Miten tavallisilla ihmisillä on varaa kahteen autoon, omakotitaloon ja useampaan lapseen? Tuntuu että meillä ei olisi varaa edes siihen yhteen hyvään autoon.

Vierailija kirjoitti:

Autot otetaan rahoituksella. Meillä on upouusi kärry, arvoltaan 32 000 e, mutta me maksamme siitä 350 e/kk. Monella on myös työn puolesta auto.

Ei kyllä saa noin arvokasta tuollaisella kuukausierällä vai onko sinulla joku 8-10 vuoden maksuaika? No tietysti jos loppuerä on selvästi isompi (tuhansia) ja sen kuittaa pois auton hyvitysarvossa uudempaan vaihdettaessa niin sitten voi onnistua. Siinä tosin on omat riskinsä.

Tässä ketjussa on kyllä niin paljon lööperiä, että huhhuh. Niin kuin tuo yksi kolmekymppinen duunarimies joka muka "melkein maksanut" 400000 euron arvoisen omakotitalon pois. Tuskin ainakaan palkkatuloilla. No teoriassa mahdollista, mutta aikamoista kitkutusta on ollut ja vaatinut joka kuukausi pelkästään talolainan lainalyhennyksiä useita tuhansia.

Vähän tarkkuutta nyt ihmiset.

Meillä 2 tavallista autoa, ok-talo 300 000 ja laina maksettu. Ei käydä parturissa, ei tekoripsien huolloissa, hiusväreissä, ei lehtitilauksia, ei lomamatkoja kuin parin vuoden välein, kaupasta hyvälaatuisia 50% tuotteita (leivät, pullat ym.). Leivon itse, ei mitään koristeluja lasten synttäreille eikä mitään turhaa krääsää muutenkaan kaupoista. Lapsille naamiaisiin jotain kaapista löytyvää ja itsetehtyä. Lapset opetetaan jo vauvana potalle, ei kulu vaippoja paljoa. Vaatteet vauvalle kirppareilta (aivan uudenveroisia).

... eikä IKINÄ osteta mitään luotolla tai osamaksulla vaan säästetään ja ostetaan vasta sitten. (Poikkeuksena talo)

Vierailija kirjoitti:

Helposti. Me ollaan järkeviä kuluttajia. Laina pienellä maksulla. Niin että se voidaan maksaa vaikka toinen jäisi työttömäksi. Tehtiin sitten lisälyhennyksiä. Talo ostettiin 2000. Nyt se on maksettu. Autoja ollut aina 2 ja vaihdetaan käteisellä.

Meillä nettotulot on olleet n. 5500 tai ylikin. Laskua n on siirretty rahaa ihan reilusti. Ei niin että tulee yllättäviä kuukausittaisia menoja. Rahaa on aina ollut valmiina. Samalla tilillä rahaa myös matkustella. Vaikka koko perhe USA kierros 10t€.

Nyt mies on työttömänä ja meillä pari teiniä. Isot harrastusmaksut ja lukiot. Pärjätään hyvin. Tulot on tippuneet. Netti n 4000.

Ruokaan menee rahaa n. 800. Muutenkaan ei pihistellä. Me ei vaan olla tuhlaavaisia

Netti 4000€? Kuussa? Pika pikaa vaihtamaan nettiliittymä halvemmaksi niin jää rahaa muuhunkin.

Heh, tuntuu ihan hullulle että joku oikeasti tienaa vaikka 4-5 tonnia käteen joka kuukausi. Itsellä jää käteen palkasta 1600e plus elari ja lapsilisä, niin tuloni ovat n. 1900e kk. Mulla on remontoitu kolmio, oma, ei autoa. Kaupassa en mieti mitä ostan, ostan mitä haluan, teen isojakin hankintoja, just ostin 150e kengät ja 120e lampun.. ja matkustellaan lapsen kanssa. Menojen jälkeen käteen jää rahaa 400e joka kuukausi. Ja mietin että miten joku kehtaa välittaa ettei rahat riitä mihinkään vaikka tienaa esim 3 tonnia kuussa, mä tuntisin itseni miljonääriksi jos käteen jäisi 3tonnia kuussa!!!!!!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parinymppisenä ostettu yksiö 16% korolla. Siitä kaksioon, kolmioon, rivarineliöön ja lopulta 1. omakotitaloon. Tuolla teimme lähes 200k€ voiton ja rakensimme nykyisen.

Talon arvo n 650k€, 2 autoa (toinen työsuhde), 4 lasta. Kun lapset olivat pieniä olimme tosi tiukoilla mutta nykyään elämä ihan ok. Nettotulot 4800€ kun olen vähentänyt työntekoa

Onko tuossa 200k e voitossa huomioitu korkokulut, varainsiirtoverot sekä mahdolliset välityspalkkiot?

