Lue keskustelun säännöt.
Muutin Joensuusta Jyväskylään ja en viihdy yhtään! Mitä teen?
09.01.2018 |
Muutin reilu vuosi sitten perheeni kanssa Joensuusta Jyväskylään. Puoliso sai siirron ja samalla paremman tehtävän, ja koska olin itse äitylomalla tuolloin niin idea tuntui hyvältä. Minulla on nyt kuopus 1v ja esikoinen 9, olen hoitovapaalla toukokuun loppuun eli pitää joko saada uusi työ tai palata vanhaan Joensuussa.
Ongelma on se etten viihdy yhtään. Liian iso suurkaupunki, kauhea ruuhka, liikaa ihmisiä ja en tunne täällä ketään. Vaikea tutustua ja jotenkin sellainen tyly torjunta, jos menen reippaasti juttelemaan ja tekemään tuttavuutta.
Esikoiselle oli kamala trauma kun hänet revittiin uudelle paikkakunnalle ja kaverit jäivät. Sai kyllä uusia kavereita mutta kaipaa koko ajan silti ”kotiin” ja ikävöi vanhoja paikkoja ja kavereita.
Teimme pasksn päätöksen ja kaduttaa valtavasti! Kunpa voisin kääntää ajan taaksepäin! Ikävöin vanhaa taloa ja kavereita, kaikki jäi sinne ja uusia en saanut. Silloin ajattelin että tulevaisuuden kannalta muuttovoittokuntaan muuttaminen olisi parempi kuin jäädä kituisaan Joensuuhun. Olin niin vääräsdä, kasvukeskus ei onnea tuo jos vaikea tutustua ja ulkopuolinen olo.
Mitä ihmettä teen!? Mitä sinä tekisit? En haluaisi koko aikaa repiä lasta koulusta toiseen. Töitäkin etsin koko ajan mutta vastoin ennakko-odotuksia en oikein löydä mitään (viestinnän ala). Minulla on siis virka voimassa joensuussa. Mies viihtyy täällä mutta minä ja lapset ei. Tai no, taapero ei ehkä vielä omaa mielipidettä.
Ps. Olen asunut myös kuopiossa enkä ole syntyjäni joensuusta, eli sielläkään ei ole sukua niinkuin ei jyväskylässäkään. Joensuu vaan on niin paljon...kotoisampi, kuin tyly Jyväskylä. Varmaan Jyväskylä on täällä syntyneille kiva paikka kuitenkin.
Kommentit (78)
Eikö ne ole kummatkin samankokoisia pikku kaupunkeja? Ainakin silloin olivat kun itse niissä olen käynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin yritin sopeutua Jyväskylään monta vuotta, mutta en oppinut silti viihtymään siellä. En haikaillut edelliseen asuinpaikkaan, mutta muutin lopulta toisaalle. Itsellä toki helpompi tilanne kun ei ole puolisoa tai lapsia, mutta oli oikea ratkaisu muuttaa pois.
Tuo "liian iso suurkaupunki" paljastaa provoksi.
Sellaista se on, kun muuttaa suurkaupunkiin. Kyllä maalla on mukavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joensuu ei tod. ole saman kokoinen kuin Jkl. Jkl on tuplasti isompi ja minustakin suurkaupunki. Olen itse Mikkelistä ja vertaan siihen, eli minunkin silmissäni esim Jyväskylä js Tampere suurkaupunkeja, Lahti ja Kuopio isoja kaupunkeja jne
Helsinkiläisiä ymmärrettävästi varmaan naurattaa suurkaupunkititteli, mutta itse en ihmettele sitä yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin yritin sopeutua Jyväskylään monta vuotta, mutta en oppinut silti viihtymään siellä. En haikaillut edelliseen asuinpaikkaan, mutta muutin lopulta toisaalle. Itsellä toki helpompi tilanne kun ei ole puolisoa tai lapsia, mutta oli oikea ratkaisu muuttaa pois.
Miksi et viihtynyt? Usein sanotaan että Jyväskylä on juuri nuorten, sinkkujen ja opiskelijoiden ”paratiisi”?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kyllä mielelläni lähtisin kahvittelemaan tai tekemään jotain muuta kivaa av-mamman kanssa :) T. M25
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä mielelläni lähtisin kahvittelemaan tai tekemään jotain muuta kivaa av-mamman kanssa :) T. M25
Ystävällinen Jyväskyläläinen bongattu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joensuu on niin ihana, täällä ollaan ihmisläheisiä :)
Tervetuloa takaisin. Pidän kyllä Joensuuta myös kauniimpana kaupunkina, kuin Jyväskylää.
Oikeesti, ilmanmuuta kannattaa elää työn mukaan. Missä sitä on , ja missä parempi toimeentulo näinä aikoina, niin se on tärkeää.
Kaikista isoista muutoksista toipuminen vie 2 vuotta. Se on tutkittu asia.
