. Tyttö on 16-v.

Häntä harmittaa valtavasti. Silti ei pysty olemaan ostamatta herkkuja ja lihoaa edellee. Mitä tehdä.

Eli ilmeisesti tyttösi on alkanut lihomaan pituuskasvun päätyttyä? Kasvaminen kuluttaa paljon energiaa ja jos pituuskasvun päätyttyä energiansaanti jatkuu samanlaisena eikä liikuntaa lisätä, on tuloksena lihominen. Kiinnostaisiko tyttöä joku uusi liikunnallinen harrastus? Myös ihan perusliikunnan lisääminen tietysti, käveleekö koulumatkat yms.?

Kyllä puheeksiottaminen on minun mielestä vanhempien tehtävä. Sitä vaan voi tehdä niin monella tavalla ja varmasti riippuu paljon lapsestakin, mikä tyyli menisi parhaiten perille. Sillä, että arvostelee lapsen ulkonäköä ei varmasti pitkälle pötkitä, mutta ihan perus "olen huolissani siitä, että syöt niin epäterveellisesti/ paljon sokeria /liikut niin vähän / vietät niin paljon aikaa ruudun ääressä", mikä se huolenaihe nyt onkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vasta kaksi pientä lasta, herkkuja ei todellakaan syödä kuin kerta viikkoon ym. Ihan perusruokaa ja terveellisesti syömme. Toinen on laiha ruippana, jolta saa kuroa housut niin tiukalle kuin saa ja toinen on pulleampi. Samaa ruokaa syövät ja tämä hoikkeliini välillä enemmänkin. Tämä toinen alkoi lihoa heti kun jouduin korvikkeeseen siirtymään. Toinen on rintaruokittu kokonaan.

Herkutkaan eivät ole suuria määriä, sillä haluan pitää myös itseni kunnossa. Ne ovat lauantaisin mm. puolikas muumipussi tai yksi pieni askillinen karkkia.

Kasvua on tullut tälle toiselle enemmän ja nopeammin. Tämä hoikempi kasvaa todella hitaasti. En kuitenkaan ole itse vielä huolissani vaikka tällä toisella vatsaa hieman onkin. Tosiaan on vielä alle kouluikäinen, joten tiedän, ettei ainakaan ole kyse liiasta syömisestä. Itse olin jossain välissä isompi myös ja tasaantui kyllä siitä kasvujen myötä.

Mutta kouluikäiselle meillä on sääntönä, että kauppaan ei mennä kavereiden kanssa, enkä tosiaan anna edes rahaa, kuten et ilmeisesti sinäkään ap.

Et kai tosissasi väitä, että lapsen lihavuus tai laihuus johtuisi siitä, onko rinta- vai pulloruokittu? Meillä molemmat lapset hoikkia, mutta se vähemmän aikaa imetetty on se todella hoikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vasta kaksi pientä lasta, herkkuja ei todellakaan syödä kuin kerta viikkoon ym. Ihan perusruokaa ja terveellisesti syömme. Toinen on laiha ruippana, jolta saa kuroa housut niin tiukalle kuin saa ja toinen on pulleampi. Samaa ruokaa syövät ja tämä hoikkeliini välillä enemmänkin. Tämä toinen alkoi lihoa heti kun jouduin korvikkeeseen siirtymään. Toinen on rintaruokittu kokonaan.

Herkutkaan eivät ole suuria määriä, sillä haluan pitää myös itseni kunnossa. Ne ovat lauantaisin mm. puolikas muumipussi tai yksi pieni askillinen karkkia.

Kasvua on tullut tälle toiselle enemmän ja nopeammin. Tämä hoikempi kasvaa todella hitaasti. En kuitenkaan ole itse vielä huolissani vaikka tällä toisella vatsaa hieman onkin. Tosiaan on vielä alle kouluikäinen, joten tiedän, ettei ainakaan ole kyse liiasta syömisestä. Itse olin jossain välissä isompi myös ja tasaantui kyllä siitä kasvujen myötä.

