Kuka muistaa PAKKASTALVEN 1999? Lapissa oli silloin -54,4C pakkasta. :O
28.1.1999 Kittilän Pokassa oli -51,5C. 28.2.1999 Sallan Naruskassa oli jo -54,4C. Autojen renkaat jäätyivät kulmikkaiksi. Jakohihnoja katkesi. Huoltoasemien tankkausletkut repesivät. Koulutaksien takaluukku oli täytetty polttopuilla, että voi tehdä nuotion, jos auto hyytyy... Diesel-autoja oli turha edes yrittää käyntiin. Kun pakkanen lauhtui -30 asteeseen, rakennusmiehiä piti kieltää kulkemasta t-paita päällä ulkona. :)
Kommentit (672)
Muistan kyllä. Siihen aikaan untuvatakit oli valtavia, sinne alle vielä toppaliiviä, toppahousuista puhumattakaan. Parikymmentä vuotta pois tästä iästä, ei se tuntunut ihan armottomalta. Nyt jo henkeen ottaisi.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin muistan. Se oli hienoa aikaa, kun koiraa kusettaessa kusi jäätyi kaarelle.
Outo koira sulla, monella muulla koiralla on väkevämmät nesteet. Minä kävin saunasta ulkona kusella , ei jäätynyt kaarelle, kun saunassa oli sisällä 120 lämmintä. Mutta iho kuivasi puolessa minuutissa ulkona, oli se niin kuiva ilma.
Vierailija kirjoitti:
Muistanpa hyvinkin, oltiin tuolloin perheen kanssa Teneriffalla. Uima-altaalla joku kertoi sitten tuon uutisen ja eipä sillä hetkellä tehnyt mieli palata Suomeen ollenkaan. No, pitihän sitä tietysti tulla ja ihme kyllä, auto ei hiiskahtanutkaan oltuaan pari viikkoa lentoparkissa...
Meillä lapissa opittiin silloin, minkämerkkiset akut toimii silloin kun tarvitsee. Ja myös se että autoa ei kannata laittaa käyntiin , jos ei välttämättä tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Muistan! auto oli töissä lämppärissä, mutta silti piti käydä käyttämässä ettei jäätyisi. Työmatkani oli lapissa 60km, välillä piti jäädä tienvarteen tyhjäkäyttämään autoa kun se meinasi jäätyä. Sitten kun pakkanen laski -20 asteeseen tuntui lauhalta!
Sulla oli sitten etelästä ostettu auto, niissä oli jo silloin erilaiset varusteet, esim. moottorin lämmitin 200w pienempi. Etelän ihmeet haluaa pitää auton jatkuvasti pistokkeessa, jolloin isompi lämmitin olisi pilannut moottorin. Toisaalta sellainen pienempi ei olisi saanut lämpimäksi järjellisessä ajassa. Tosin, esim. datsun 100A ja toyota corolla lähtivät käyntiin -40 asteen pakkasesta jos akku ja öljyt oli oikein valittu.
Muistan hyvinkin. Olin "mökkeilemässä" Ylläksellä ja laskettelurinteet oli suljettu. Muistona kuva Jounin kaupan edestä jossa iso mittari näytti -40 astetta. Kaupasta ostin kelohonkalampun jonka taakse poltettiin teksti pakkasennatyksestä. Päivät oli kuitenkin aurinkoisia, oli kaunista.
Uli7654 kirjoitti:
Muistan koska menin inttiin 1/99. Silti kaikki ikäluokat väittää että kylmin talvi oli heidän vuorollaan
Minun aikana ei ollut huippupakkasia, vain silloin kun olimme maastoammunnoissa oli asteet siinä - 35- -42 kahden viikon aikana. Asuimme teltoissa se oli armeija aikani parasta aikaa. Huomasin että kapiaiset oli sitä kesympiä, kun pakkanen koveni. Sain itse pienen pakkasvamman, kun poski koski kylmään rautaan pienen hetken liian kauan.
Oltiin joululoma maalla pohjoisessa mummolassa (anopin luona, lapset pieniä) ja ei pystytty olemaan ulkona. Siellä oli vasta tehty sisävessa, mutta ilmeisesti leivinuuni piti putket kunnossa, koska ne eivät jäätyneet, sauna oli ulkosauna ja siellä kyllä käytiin muutaman kerran. Mutta mäenlaskut jäi haaveeksi, vartti kerrallaan ja sitten piti jo lähteä sisälle, kun alkoi varpaat jäätyä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole jäänyt sen kummemmin mieleen. Kylmimpänä talvena muistan 1987, jolloin oli Etelä-Suomessakin melkoisen kylmää.
Talvi 1987, Tammi-helmikuun vaihteessa Etelä-Suomessakin oli vajaa kolmen viikon ajan pakkasta 30-37 astetta. Etelän pakkasena se oli hyvin pitkä jakso ja kova lukema.
