Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko tämmöinen käytös äidiltä normaalia?
08.01.2018 |
Äitini ja minun välinen suhde on aina ollut hyvin huono ja rikkonainen. Riitoja erimielisyyksiä, väkivaltaa, uhkailua yms. On ollut sellaista jo 4- vuotiaasta asti. Aika ja tila ei riittäisi kertomaan ja tiivistämään kaikkea, mutta kerronpa teille nyt tämän viimeisimmän tempauksen, joka tapahtui jouluna. Ei edes kiinnosta tunnistaako joku, että hei vaan kavereille! :D
Sovin äitini kanssa, etten tarvitse jouluna oikein mitään, kerroin että joko pieni 50-100€ lahjoitus matkakassaan tai joku vaate riittää ihan hyvin. Noh, äitini on aina ollut melko pienituloinen ja on vielä lisäksi ulkomaalainen, eikä osaa hyvin suomen kieltä, joten kommunikointi on välillä aivan helvetin turhauttavaa, varsinkin raha-asioissa hänellä tuntuu flippaavan helposti ja takertuu outoihin yksityiskohtiin tai kuulee mitä haluaa kuulla.
Tilasin sitten mekon, joka maksoi 39,71€+ laskutuslisä. Äiti lupasi maksaa sen. Oletin siis, että tuskin saan mitään muuta kuin sen mekon, en edes halunnut mitään muuta... Olisin ollut ihan fine, jos en olisi saanut sitä mekkoa.
Menimme sitten poikaystäväni kanssa viettämään joulua äitini luokse, jossa oli hänen uusi miesystävä ja mun 3 muuta sisarusta. Joulun vietto meni ihan hyvin ja lahjatkin avattiin ja sain äidiltä mm. matkalaukun, vanulappuja, saippuaa, astianpesuainetta yms. eli tällaista perustavaraa ja kirjan. Olen hyvin kiitollinen näistä lahjoista ja tiedän, että yksinhuoltajana on välillä vähän hankalampaa.
En itse äidilleni ostanut mitään materiaa, koska itselläkin vaikea rahatilanne (olen 22v osa-aikatyössä ja aikuislukiota käyvä nuori ja asun omillani). Poikaystäväni oli ostanut äidille suklaarasian ja vietiin se sitten sinne.
Avattiin lahjat ja kaikki oli aivan normaalia ja oli mukavaa. Vetäydyin poikaystävän kanssa mun siskoni makkariin makoilemaan ja kuuntelemaan joulumusaa. Yht'äkkiä olohuoneesta kuuluu tiuskimista ja kovaa ääntä. Äitini tuhisi siellä: '' Millainen lapsi antaa vanhemmalleen lahjaksi suklaata?! Todella törkeää ja paska lahja.''
Jotain tällaista hän siellä ulvoi ( huom. äitini on täysin absolutisti, ei ole ikinä juonut tippaakaan alkohlia). No, minä ja mun mies katsoimme toisiamme suu auki ja naurahdin vähän, että '' tää on varmaan jotain läppää, ei kukaan aikuinen ihminen voi olla tosissaan tällaisen asian suhteen.''
Kului noin 5 minuuttia tästä, niin äitini kävelee huoneeseen, heittää suklaarasian lattialle ja haukkuu minut paskaksi tyttäreksi ja kävelee takaisin olohuoneeseen miesystävänsä syliin valittamaan asiaa.
Jatkuu..
Kommentit (37)
Äitisi kuulostaa narsistilta tai vähintäänkin epävakaalta persoonallisuushäiriöiseltä. Eikä tule tuosta muuttuaan, kun ei ole muuttunut sen 22 vuoden aikanakaan, jotka sinä olet ollut olemassa.
Itse katkaisisin välit kokonaan moiseenn hirviöön. En antaisi mitään hänelle päin, enkä kyllä ottaisi mitään häneltä vastaankaan. Mieti, mihin oikeasti tarvitset tuollaista äitiä.