Mutta kouluikäiselle meillä on sääntönä, että kauppaan ei mennä kavereiden kanssa, enkä tosiaan anna edes rahaa, kuten et ilmeisesti sinäkään ap.

Et kai tosissasi väitä, että lapsen lihavuus tai laihuus johtuisi siitä, onko rinta- vai pulloruokittu? Meillä molemmat lapset hoikkia, mutta se vähemmän aikaa imetetty on se todella hoikka.

Ap on kaheli, naisten kuuluu pukata nuorina mukulat maailmaan ja ehdottomasti imettää. Muu on nykyajan vaarallista aivopesua. 

Vierailija kirjoitti:

Tämän kanssa itsekin painitaan, miten saada lapsi laihtumaan. On vielä normaalipainossa, mutta jos sama linja jatkuu ei kauan ole. Pitääkö mun putää tytön käyttörahaksi varattu raha takanani ja antaa harkinnan mukaan, että se riittää leffalippuun tai bussilippuun muuten vaan kaupungille pyörimään, mutta ei siihen että käy muiden kavereiden kanssa syömässä javakottaa lenkille mun kanssa. Ei 14-vuotiaalle voi sanoa, että oot kohta liian lihava jos et muuta elintapoja.

Tää tilanne lähti meillä menemään tähän silloin, kun minä en voinut enää koko aikaa valvoa missä se kulkee ja mitä ne tekee. Liikuntaharrastus heitti kiinnostamasta ja tabletti alkoi kiinnostaa enemmän kuun leikkiminen ulkona. Ennen oli helppoa, kun lapsi oli joko kotona tai kaverilla ja leikkivät ja liikkuivat pihalla. Nyt ne saa jo kulkea vapaammin ja en pysty valvomaan kaikkea mitä tyttö syö. Myös koukumatkaliikunta jäi pois, kun yläaste on 10km päässä ja kulkee bussilla.

Ei kannata puhua lihavuudesta, mutta hyvistä elintavoista ja liikunnan tärkeydestä ja vaikutuksesta ihmisen terveyteen voit ja kannattaa puhua.

Jos lapsi lopettaa liikunnallisen harrastuksen, sen tilalla voi aloittaa uuden tai vanhemman tulisi muulla tavoin pitää huoli siitä, että päivittäistä liikuntaa tulisi vähintään 1-2h. Myös ruutuaikaa voi rajoittaa, jos lapsella tai nuorella alkaa kulumaan liian pitkiä aikoja ruudulla.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vasta kaksi pientä lasta, herkkuja ei todellakaan syödä kuin kerta viikkoon ym. Ihan perusruokaa ja terveellisesti syömme. Toinen on laiha ruippana, jolta saa kuroa housut niin tiukalle kuin saa ja toinen on pulleampi. Samaa ruokaa syövät ja tämä hoikkeliini välillä enemmänkin. Tämä toinen alkoi lihoa heti kun jouduin korvikkeeseen siirtymään. Toinen on rintaruokittu kokonaan.

Herkutkaan eivät ole suuria määriä, sillä haluan pitää myös itseni kunnossa. Ne ovat lauantaisin mm. puolikas muumipussi tai yksi pieni askillinen karkkia.

Kasvua on tullut tälle toiselle enemmän ja nopeammin. Tämä hoikempi kasvaa todella hitaasti. En kuitenkaan ole itse vielä huolissani vaikka tällä toisella vatsaa hieman onkin. Tosiaan on vielä alle kouluikäinen, joten tiedän, ettei ainakaan ole kyse liiasta syömisestä. Itse olin jossain välissä isompi myös ja tasaantui kyllä siitä kasvujen myötä.

Mutta kouluikäiselle meillä on sääntönä, että kauppaan ei mennä kavereiden kanssa, enkä tosiaan anna edes rahaa, kuten et ilmeisesti sinäkään ap.

Minä olin pulleampi(en lihava kuitenkaan) alle koulu ikäisenä, laihduin sitten pituus kasvun myötä, taas ruipelo sisko lihoi kouluaikana. Vaikka minäkin söin enemmän ruokaa ja herkkuja. Kaipa minulla on oli nopeampi aineenvaihdunta, ja liikuin enemmän erityisesti yläaste aikana, mutta jo enen liikunnan eroja minä olimme vaihtaneet osia.