Jaa-a... Jyväskylän suurin ongelma - joskin se on kai vahvuuskin - on se että se on kasvanut aivan hallitsemattomasti ja lyhyessä ajassa. Kun muutin aikanaan muualle opiskelemään oli Jyväskylä 70 00 asukkaan kotoisa pikkuinen kaupunki. Kun palasin paluumuuttajana oli shokki melkoinen kun asukasluku 148 000 ja koko kaupunki muuttunut ihan täysin. Entinen koti ei tuntunut yhtään kodilta kun vuosikymmenessä tietenkin kaikki ihmisetkin oli muuttuneet (muuttaneet muualle, väki vaihtunut jne).
Liian raju ja nopea kasvu ei tee oikein millekään kaupungille hyvää, Tampereella tainnut olla vähän sama kuvio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö ne ole kummatkin samankokoisia pikku kaupunkeja? Ainakin silloin olivat kun itse niissä olen käynyt.
Hyvä yritys. Kumpikaan ei ole Suomen mittakaavalla pikkukaupunki, ja kyllä Jyväskylä on sen verran isompi kuin Joensuu että sen varmaan huomaa.
Itse en viihtyisi varmaan juuri muualla kuin Helsingissä. Valitettavasti asun tällä hetkellä muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joensuu on niin ihana, täällä ollaan ihmisläheisiä :)
Tervetuloa takaisin. Pidän kyllä Joensuuta myös kauniimpana kaupunkina, kuin Jyväskylää.
Oikeesti, ilmanmuuta kannattaa elää työn mukaan. Missä sitä on , ja missä parempi toimeentulo näinä aikoina, niin se on tärkeää.
Kaikista isoista muutoksista toipuminen vie 2 vuotta. Se on tutkittu asia.
Missä tästä on tietoa? Siis en kysy inttääkseni vasn lohdutusta hakeakseni, että onko vielä toivoa että alkaisi viihtymään? Vai onko nyt jo selvää että tämä oli tässä ja paluu kotiin heti edessä? En oikeasti tiedä miten toimia ;(
Ap
Vierailija kirjoitti:
Joensuu ei tod. ole saman kokoinen kuin Jkl. Jkl on tuplasti isompi ja minustakin suurkaupunki. Olen itse Mikkelistä ja vertaan siihen, eli minunkin silmissäni esim Jyväskylä js Tampere suurkaupunkeja, Lahti ja Kuopio isoja kaupunkeja jne
Helsinkiläisiä ymmärrettävästi varmaan naurattaa suurkaupunkititteli, mutta itse en ihmettele sitä yhtään.
Jyväskylä ei ole tuplasti isompi kuin Joensuu, vaikka isompi onkin. Toisin kuin taas Tampere on oikeastikin lähes tuplasti isompi kuin Jyväskylä ja Lahti, joten niitä ei voi niputtaa samaan kategoriaan. ;) Ja Mikkeli taas on Joensuuta huomattavasti pienmpi.
Niin korostan että työn suhteen puolison työ on Jyväskylässä ja minun Joensuussa (jos siihen palaan). Kumpi nyt joustaa ja millä perusteella tehdään valinnat...
Ap
Aina ei voi etukäteen tietää mistä se kotoisa yhteisö löytyy. Ehkä olisi helpompaa jos olisit töissä niin olisi jokin mikä sinne kiinnittää. Ehkä teidän pitäisi palata? Itse asuin Turussa, sen jälkeen vuosia Tampereella ja nyt olen asunut muutaman vuoden Helsingissä ja kaikki nämä vuodet poissa Turusta olen kaivannut sinne takaisin. Joihinkin kaupunkeihin vaan tulee se kotoisa tunne, joka tekee siitä ihanan paikan asua.
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a... Jyväskylän suurin ongelma - joskin se on kai vahvuuskin - on se että se on kasvanut aivan hallitsemattomasti ja lyhyessä ajassa. Kun muutin aikanaan muualle opiskelemään oli Jyväskylä 70 00 asukkaan kotoisa pikkuinen kaupunki. Kun palasin paluumuuttajana oli shokki melkoinen kun asukasluku 148 000 ja koko kaupunki muuttunut ihan täysin. Entinen koti ei tuntunut yhtään kodilta kun vuosikymmenessä tietenkin kaikki ihmisetkin oli muuttuneet (muuttaneet muualle, väki vaihtunut jne).
Liian raju ja nopea kasvu ei tee oikein millekään kaupungille hyvää, Tampereella tainnut olla vähän sama kuvio.
"Jyväskylän väkiluku on 139 260"
T. Wikipedia
Aika sattumankauppaa tuo usein on, viihtyminen riippuu niin paljon siitä miten sattuu löytämään uusia tuttavuuksia ja laajentamaan elinpiiriä. Esimerkiksi se, että lopulta löydät töitä ja saat sitä kautta uusia kontakteja, voi olla ratkaiseva tekijä. Missä asutte, oletko tutustunut naapureihin? Jyväskylän sisälläkin on monia erilaisia alueita ja varmasti enemmän ja vähemmän ystävällisiä asuinseutuja.
Toinen kommentoija oli oikeassa sanoessaan, että kestää kaksi vuotta että uuteen paikkaan kotiutuu. Lopulta kuitenkin uusia tuttavuuksia ja rutiineja syntyy, yksi kerrallaan.
Aja tukka ja osta pilotti.