Ensi joulu sitten omalla porukalla poikaystäväsi kanssa, tai mahdollisesi hänen vanhempiensa luona. Voi kuulostaa pahalta laittaa välit poikki omaan äitiin, mutta omalla kohdallani se oli ainoa keino, jolla eheytymisprosessini saattoi alkaa äidiksi kyvyttömän äitini vuoksi epänormaaliksi muodostuneen lapsuuteni ja nuoruuteni jälkeen.
Voimia ja jaksamista ap:lle! Harkitsepa vielä sitäkin, että käyt keskustelemassa tästä ihmissuhteesta sellaisen ammattiauttajan kanssa, joka ymmärtää tilanteesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten äitisi ei osaa suomea mutta sinä et ole oppinut hänen.äidinkieltään, jos hän on yh? Miksi hän olisi nelivuotiaille lapsilleen kotioloissa puhunut rikkonaista englantia tai varsinkaan suomea, jos ei kerran vieläkään sitä osaa...
Mistä äitisi on kotoisin? Kosovosta tms. siltä alueelta? Turkista?
Vierailija kirjoitti:
Jos olet noin läheisriippuvainen lapsesta asti laiminlyövään äitiin, niin sille en voi mitään. Sun on itsesi kasvettava siihen kohtaan, ettet pyytele äidiltäsi yhtään mitään apua, lahjaksi tai muutakaan. Etkä myöskään tee palveluksia takaisinpäin.
Jos se äiti ei susta ole lapsena huolehtinut, niin luuletko, että äkkiä nyt alkaa maksella sun normaaleja elämisen kuluja nyt, kun olet aikuinen?
Korjaa ensin oma käytöksesi, ja sitten mietit millaiset välit haluat pitää äitiisi. Nimittäin jos sinä itse et muuta mitään, niin mikään ei muutu.
En ole missään nimessä läheisriippuvainen äitini suhteen. Välit ovat hyvin huonot. Välillä toki hyviäkin hetkiä, mutta niitä on huomattavasti vähemmän.
Olemme noin kerran kuussa tekemisissä. Puhelimitse tai kasvotusten.
Jotenkin sitä syvällä sisimässä toivoo, että tulisi järkeä ja muutosta, vaikka toisaalta sen koko ajan tiedostaa ja hyväksyy, ettei niin tule tapahtumaan...
Olen muuttanut hyvin paljon omaa käytöstäni lapsuudesta ja kasvanut. En enää provosoidu, enkä elättele mahdottomia.
Ap
Haluaisin lisätä tuohon lahjajuttuun sen, että leivoin kotonani glögijuustokakun sekä arabialaisen maustekakun ja vein sen äidin luokse joulupöytään. Asun melkein 10km päässä, eikä autoa. Bussilla raahasin kamppeet ja herkut sinne.
Lisäksi käytin ruokiin noin 20€ omaa rahaa ja tein joulupöytään mm. lihapullat, kastikkeen, salaatin yms.
Eli en nyt ihan tyhjin käsin ole sinne mennyt....
Ap
Täältä ei taaskaan myötätuntoa tipu paitsi tuossa yhdessä kommentissa. Totta on se että turha odottaa tuollaisen käytöksen omaavan henkilön muuttuvan, pelasta itsesi, hae ammattiapua koska yksin et ehkä pysty irtautumaan äitisi vaikutusvallasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä näitä alapeukuttajia vaivaa? Onko tällainen suhde vanhempaan siis ok teidän mielestä? Huhhuh...Ap, älä välitä näistä idiooteista! Äitisi on selkeästi sairas.
Minua ihmetyttää se, ettei lastensuojelu ole puuttunut vakavemmin äidin ongelmaan. Suosittelen ammattiapua, jotta saisit taakkaasi vähän kevennettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet noin läheisriippuvainen lapsesta asti laiminlyövään äitiin, niin sille en voi mitään. Sun on itsesi kasvettava siihen kohtaan, ettet pyytele äidiltäsi yhtään mitään apua, lahjaksi tai muutakaan. Etkä myöskään tee palveluksia takaisinpäin.