Aloituksessa on muutama ongelma. 122-senttinen ja 13-kiloinen lapsi olisi varmasti jo letkuissa / pakkoruokinnassa sairaalassa. Ei hän olisi kyennyt tuossa kunnossa eskaria käymään. Kerrot, että melkein kylkiluut näkyivät. Normaalipainoisen ja hoikan lapsen kylkiluut todella näkyvät ainakin liikkeessa, jopa hyvin selkeästi, eli pyöreyttä on todennäköisesti ollut jo silloin, kun olet lastasi rimpulana pitänyt. Asiat joita kerrot, eivät täsmää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vasta kaksi pientä lasta, herkkuja ei todellakaan syödä kuin kerta viikkoon ym. Ihan perusruokaa ja terveellisesti syömme. Toinen on laiha ruippana, jolta saa kuroa housut niin tiukalle kuin saa ja toinen on pulleampi. Samaa ruokaa syövät ja tämä hoikkeliini välillä enemmänkin. Tämä toinen alkoi lihoa heti kun jouduin korvikkeeseen siirtymään. Toinen on rintaruokittu kokonaan.

Herkutkaan eivät ole suuria määriä, sillä haluan pitää myös itseni kunnossa. Ne ovat lauantaisin mm. puolikas muumipussi tai yksi pieni askillinen karkkia.

Kasvua on tullut tälle toiselle enemmän ja nopeammin. Tämä hoikempi kasvaa todella hitaasti. En kuitenkaan ole itse vielä huolissani vaikka tällä toisella vatsaa hieman onkin. Tosiaan on vielä alle kouluikäinen, joten tiedän, ettei ainakaan ole kyse liiasta syömisestä. Itse olin jossain välissä isompi myös ja tasaantui kyllä siitä kasvujen myötä.

Mutta kouluikäiselle meillä on sääntönä, että kauppaan ei mennä kavereiden kanssa, enkä tosiaan anna edes rahaa, kuten et ilmeisesti sinäkään ap.

Et kai tosissasi väitä, että lapsen lihavuus tai laihuus johtuisi siitä, onko rinta- vai pulloruokittu? Meillä molemmat lapset hoikkia, mutta se vähemmän aikaa imetetty on se todella hoikka.

Aiheesta on tutkimuksia, että rintamaidolla vauvan elimistön rasvasolujen koko kasvaa, kun taas korvikkeella lisääntyy rasvasolujen määrä, mikä altistaa myöhemmällä iällä lihavuuteen. Mutta tuskin nämä asiat aivan mustavalkoisia ovat ja lihavuuteen vaikuttaa todella moni tekijä, enkä missään tapauksessa nyt pyri millään lailla syyllistämään korvikkeella lastaan ruokkivia vanhempia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vasta kaksi pientä lasta, herkkuja ei todellakaan syödä kuin kerta viikkoon ym. Ihan perusruokaa ja terveellisesti syömme. Toinen on laiha ruippana, jolta saa kuroa housut niin tiukalle kuin saa ja toinen on pulleampi. Samaa ruokaa syövät ja tämä hoikkeliini välillä enemmänkin. Tämä toinen alkoi lihoa heti kun jouduin korvikkeeseen siirtymään. Toinen on rintaruokittu kokonaan.

Herkutkaan eivät ole suuria määriä, sillä haluan pitää myös itseni kunnossa. Ne ovat lauantaisin mm. puolikas muumipussi tai yksi pieni askillinen karkkia.

Kasvua on tullut tälle toiselle enemmän ja nopeammin. Tämä hoikempi kasvaa todella hitaasti. En kuitenkaan ole itse vielä huolissani vaikka tällä toisella vatsaa hieman onkin. Tosiaan on vielä alle kouluikäinen, joten tiedän, ettei ainakaan ole kyse liiasta syömisestä. Itse olin jossain välissä isompi myös ja tasaantui kyllä siitä kasvujen myötä.