Esitit hyvän kysymyksen. Kannattasi joskus laskea ne laina-ajan korkokulut. Lainalaskureita löytyy netistä.

Me myytiin omistuasuntomme pois paikkakunnalta poismuuton vuoksi ja vanhempani hehkuttivat, miten hyvät kaupat tehtiin, kun noin paljon tuli myyntivoittoa. Kerroin nuivaan tapaani, että asuntoon tehdyt remontit maksoivat niin ja niin paljon (esim. pesutilat oli pakko uusia kosteusvaurioriskin takia) ynnä 10 vuoden korkokulut tämän verran, jotta + - 0 jo pelkästään niillä.

Sen verrran tiedän omasta lähipiiristäni ja tuttavistani, että aika usea on perinyt rahaa ja omaisuutta isovanhemmiltaan ja omat vanhemmat ovat muun muassa maksaneet opintolainat pois ja muutenkin tukeneet esimerkiksi ekan asunnon hankinnassa.

Oma mielipiteeni on iät ajat ollut, että velkaa ei kannata ottaa kuin sen verran, että kolmanneksella nettotuloista niiden kk-maksuista selviää ja että aina pitää pankkitilillä olla tallessa kolmen kuukauden nettopalkan verran rahaa. 

Juu. Todella usein ihmiset muistavat tosiaan vain ilmoittaa asuntonsa hankintahinnan sekä myyntihinnan hehkuttaessaan loistavia kauppojaan. Harvemmin juurikaan huomioidaan remontteja tai itse kauppatilanteeseen liittyviä kuluja (mm. varainsiirtovero) .

Minä olen tuon ap viestin kirjoittaja ja laskin jo toiseen viestiin nettovoiton eli 150 000 kun vähennettiin vielä välityspalkkion lisäksi korot ja tontin varainsiirtovero. Remontteja ei uutern hyvintehtyyn taloon tarvinnut tietenkään tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Euro vei ostovoiman useilta suomalaisilta kirjoitti:

Moni on ostanut markka-aikana. Silloin 600 000 markalla (100 000 €) sai upean ison talon. Nykyään noista pyydetään jo 600 000 €. Euro nosti hintoja ihan sikana, muttei palkkoja Suomessa.

Juu juu, tokihan 100000€ mökistä tuli puolen miljoonan luukkuu euron takia. :D

Ei ihan. Meillä meni talon rakentamiseen 1200000 mk ( n 200 k€) v 97 ja saimme siitä 414000€. Pk seutu v 2004

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helposti. Me ollaan järkeviä kuluttajia. Laina pienellä maksulla. Niin että se voidaan maksaa vaikka toinen jäisi työttömäksi. Tehtiin sitten lisälyhennyksiä. Talo ostettiin 2000. Nyt se on maksettu. Autoja ollut aina 2 ja vaihdetaan käteisellä.

Meillä nettotulot on olleet n. 5500 tai ylikin. Laskua n on siirretty rahaa ihan reilusti. Ei niin että tulee yllättäviä kuukausittaisia menoja. Rahaa on aina ollut valmiina. Samalla tilillä rahaa myös matkustella. Vaikka koko perhe USA kierros 10t€.

Nyt mies on työttömänä ja meillä pari teiniä. Isot harrastusmaksut ja lukiot. Pärjätään hyvin. Tulot on tippuneet. Netti n 4000.

Ruokaan menee rahaa n. 800. Muutenkaan ei pihistellä. Me ei vaan olla tuhlaavaisia

Netti 4000€? Kuussa? Pika pikaa vaihtamaan nettiliittymä halvemmaksi niin jää rahaa muuhunkin.

Hihii. Hauskaa

Eikö edellisellä jäänyt ihan hyvin rahaa muuhunkin?

Ei kai ap nyt tosissaan ihmettele että millä ne talot ja autot osteaan? Kyllähän jokainen tietää, että rahalla ne ostetaan ja kalliiseen autoon ja kalliiseen asuntoon pitää olla paljon rahaa, vaikka sitten velan muodossa jota pitää pystyä myös maksamaan. Itse olen tiedostanut aika hyvin kuinka paljon rahaa tarvitaan niiden kalliiden talojen ja muun tilpehöörin ostoon ja yleisimmät vaihtoehdot näyttää olevan: hyvät tulot, perintönä pesämunaa tai vaatimaton elämäntapa. Tuohon viimeiseen vaihtoehtoon en oikein edes usko, koska pienillä tuloilla täytyy olla aika fakiiri jos aikoo sen keskiverto elämänä toteuttaa pelkästään vaatimattomilla elintavoilla.