Vierailija kirjoitti:
Ulkoilija kirjoitti:
Etelän ihmisenä olisi kiva kokea miltä noin kylmä oikeasti tuntuu verrattuna 30 asteen pakkaseen. Reilussa -30 asteessa voi vielä ulkoilla, kunhan kiinnittää huomiota sormien lämpimänä pysymiseen (kunnon hanskat ja villaa alla) ja pysyy pois järvien seliltä ja isoilta pelloilta, koska niissä voi tuulla.
Ei se pohjoisen tyynessä ja kuivassa kelissa tunnu sen kauheammalta kuin etelärannikon viimassa 30 astetta. Olen kokeillut kumpaakin. Kolmantena päivänä 50-asteiseen pakkaseen alkoi jo tottua. No, ei sitä sentään kovin monta päivää ollut. Pystykorvaisilla koirilla ei vielä tuntunut olevan kylmä vaan hyvin viihtyivät ulkona.
Minullakin on kokemusta molemmista, tosin etelän kaupunki oli Turku.
Olennaisin ero on siinä, että kova pakkanen on petollisempi. Ei välttämättä huomaa että jokin paikka on jo jäässä. Yleensä kaveri sanoi että "hei sulla on poski valkonen" silloin hierottiin jollakin lämpimämmällä, niin veret alkoi kiertää.
Kyllä se nykyaikaisessa yhteiskunnassa olisikin katastrofi, kun lämpimiä vaatteita ei enää ole. Ja , joo huomasin tuon koirien käyttäytymisen, mieluummin kaivoivat kuopan ja menivät kieppiin lumen alle nukkumaan. Kai se niillä koirankirpulla v...ti niin paljon että muuttivat johonkin lämpimämpään.
Muistelen että omalla paikkakunnallani ei ollut ihan noin kylmä, mutta kovat pakkaset muistan. Olimme viikonlopun mittaisella partioretkellä puolijoukkueteltoissa, ja muistan miten sormet ja varpaat palelivat villasukista ja nahkarukkasista huolimatta.
Ei ole jäänyt mieleen, ei silloin Tampereen seudulla kai mihinkään ylettömiin lukemiin mentykään. Joku talvi tällä seudulla ehkä joku 8 vuotta sitten jäi enemmän mieleen kun oli jonkun viikon -35 tienoilla. Ei kai ollut mikään ennätystalvi noin muuten mutta alueellisesti täällä aika kova
Tammikuussa 1985 mitattiin Suomessa yli 50 asteen pakkasia. Loppiaisena Sallan Naruskassa mitattiin siihenastinen 1900-luvun pakkasennätys –50,4
En muista juuri tuota pakkastalvea 1999 muuten kuin vaikuttavina kertomuksina Lapissa ja Rovaniemellä asuvien kokemuksista pakkasen kourissa. Se, että juuri mihinkään tekniikkaan ei voi enää luottaa kun mennään tarpeeksi pakkaselle, on pysäyttävää.
Itse sain ikuiset traumat 1980-luvun pakkastalvista Helsingissä. Olin muuttanut sisä-Suomesta Helsinkiin. Muutama talvi meni hyvin, talvea tuskin huomasi. Onnittelin itseäni siitä että olin löytänyt asuinpaikan, jossa ei talvellakaan tarvitse kärvistellä kylmässä. Mutta sitten tuli useita talvia, jolloin pakkaset painuivat jatkuvasti -30 - -35 asteen lukemiin. Kävin yöravintoloissa työssä. Asuin keskustassa ja minun piti kävellä öisin kotimatkoilla jopa kilometrejä Helsingin pakkasviimassa. Silkkaa kipua ja tuskaa joka kesti ja kesti ja kesti... En muista että vastaavia talvia olisi sen jälkeen ollut. Legendaarisia lumitalvia kylläkin on ollut. Niitä taas on ihan mukava muistella.
Vierailija kirjoitti:
Kuka muistaa pakkaskesät 1866-1868, kun 8% väestöstä kuoli nälkään?
Aloituksesta 0/5.
Minä muistan, siksi kun isoisoisäni oli vaivoin tärisevallä kädellään kirjoittanut muistiin paperilapulle kuinka paljon ihmisiä kuoli heidän kylässään ja lähikylissä noina vuosina. Isoisoisä oli laittanut paperilappunsa talteen sukuraamattuun, ja siellä se on edelleen 150 vuotta myöhemmin.