Jos se äiti ei susta ole lapsena huolehtinut, niin luuletko, että äkkiä nyt alkaa maksella sun normaaleja elämisen kuluja nyt, kun olet aikuinen?
Korjaa ensin oma käytöksesi, ja sitten mietit millaiset välit haluat pitää äitiisi. Nimittäin jos sinä itse et muuta mitään, niin mikään ei muutu.
En ole missään nimessä läheisriippuvainen äitini suhteen. Välit ovat hyvin huonot. Välillä toki hyviäkin hetkiä, mutta niitä on huomattavasti vähemmän.
Olemme noin kerran kuussa tekemisissä. Puhelimitse tai kasvotusten.Jotenkin sitä syvällä sisimässä toivoo, että tulisi järkeä ja muutosta, vaikka toisaalta sen koko ajan tiedostaa ja hyväksyy, ettei niin tule tapahtumaan...
Olen muuttanut hyvin paljon omaa käytöstäni lapsuudesta ja kasvanut. En enää provosoidu, enkä elättele mahdottomia.
Ap
Jos välit on tosi huonot, ja silti jatkaa yhteydenpitoa, niin mitä muuta se on kuin läheisriippuvuutta? Etenkin jos odottaa edelleen kaiken jälkeen toiselta apua ja muutosta parempaan. Kommenttini oli tiukka, mutta ei ollut tarkoitettu kiusaamiseksi tai epäystävälliseksi. Äitisi tuskin tulee paljon muuttumaan parempaan suuntaan, joten sinun itsesi on selvitettävä itsellesi haluatko jatkaa samaa kehää nyt aikuisena seuraavat vuodet tai jopa vuosikymmenet. Ja sinun on tehtävä muutokset, jos haluat asioiden muuttuvan. Joskus sellaisia hyviä ratkaisuja, että kaikki muuttuu kivaksi, kunhan vielä vaan yrittää, ei välttämättä ole... Tietenkin saat yrittää hakea muitakin ratkaisuja, mutta vaikuttaa siltä, että olet jo aika kauan yrittänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten äitisi ei osaa suomea mutta sinä et ole oppinut hänen.äidinkieltään, jos hän on yh? Miksi hän olisi nelivuotiaille lapsilleen kotioloissa puhunut rikkonaista englantia tai varsinkaan suomea, jos ei kerran vieläkään sitä osaa...
Mistä äitisi on kotoisin? Kosovosta tms. siltä alueelta? Turkista?
Äitini osaa suomea, mutta se ei ole kovin hyvää. Semmoista kohtalaista. Ihmettelen itseasiassa sitä, että miten 25 vuotta Suomessa asunut ei osaa paremmin kieltä. Tullut vielä nuorena tänne aikanaan kasarin lopulla. Mulla ystäviä, joiden vanhemmat asunut jopa vähemmän aikaa ja puhuvat melkein yhtä hyvin kuin minä. :D
En viitsi paljastaa maata, mutta maa on kaksikielinen, jossa englanti on toinen pääkieli.
Aikoinaan, kun mut vietiin päiväkotiin, niin puhuin pelkästään äidinkieltäni. Päiväkodin tädit olivat kuulemma sanoneet äidille, että älä puhu enää äidinkieltä, että lapsen täytyy oppia suomea, kun on täällä syntynyt ja asuu.
Tiedä sitten ymmärsikö äiti väärin tai jotain, mutta alettiin sit puhua kolmea kieltä sekaisin kotona.
Ap
Tuollainen äiti ei muutu koskaan, tiedän sen omasta kokemuksesta. Oma äitini on täysin samanlainen, väkivaltainen ja todella ilkeä ihminen. Vasta 40-vuotiaana uskalsin päästää irti ja kieltäytyä olemasta likasaavina, jonka päälle voi kaataa kaiken roskan. Toivon sulle kaikkea hyvää ja voimia! Sun ei tarvitse kärsiä vain sen takia, että kyseessä on äitisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö ap tajua jo lopettaa...