Tämä ketju kuvastaa hyvin sitä että juuri tuossa järjestyksessä se taitaa mennä. Suurin osa siitä tavallisesta hyvin toimeentulovasta elämästä (hyvät asunnot, autot, matkoja jne.) rahoitetaan kyllä palkkatuloilla, jotka ovat vähintään 2 x ne keskivertotulot ja yleensä vaaditaan enemmänkin. Vaikka meillä on paljon niitä kahdentonnin nettoja, niin ihmeen paljon näyttää olevan niitä kolmen-neljäntonnin nettopalkkoja vetäviä.

Tuntuu myös olevan niin, että ne kolmentonnin nettopalkkaa vetävät ovat vielä sellaisia, jotka luulevat olevansa jossain palkkakuopassa, kun joku työkaveri tienaa kuitenkin enemmän ja sitten ne kahdentonnin nettopalkkoja saavat unelmoisivat vain kuinka rikkaita olisivat, jos saisivat kolmentonnin neton joka kuukausi tililleen. Heille siis tuollainen olisi jo huippupalkka ja monet eivät usko tai tajua, että aika yleistä on myös tuollaisia palkkoja vetää, vaikka ei istuisi johtajan pallilla.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai ap nyt tosissaan ihmettele että millä ne talot ja autot osteaan? Kyllähän jokainen tietää, että rahalla ne ostetaan ja kalliiseen autoon ja kalliiseen asuntoon pitää olla paljon rahaa, vaikka sitten velan muodossa jota pitää pystyä myös maksamaan. Itse olen tiedostanut aika hyvin kuinka paljon rahaa tarvitaan niiden kalliiden talojen ja muun tilpehöörin ostoon ja yleisimmät vaihtoehdot näyttää olevan: hyvät tulot, perintönä pesämunaa tai vaatimaton elämäntapa. Tuohon viimeiseen vaihtoehtoon en oikein edes usko, koska pienillä tuloilla täytyy olla aika fakiiri jos aikoo sen keskiverto elämänä toteuttaa pelkästään vaatimattomilla elintavoilla.

Tämä ketju kuvastaa hyvin sitä että juuri tuossa järjestyksessä se taitaa mennä. Suurin osa siitä tavallisesta hyvin toimeentulovasta elämästä (hyvät asunnot, autot, matkoja jne.) rahoitetaan kyllä palkkatuloilla, jotka ovat vähintään 2 x ne keskivertotulot ja yleensä vaaditaan enemmänkin. Vaikka meillä on paljon niitä kahdentonnin nettoja, niin ihmeen paljon näyttää olevan niitä kolmen-neljäntonnin nettopalkkoja vetäviä.

Tuntuu myös olevan niin, että ne kolmentonnin nettopalkkaa vetävät ovat vielä sellaisia, jotka luulevat olevansa jossain palkkakuopassa, kun joku työkaveri tienaa kuitenkin enemmän ja sitten ne kahdentonnin nettopalkkoja saavat unelmoisivat vain kuinka rikkaita olisivat, jos saisivat kolmentonnin neton joka kuukausi tililleen. Heille siis tuollainen olisi jo huippupalkka ja monet eivät usko tai tajua, että aika yleistä on myös tuollaisia palkkoja vetää, vaikka ei istuisi johtajan pallilla.

"Tuohon viimeiseen vaihtoehtoon en oikein edes usko, koska pienillä tuloilla täytyy olla aika fakiiri jos aikoo sen keskiverto elämänä toteuttaa pelkästään vaatimattomilla elintavoilla."

Olen ilmeisesti aika lailla samaa mieltä. Pienillä tai sanotaan keskituloisella voi olla nuo aloittajan mainitsemat asiat. Niin on esimerkiksi minulla ja olen sen tänne aiemmin kommentoinut. Mutta nuo kaikki ovat väkisin kuitenkin aika vaatimattomia. Koska talolla ja talolla on eroa. Samoin autoilla. Jne..

Mutta toisaalta tämä mahdollistaa toisenlaisen unelman myös pieni- ja keskituloiselle. Jos osaa tehdä välttämättömyydestä hyveen niin taloudellisen riippumattomuuden tavoite on (miltei) aivan yhtä realistinen kuin mainitsemillasi kovatuloisemmilla. Itse olen mieluummin matkalla taloudellisesti riippumattomaksi kuin tavoittelemassa omakotitaloa v.2 tai ajoneuvoja v.2 tai ..

