Uutisissa sanottiin että ihmiset eivät tiedä naisen hedelmällisyydestä tarpeeksi, mit vit?

Vierailija kirjoitti:

Nelikymppinen nainen ei raskaudu enää helposti. Pitää panna kuin korppi hakkaisi kalasäkkiä! :D

No luojan kiitos! Olisi ihan kamalaa joutua pelkäämään raskautta 40v!!!!! Hedelmällisyys saisi loppua jo ajoissa niin ei tarvitsisi noita hemmetin ehkäisyjä käyttää.

Jaa. Mikähän oli aloituksen pointti. Hedelmällisyys laskee, yksinkö tässä pitäisi siis hädissään jotain lasta yrittää tehdä? Olen 25v sinkku ja asun vuokralla yksiössä. Tiedän, että selviytyisin lapsen kanssa jos olisi ihan pakko, mutta mielummin kyllä haluaisin ensin vakaan parisuhteen. Ja miehiä ei nyt juuri oven takana näy enkä mitään satunnaista baaripanoakaan halua. Mielellään tutustuisin miehen kanssa edes muutaman vuoden ennen lasten hankintaa. Eikä ensimmäinen vastaantuleva mies välttämättä ole se oikea. Näillä näkymin lasten teko ajoittuu siis ajalle +30v jos silloinkaan. Ja jos jää lapset kokonaan hankkimatta, niin onhan sekin vaihtoehto. Voivoi. Kaikki ei vakiinnu 20-vuotiaina (vaikka haluaisivatkin).

Miten hitossa tämäkin keskustelu on mennyt ikämammojen kiukkuiseksi puolustuspuheenvuoroksi? Siitä tässä ei ollut kyse. Tässä puhuttiin ainoastaan siitä, tietävätkö ihmiset biologiset faktat, ja mitä ilmeisimmin kaikki eivät niitä tiedä. Kukaan ei ole ottanut kantaa siihen mitä tuolla tiedolla pitäisi tehdä. Ottakaa jo ne herneet pois nenistänne.

Jatkossa voisi lukea aloituksen ihan ajatuksella ennenkuin intoutuu räksyttämään.

En jaksa lukea koko ketjua, mutta haluan purkaa tähän asian, joka on ottanut minua päähän jo pitkään.

Ihmiset "tietävät" liiankin hyvin, että naisten hedelmällisyys alenee iän myötä. Mistään muusta ei nykyään puhutakaan, ja ilmiö alkaa saada naurettavia mittasuhteita. Esimerkiksi yli 30-vuotiaat sinkkumiehet, jotka haluaisivat joskus saada lapsia, ovat suorastaan hysteerisiä naisen hankkimisen suhteen. He eivät halua ottaa yli 30v naista, koska ne ovat kuulemma liian vanhoja äideiksi, mutta eivät saa nuoria naisia. Ja vaikka saisivatkin, lapsenteko lykkääntyy naisen toiveesta, koska hän on vielä nuori. Todennäköisesti suhde ehtii kuitenkin päättyä sen >5 odotusvuoden aikana. Lopputulos on sis 40v lapseton mies, jonka mahdollisuudet päästä isäksi on entisestään pienentyneet, ja 30v nainen, joka on monen mielestä jo liian vanha lisääntymään.

Näin moni ihminen jää vasten tahtoaan lapsettomaksi. Varsinkin nykyään, kun parinhaku tapahtuu paljolti kaikenlaisissa deittipalveluissa, missä ihmiset syöttävät sinne itse (typerät) hakukriteerit. 30v nainen etsii ikäistään miestä, jotka hakee nuorempaa naista, jotka etsii ikäistään miestä, jotka ei halua vakiintua. Lähes kaikkien ihmisten suuri suunnitelma on elää nuoruutta kunnes täyttää 30, ja sitten hankkia lapsia. Mutta monelta jää ne lapset hankkimatta, koska siinä lastentekoiässä iskeekin päälle paniikki "pian on liian myöhäistä, mulla ei ole edes puolisoa!" Sitten yritetään etsiä äkkiä sitä täydellistä puolisoa ja isää/äitiä, mutta siitä ei tule mitään kun nirsoillaan ja skitsoillaan paniikissa, ja kaikki luulee toisiaan ihan hulluiksi, eikä kukaan halua alkaa suhteeseen ihmisen kanssa, joka haluaisi pistää lapsen alulle mielellään 6kk sisään.