Mutta kouluikäiselle meillä on sääntönä, että kauppaan ei mennä kavereiden kanssa, enkä tosiaan anna edes rahaa, kuten et ilmeisesti sinäkään ap.

Et kai tosissasi väitä, että lapsen lihavuus tai laihuus johtuisi siitä, onko rinta- vai pulloruokittu? Meillä molemmat lapset hoikkia, mutta se vähemmän aikaa imetetty on se todella hoikka.

Aiheesta on tutkimuksia, että rintamaidolla vauvan elimistön rasvasolujen koko kasvaa, kun taas korvikkeella lisääntyy rasvasolujen määrä, mikä altistaa myöhemmällä iällä lihavuuteen. Mutta tuskin nämä asiat aivan mustavalkoisia ovat ja lihavuuteen vaikuttaa todella moni tekijä, enkä missään tapauksessa nyt pyri millään lailla syyllistämään korvikkeella lastaan ruokkivia vanhempia. 

Ja siis em. kommentin kirjoittaja eli minä olen eri henkilö kuin se jolle "Et kai tosissasi väitä, että lapsen lihavuus tai laihuus johtuisi siitä, onko rinta- vai pulloruokittu? Meillä molemmat lapset hoikkia, mutta se vähemmän aikaa imetetty on se todella hoikka" -kirjoittaja vastasi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä myös likka lihonut nyt ihan helvetisti, kun liehuaa kavereiden kanssa ja käyvät ilmeisesti salaa hakemassa herkkuja, kauppareissut ovatkin sitten ainoa liiuntamuoto sillä likat istuvat ringissä kikattelemassa  kännykät kädessä! Likka oli   laiha vauvana ja taaperona, nyt selvästi nähtävä maha ja kaksoisleuka .On toisella luokalla. Turhautunut olo, kun koettaa tehdä hyvää ruokaa , kylkeen oikein salaattia ja ruisnäkkäriä että söisi mahan täyteen ja kyllähän likka syökin mutta silti on kohta karkkiostoksilla. Jos ei ole omaa rahaa, saa kaveriltaan kourallisen sipsejä tai pienen suklaapatukan.

Eikä viitsi olla natsimutsi ja rääkyä perään " Ette mene Prismaan !"

Voit kertoa tytöllesi, mitä liikkumattomuus ja epäterveelliset elämäntavat aiheuttavat ihmisen terveydelle. Voit myös näyttää esimerkkiä, että herkkupäiviä on vain esim. yksi päivä esim. kerran viikossa ja liikuntaa harrastetaan joka päivä. Voitte käydä yhdessä tytön kanssa liikkumassa, jos ei kavereiden kanssa tee muuta kuin löhöilee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vasta kaksi pientä lasta, herkkuja ei todellakaan syödä kuin kerta viikkoon ym. Ihan perusruokaa ja terveellisesti syömme. Toinen on laiha ruippana, jolta saa kuroa housut niin tiukalle kuin saa ja toinen on pulleampi. Samaa ruokaa syövät ja tämä hoikkeliini välillä enemmänkin. Tämä toinen alkoi lihoa heti kun jouduin korvikkeeseen siirtymään. Toinen on rintaruokittu kokonaan.

Herkutkaan eivät ole suuria määriä, sillä haluan pitää myös itseni kunnossa. Ne ovat lauantaisin mm. puolikas muumipussi tai yksi pieni askillinen karkkia.

Kasvua on tullut tälle toiselle enemmän ja nopeammin. Tämä hoikempi kasvaa todella hitaasti. En kuitenkaan ole itse vielä huolissani vaikka tällä toisella vatsaa hieman onkin. Tosiaan on vielä alle kouluikäinen, joten tiedän, ettei ainakaan ole kyse liiasta syömisestä. Itse olin jossain välissä isompi myös ja tasaantui kyllä siitä kasvujen myötä.

Mutta kouluikäiselle meillä on sääntönä, että kauppaan ei mennä kavereiden kanssa, enkä tosiaan anna edes rahaa, kuten et ilmeisesti sinäkään ap.