Mä en ymmärrä, miten normaaleilla tuloilla ei pärjäisi. Meillä nettotulot pääosin noin 4000€/kk yhteensä, joskus vähän enemmän. Kolme lasta, kaksi autoa (ei uusia, parempi n. 10te ja kauppakassi n. 2000€, ei lainaa näistä) ja iso 10v vanha okt. Pääosin eletään suht säästeliäästi, ei osteta turhaa tavaraa, mutta jos tekee mieli ostaa jotain kivaa niin ostetaan sen enempää miettimättä, käytetään aika kalliita vaatteita (ne menee myös kiertoon hyvällä hinnalla), käydään vähintään kuukausittain syömässä ulkona, vuosittain reissussa jne.

Olemme aika köyhistä perheistä, eli sieltä suunnalta emme saa apua. Säästöjä on useampi kymppitonni ja talolainaa alle puolet talon hinnasta. En ole yli 10v tehnyt täyttä työaikaa, koska ei ole ollut pakko.

Mitä ihmeellistä siinä on jos ne on ostettu lainalla?

Meillä autot ovat halvimmasta päästä ja asumme maaseudulla, jossa on halpaa asua ja tilaa riittää. Emme matkustele ulkomailla emmekä käytä rahaa kalliisiin laitteisiin ja muihin vempeleisiin. Kerran vuodessa kun saamme veronpalautusta työmatkoista ostamme lapsille jotain kalliimpaa. Vaatteet ovat halpoja ei mitään merkkivaatteita.

Minulla ja exällä oli varaa tuollaiseen, koska yhteiset nettotulot oli 10 000€/kk. Eka oli talovelkaa 300 000€, mutta 6v jälkeen enää 100 000€. Olin silloin 33-v. Osasimme hoitaa taloutta ja teimme kaikenlaista bisnestä (yritys&sijoitushommia).

Eron jälkeen kyllä tulikin eri meininki ja ilo loppui siihen kuin seinään :)

Hyvään elintasoon on varaa vain hyvätuloisilla, perijöillä tai viisailla sijoittajilla. Tämä on luokkayhteiskunta ollut jo kauan.

Olen huomannut, että vanhempien tuki auttaa aika paljon. Olen itse yh ja minulla on useita samassa tilanteessa olevia ystäviä/tuttuja. Ne, joiden vanhemmat auttavat taloudellisesti, elävät ihan eri tavalla kuin ne, joiden pitää kaikki maksaa itse. Myös elatusavun suuruus ja osallistuuko ex harrastuskustannuksiin jne vaikuttaa. Kahdella ihmisellä voi olla samansuuruinen nettopalkka ja sama määrä lapsia, mutta toisella hiukan ekstraa ja toisella ei.

Itse tein sellaisen päätöksen erottuani, että en ostanut asuntoa ja ottanut isoa velkaa vaan sijoitin rahat, jotka minulle erossa jäi (n 45 000 euroa). Ollaan lasten kanssa eletty vähän leveämmin 6 vuotta, koska minulla on aina mistä ottaa yllättäviä kuluja varten, ei tarvitse erikseen säästää. Ex ei osallistu mihinkään harrastuksiin tms (elatusmaksun maksaa), mutta lapsilla on kivat harrastuksetkin säästöni ansiosta.

Varmaan jonkun mielestä olen tehnyt tyhmästi kun syön koko pesämunan, mutta en halunnut kitkutella koko lasten lapsuutta. Varsinkin nyt kun ovat teinejä on kiva kun ei tarvitse sanoa kaikkeen, ettei meillä ole varaa. Ei tuhlailla, mutta uskon sen luovan tietyllä tavalla hyvää itsetuntoa, ettei erotuta "tavallisista perheistä" tässä asiassa.

Ihmisillä voi olla perintöjäkin, mitä eivät mainosta ja mitkä kuitenkin vaikuttavat.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä, miten normaaleilla tuloilla ei pärjäisi. Meillä nettotulot pääosin noin 4000€/kk yhteensä, joskus vähän enemmän. Kolme lasta, kaksi autoa (ei uusia, parempi n. 10te ja kauppakassi n. 2000€, ei lainaa näistä) ja iso 10v vanha okt. Pääosin eletään suht säästeliäästi, ei osteta turhaa tavaraa, mutta jos tekee mieli ostaa jotain kivaa niin ostetaan sen enempää miettimättä, käytetään aika kalliita vaatteita (ne menee myös kiertoon hyvällä hinnalla), käydään vähintään kuukausittain syömässä ulkona, vuosittain reissussa jne.