Huhhuh sinä se vasta ärsyttävältä vaikutatkin. Jankutat samaa asiaa. Luuletko tosiaan, että ap lopettaa kirjoittamisen vain, koska sinua ei huvita lukea. Kuka käskee roikkumaan täällä keskustelupalstalla?! Tämä on vapaa maa. Ai että tuollaiset euroopan omistajat pistää kiehumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ap tajua jo lopettaa...
Huhhuh sinä se vasta ärsyttävältä vaikutatkin. Jankutat samaa asiaa. Luuletko tosiaan, että ap lopettaa kirjoittamisen vain, koska sinua ei huvita lukea. Kuka käskee roikkumaan täällä keskustelupalstalla?! Tämä on vapaa maa. Ai että tuollaiset euroopan omistajat pistää kiehumaan.
Juuri tämä. Sinä, joka lopettamista jankkaat, oletko kenties itse tällainen väkivaltaan ja sekopäisyyteen taipuva persoona? Et kestä lukea, koska olet itse tuollainen?
Vaikutat ihan hirveältä ja ylimieliseltä ihmiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli pakko tulla kommentoimaan, kun tarinasi elämäsi kuulostaa melkein identtiseltä oman elämän kanssa. Kiinnostavaa, kerro lisää!
Tiedän muutaman ihmisen - oma äitini mukaanlukien - joiden mielestä tuollainen ihmisten edessä tapahtuva riehuminen on ihan ok. Vaikeita, itsekeskeisiä ja lapsellisia ihmisiä. Elämä jatkuvaa draamaa.
Kuten moni jo totesikin, niin on turha odottaa näiden ihmisten muuttuvan. Äitisi on sellainen kuin on, nyt sinun on mietittävä, millaiset välit häneen haluat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi pyysit rahaa siihen mekkoon? Sait jo monta lahjaa etkä itse ostnu mitään
Olet 22. Et mikään lapsi enää
Koska on normaalia ostaa perheenjäsenelle lahjoja ja auttaa opiskelevaa lastaan, vaikka tämä olisikin aikuinen.
Olen ostanut omalle opiskelijalleni mm. silmälasit ja lahjakortin kodinkonekauppaan. Molemmat veronpalautuksilla, koska mikään rikas en ole.
En ole aina itsekään saanut kotona sitä perustavaa, mikä kuuluisi jokaiselle, joten ymmärrän mistä ap puhuu. Hänen äitinsä ei ole terve vaan masentunut ja epävakaa. Parempi olisi nyt pitää vähän välimatkaa ja katsoa tuleeko välien paikkaamisesta myöhemmin jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet noin läheisriippuvainen lapsesta asti laiminlyövään äitiin, niin sille en voi mitään. Sun on itsesi kasvettava siihen kohtaan, ettet pyytele äidiltäsi yhtään mitään apua, lahjaksi tai muutakaan. Etkä myöskään tee palveluksia takaisinpäin.
Jos se äiti ei susta ole lapsena huolehtinut, niin luuletko, että äkkiä nyt alkaa maksella sun normaaleja elämisen kuluja nyt, kun olet aikuinen?
Korjaa ensin oma käytöksesi, ja sitten mietit millaiset välit haluat pitää äitiisi. Nimittäin jos sinä itse et muuta mitään, niin mikään ei muutu.
En ole missään nimessä läheisriippuvainen äitini suhteen. Välit ovat hyvin huonot. Välillä toki hyviäkin hetkiä, mutta niitä on huomattavasti vähemmän.
Olemme noin kerran kuussa tekemisissä. Puhelimitse tai kasvotusten.Jotenkin sitä syvällä sisimässä toivoo, että tulisi järkeä ja muutosta, vaikka toisaalta sen koko ajan tiedostaa ja hyväksyy, ettei niin tule tapahtumaan...
Olen muuttanut hyvin paljon omaa käytöstäni lapsuudesta ja kasvanut. En enää provosoidu, enkä elättele mahdottomia.