Kauppaan ei kavereiden kans. Toimii pienenä mutta ei ne enää seiskaluokalla kysy sulta että voiko käydä kavereiden kans jossain.

Pahimmassa tapauksessa liiallisella skitsoilulla lapsi oppii sujuvasti valehtelemaan JA varastamaan, näitä on nähty.

No voi luoja. Minähän puhuinkin seiskaluokkalaisesta. Ei mitään eroa kieltää kauppareissut 7v kuin 13v?

Meillä ainakin mennään kasvatuksessa ym asioissa ihan iän mukaan, ei ole samat säännöt 3v ja 8v.. Ihmeellistä, jos jollain noin on.

Vaikka teidän lapsenne varastelee, miksi oletatte, että kaikki tekee näin?

Tunnen perheitä, joissa lapset eivät edes teininä saa taskurahaa, eivätkä silti varastele yhtään mitään. Ihan on heidät kasvatettu ja perhe-elämä muuten kunnossa.

(Ja nyt huomio! En sanonut, että meillä ei saisi, itse pidän tärkeänä, että oppivat rahankäyttöä ja oppivat säästämään jne.)

Täh? Nyt en tajunnut? Hyökkäät mun kimppuun vaikka komppasin sua. Haista v ittu.

Se mitä minä tässä mietin, on toi lähtötilanne. 122cm ja 13kg? Herranjumala. Sehän on alipainoa. Ja tuo 130cm 36kg on noin kilolla ylipainoa, eli ei mikään valtavan huono tilanne. 

Juu-u.

Vierailija kirjoitti:

Me kasarilapset  pysyimme hoikkina, vaikka tuli puputettua ranskanleipää ja kaakaota ja ostettua karkkia "äidin tilille"  Me pysyimme, koska juoksimme päivät pitkät  ulkona eikä ollut mitään tietokoneita vangitsemassa mielenkiintoa niin että nökötti sisällä. ! Koti oli tylsä paikka. 

Nykyään lapset hautautuvat kännykkä kädessä sänkyyn , vaativat autokyytiä joka paikkaan ja niin ne limsat ja irtikset jämähtävät vyötärölle.  Herkkuja mussutetaan, mutta ei kuluteta. Pikkutytöt kulkee napapaidoissa pallomahat edellä :(

Voitko väittää että kaikki ruoka tehtiin samalla tavalla kuin nykyaikana?

ja please, lopeta niiden pikkytyttöjen katsominen...

Tuntuu kuin maailma olisi tässäkin asiassa sekaisin. Toisaalla ovat perheet ja lapset, jotka vetävät päivästä toiseen jättimättöpurilaisia ja huuhtovat sen alas valtavilla määrillä limsaa. Toisaalla on perheitä, joissa syödään kanaa ja salaattia ja harrastetaan hysteerisesti liikuntaa. Olen syntynyt 70-luvulla ja koin olevani silloin pulleammasta päästä, vaikka olin ihan normaalipainoinen. Ei silloin ollut lähes lainkaan lihavia lapsia. Niitä jättimättöpurilaisia ei ollut, mutta ei ollut liikuntanatsejakaan. En ikinä olisi täyttänyt kriteerejä terveellisen liikunnan määrästä, koska kaverien kanssa ulkonakin tehtiin yleensä muuta kuin juostiin (eli ei syke noussut juurikaan). Toisaalta emme myöskään syöneet itseämme ähkyyn. Olimme riparilla, kun meidät vietiin ekaa kertaa pizzapaikkaan, jossa eteemme kannettiin valtavat pizzat. Muistan, että ainakin tytöistä suurin osa oli ihan ihmeissään, että eihän näin isoa voi syödä. Nykyisin se olisi alakoululaiselle tavallinen annos. Mielestäni tämä aika tarvitsisi ennen kaikkea kohtuutta. Ei syödä holtittomasti valtavia annoksia, mutta ymmärretään myös se, jos kaikki lapset eivät harrasta suuria määriä ohjattua liikuntaa.