Olemme aika köyhistä perheistä, eli sieltä suunnalta emme saa apua. Säästöjä on useampi kymppitonni ja talolainaa alle puolet talon hinnasta. En ole yli 10v tehnyt täyttä työaikaa, koska ei ole ollut pakko.

Että noilla tuloilla+kolme lasta ei tarvitse pennejä laskea...

Heeeeeee kirjoitti:

Minulla ja exällä oli varaa tuollaiseen, koska yhteiset nettotulot oli 10 000€/kk. Eka oli talovelkaa 300 000€, mutta 6v jälkeen enää 100 000€. Olin silloin 33-v. Osasimme hoitaa taloutta ja teimme kaikenlaista bisnestä (yritys&sijoitushommia).

Eron jälkeen kyllä tulikin eri meininki ja ilo loppui siihen kuin seinään :)

Hyvään elintasoon on varaa vain hyvätuloisilla, perijöillä tai viisailla sijoittajilla. Tämä on luokkayhteiskunta ollut jo kauan.

Annas kun Mä veikkaan: miehen tulot 7500e ja sun 2500?

Ja mies hoiti ne bisnekset?

Ei tää mikään luokkayhteiskunta ole. Monet naiset ei vaan millään suostu ottamaan vastuuta itsestään, koulutuksestaan, työstään.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä, miten normaaleilla tuloilla ei pärjäisi. Meillä nettotulot pääosin noin 4000€/kk yhteensä, joskus vähän enemmän. Kolme lasta, kaksi autoa (ei uusia, parempi n. 10te ja kauppakassi n. 2000€, ei lainaa näistä) ja iso 10v vanha okt. Pääosin eletään suht säästeliäästi, ei osteta turhaa tavaraa, mutta jos tekee mieli ostaa jotain kivaa niin ostetaan sen enempää miettimättä, käytetään aika kalliita vaatteita (ne menee myös kiertoon hyvällä hinnalla), käydään vähintään kuukausittain syömässä ulkona, vuosittain reissussa jne.

Olemme aika köyhistä perheistä, eli sieltä suunnalta emme saa apua. Säästöjä on useampi kymppitonni ja talolainaa alle puolet talon hinnasta. En ole yli 10v tehnyt täyttä työaikaa, koska ei ole ollut pakko.

Aina kun selittää millä tuloilla pärjää niin olisi hyvä aina avata sitä menopuolta vähän tarkemmin. Tokihan sitä pärjää ihan eri tavalla neljällä tonnilla, jos on velaton asunto, kun jos esim. maksaa asuntolainaa ja muita asumiskuluja min. 1500€/kk tai enemmän, mikä on aika yleistä ainakin pääkaupunkiseudulla. Et nyt kertonut asumisesta muuta kuin että teillä on 10v. vanha omakotitalo, mutta minusta ap ehkä ihmetteli enemmän sitä, että miten maksetaan aika edes keskituloilla niitä omakotitaloja ja uusia autoja. Vähän asian vierestä menee se että täällä monet julistavat että kyllähän niillä pienillä tuloilla pärjää, kun ei osta hulppeita asuntoja ja hulppeita autoja.  Ap puhui vain "tavallisista" ihmisistä, jolla kai tarkoittaa sitten niitä keskituloisia?

En ole siis ap. mutta ei tässä kai ollut kyse siitä miten pärjää milläkin tuloilla, vaan miten "vaatimattomaan" tai miten "hyvään elintasoon" pystyy milläkin tuloilla ja vastauksistakin aika usein käy ilmi, että ei edes niillä keskituloilla kovin hyvin elele ainakaan jos on isot asumismenot jotka ovat isot pakosti pääkaupunkiseudulla.

Huvittaa hieman vastaukset "meillä nettotulot 6000€ yhteensä ja hyvin pärjätään". No ihme...

298: Nimimerkki Heee vastaa:

HeeeeeMinä aloitin sijoittamisen 26-vuotiaana nuorena naisena. Ihan oon itte hoitanut talouttani,oli myös avioehto. Yhdessä oli kuitenkin mukavampaa kun saimme toisiltamme tukea. Yhdessä on kiva hoitaa asioita, yksinhuoltajalla energia mennyt aika muuhun, mm.lasten kasvatukseen ja kodinhoitoon (ruokaa pöytään, imuri käteen, harrastekuskaukset, kaikki työt päivätöiden jatkoksi).

Yksinhuoltajan velvollisuudet n12-14h päivässä (2-3 työtä). Klo 21 helpottaa. Silloin energiat ihan loppu.

Terveisin entinen suurituloinen perhe, tulosuhde 40/60%