Hän oli itse noina katovuosina itse 18-20 -vuotias ja oli varmasti kokenut tapahtumat suurena järkytyksenä ja siksi halunnut kirjoittaa ne muistiin tuleville sukupolville.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole jäänyt mieleen, ei silloin Tampereen seudulla kai mihinkään ylettömiin lukemiin mentykään. Joku talvi tällä seudulla ehkä joku 8 vuotta sitten jäi enemmän mieleen kun oli jonkun viikon -35 tienoilla. Ei kai ollut mikään ennätystalvi noin muuten mutta alueellisesti täällä aika kova
-35 olisi aika kova, 7.2.2007 on käyty -33 asteessa Tampereen seudulla. Noin kylmää tuskin on ollut sen jälkeen. Tuo muistelemasi pitempi kylmä jakso on vuodelta 2011 (lähde: Aamulehti):
"Viimeisin pitkä kylmä jakso oli 16.1.–25.2. vuonna 2011. Silloin alin lämpötila, –30,1 astetta, mitattiin 18. helmikuuta."
Omat pakkasmuistot on tuosta jo mainitusta talvesta 86/87 jolloin olin ala-asteella maaseudulla. Kotiin olisi ollut vajaa 2 km mutta käskettiin mennä koulun jälkeen joko kirjastoon tai mummon luo (joka asui lähempänä) odottamaan, että saa autokyydin kotiin. Aamulla pääsin näppärästi kouluun äidin kyydissä, eikä koulussa tarvinnut odotella pihalla kellon soittoa vaan sai mennä rappukäytävään odottelemaan koulun alkua. Seuraava talvi 87/88 olikin sitten legendaarinen lumitalvi jonka veroista en taida enää nähdä toista. Jotenkin kaikki kuitenkin toimi vaikka oli pakkasta ja lunta. Nykyään rittää jompikumpi ja raideliikenne pysähtyy, bussit on vaikeuksissa ja sähköt poikki. Minkälainen katastrofi tulisi jos vielä saataisiin nähdä "normaali" 80-luvun talvi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka muistaa pakkaskesät 1866-1868, kun 8% väestöstä kuoli nälkään?
Aloituksesta 0/5.Minä muistan, siksi kun isoisoisäni oli vaivoin tärisevallä kädellään kirjoittanut muistiin paperilapulle kuinka paljon ihmisiä kuoli heidän kylässään ja lähikylissä noina vuosina. Isoisoisä oli laittanut paperilappunsa talteen sukuraamattuun, ja siellä se on edelleen 150 vuotta myöhemmin.
Hän oli itse noina katovuosina itse 18-20 -vuotias ja oli varmasti kokenut tapahtumat suurena järkytyksenä ja siksi halunnut kirjoittaa ne muistiin tuleville sukupolville.
150 vuotta tuntuu suorastaan lähihistorialta kun kuulee tällaisesta viestistä. Nälkäkuolema ei ole ollut silloinkaan Suomessa mikään ihan triviaali juttu.
Tämä oli sen verran kiintoisa juttu, että googlailin joutessani vähän lisää tietoa: Vaikka lukutaito oli tuohon aikaan melko normaalia jo, kirjoittamista alettiin kiertokouluissa opettaa vasta 1860-luvulla. Isoisoisäsi on kuulunut pieneen kirjoitustaitoiseen vähemmistöön.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti kylmää kirjoitti:
28.1.1999 Kittilän Pokassa oli -51,5°C.
28.2.1999 Sallan Naruskassa oli jo -54,4°C.Autojen renkaat jäätyivät kulmikkaiksi. Jakohihnoja katkesi. Huoltoasemien tankkausletkut repesivät. Koulutaksien takaluukku oli täytetty polttopuilla, että voi tehdä nuotion, jos auto hyytyy... Diesel-autoja oli turha edes yrittää käyntiin.
Kun pakkanen lauhtui -30 asteeseen, rakennusmiehiä piti kieltää kulkemasta t-paita päällä ulkona. :)
Dieseleihin tankattiin arktista dieseliä ja sekaan bensiiniä että polttoaine pysyisi nestemäisenä. Moottoreita ei tietystikään voinut sammuttaa noissa lämpötiloissa, muuten voiteluöljyt muuttuisi kiinteäksi ja akut jäätyisi nopeasti.
Kyllä muistan ja luulin että ulkomittari posahtanut,kun noin kuukauden asteluku pysyi yli -30 yhteensoittoon.Auton renkaitakin muutama rikkoutui ajossa.Bensalla ei ohenneltu dieseliä,mutta moottoripetrolia vetkistämään jähmettymistä.
Talvella 1987 meillä Vantaalla lämpömittarista elohopea kutistui näkymättömiin. Mittarin alin lukema olis ollut -42 C, mutta elohopea ei siis noussut edes siihen. Talvea -99 talvea en muista erityisen kylmänä.
Periaatteessa ennätyksiä ei pitäisi enää tulla, koska ilmasto lämpenee.
Kun olin lapsi, niin lapissa lähes jokatalvi pakkanen kävi 40 asteen lukemissa. Paljon sitä suurempia lukemia eivät tavalliset mittarit kestäneet, vaan menivät rikki. Silloin ei semmoinen lukema ollut uutinen, joten ei niistä paljon puhuttu.