Ap
Jos välit on tosi huonot, ja silti jatkaa yhteydenpitoa, niin mitä muuta se on kuin läheisriippuvuutta? Etenkin jos odottaa edelleen kaiken jälkeen toiselta apua ja muutosta parempaan. Kommenttini oli tiukka, mutta ei ollut tarkoitettu kiusaamiseksi tai epäystävälliseksi. Äitisi tuskin tulee paljon muuttumaan parempaan suuntaan, joten sinun itsesi on selvitettävä itsellesi haluatko jatkaa samaa kehää nyt aikuisena seuraavat vuodet tai jopa vuosikymmenet. Ja sinun on tehtävä muutokset, jos haluat asioiden muuttuvan. Joskus sellaisia hyviä ratkaisuja, että kaikki muuttuu kivaksi, kunhan vielä vaan yrittää, ei välttämättä ole... Tietenkin saat yrittää hakea muitakin ratkaisuja, mutta vaikuttaa siltä, että olet jo aika kauan yrittänyt.
Normaali nuori aikuinen hakee sovinnollisia ja tasa-arvoisia välejä vanhempiinsa. Etenkin tytär äitiin. Lapsi on silti jollain tasolla lapsi ja äiti äiti, kunnes vimeksi mainittu on vanhuuden heikko. Ei sillä ole mitään tekoa läheisriippuvuuden kanssa. Missä pakastimessa olet syntynyt?
Onko ap:n äiti kotoisin erityisen köyhistä tai sodan runtelemista oloista, joissa ihmisten välinen kommunikaatio on ollut puuttellista? Hän näyttää siirtävän omia traumojaan, jotka tietenkin nykyisen elämän vaikeuksissa aktivoituu. Hän ei osaa olla tyytyväinen vaan suuttuu vanhoista traumoistaan käsin aina uudelleen. Hän on odottanut palkkioita uhrauksistaan, muttei tarkkaan tiedä mitä oikeasti tarvitsisi vaan haluaisi maksattaa vanhat menetyksensä muilla, korkojen kanssa. Hän ei ymmärrä, ettei se ole muiden asia koska nämä eivät ole häntä riistäneetkään vaan roikkuu marttyyrin osassaan. Tällainen ihminen ei välttämättä halua apua ja valittaa kun ei saa sitä.
Tarkemmin en lähtisi diagnosoimaan, mutta aika varmaa on että jokin persoonallisuushäiriö äidilläsi on. Läheisriippuvuutta, narsismia, epävakaa persoonallisuushäiriö tai jokin muu. Ilmeisesti puhut ja ymmärrät englantia, joten kehotan googlettamaan asiasta englanniksi, löytyy paremmin tietoa kuin suomeksi. Esim "no contact with mother" om sellainen Googlehaku jolla löytää hyviä artikkeleita. Kehotan myös käymään "narsistien uhrit" -nettisivulla, siellä on hyvä keskustelufoorumi, ja joillain paikkakunnilla on vertaistukiryhmiä narsistien aikuisille lapsille.
Vaikka äitisi ei olisi narsisti, niin käytöksessä on niin paljon narsistisia piirteitä, että varmasti hyötyisit muiden kokemuksista ja vertaistuesta.
Alue: Aihe vapaa
Jos olet noin läheisriippuvainen lapsesta asti laiminlyövään äitiin, niin sille en voi mitään. Sun on itsesi kasvettava siihen kohtaan, ettet pyytele äidiltäsi yhtään mitään apua, lahjaksi tai muutakaan. Etkä myöskään tee palveluksia takaisinpäin.
Jos se äiti ei susta ole lapsena huolehtinut, niin luuletko, että äkkiä nyt alkaa maksella sun normaaleja elämisen kuluja nyt, kun olet aikuinen?
Korjaa ensin oma käytöksesi, ja sitten mietit millaiset välit haluat pitää äitiisi. Nimittäin jos sinä itse et muuta mitään, niin mikään ei muutu.