Eli ketä tämä hedelmällisyyshysteria palvelee? 30v ihmiset, jotka voisivat saada lapsia, pelkäävät että nyt on jo liian myöhäistä, vaikka vaihdevuosiin on aikaa 20 vuotta. Lisäksi he pelkäävät, että lapsi on varmaan vammainen, eivätkä uskalla enää ottaa riskiä, vaikka se on 40-vuotiaallakin äidillä vain 1% todennäköisyys.

Terveisin Vela, jota ärsyttää katsella kun lapsia haluavat ihmiset eivät yritä tehdä lapsia, koska pelkäävät etteivät saa lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Ja jokainen nainen kuitenkin tuntee itsensä parhaiten, mikä on paras elämänohje, joten noita yleisiä ohjeita tai stereotyyppisiä käsityksiä ei nìin tarvitse kuunnellakaan.

Juuri näin. 

Parasta on, kun ajattelee Iltalehtien ym. olevan kuin Seiskoja ja lukee niitä samalla vakavuudella. Ei näitä uutisia pidä ottaa tosissaan. 

En minäkään tiennyt ja ihmettelin, että  miksi se nyt olis niin tärkeetä tietää. Että ihan uutisiin tulee ja moneen kertaan! Voitas vähän täsmentää, ettei meidän yli 60 vuotiaiden - ainakaan naisten - ole niin KOVIN tärkeätä tällaista tietoa omata. On paljonkin tärkeämpiä juttuja, jotka pitäisi tietää. Ihan kaikkien. Satuin saamaan lapseni juuri 25-vuotiaana, huh, mikä tuuri että tulin raskaaksi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun esikoiseni syntyi -99, niin kätilön mielestä minulla alkoi olla jo ikää, vaikka olin vasta 26v. Oli korkea aika jo saadakin, jos mielii toistakin ehtiä tekemään. Minua vuotta vanhempi sisko sai esikoisensa 22-vuotiaana ja oli ikäänsä nähden ok synnyttäjä. Vuonna -94 se oli synnyttäjien keski-ikä. Tänä päivänä 22-vuotiasta pidetään vielä kakarana.

Mitä ihmettä on tapahtunut näiden 20v. aikana?

.

"1990-luvun alussa ensimmäinen lapsi saatiin keskimäärin 28-vuotiaana"  ei todellakaan 22-vuotiaana.

Pahoittelen v. -94 siskoani hoitaneen kätilön antamaa väärää tietoa. Ajat ovat tässäkin muuttuneet. Täällä saa nykyään paljon tuoreempaa ja validimpaa tietoa. Kiitos tästä.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen 36-vuotias, eikä tulisi mieeenkään enää näin vanhana tehdä lapsia! Lapseni täyttää nyt 16, ja kohta muuttaa kotoa pois. Aika aikaansa kutakin. Todellakin olen jo liian vanha lapsihommiin, mutta tämä johtuu toki osaksi siitä, että olen omani jo tehnyt. Luulo itsestäni voisi olla erilainen, jos olisin venyttänyt nuoruuttani, ja päättänyt aikuistua vasta nyt lapsentekupuuhiin. 

Minua aina jaksaa hämmästyttää, että hyvin nuorena itse lapsensa hankkineet usein ajattelevat, että aikuisuus = lapsiperhe-elämä. Toiset meistä ovat eläneet aikuisuuttaan myös opiskellen, työuraa tehden, matkustaen, harrastaen jne, emmekä me ole yhtään epäkypsempiä ja vastuuttomampia kuin perheellisetkään ihmiset. Ei siis ole kysymys mistään "nuoruuden venyttämisestä", vaan esim. Itselläni siitä, että halusin saada vakaan parisuhteen perhe-elämän perustaksi. Tällaiset päätökset, eli että mietitään etukäteen omien ratkaisujen perusteita ja kestävyyttä, kuuluvat nimenomaan mielestäni siihen aikuisuuteen henkiseen kypsyyteen.

Sain esikoiseni 33-vuotiaana (ja by the way, raskaus alkoi ensimmäisestä kierrosta ehkäisyn poisjättämisen jälkeen), ja nyt 38-vuotiaana tulossa toinen lapsi, ihan luomusti aikaansaatu hänkin. Koen, että tämä on juuri sopiva aika minulle elää pikkulapsiaikaa. Näin me ihmiset olemme yksilöitä.

Tässäkin ketjussa esiintyy paljon väärää tietoa, siitä "miten ennen oli asiat", että muka 80-luvulla tai ennen parikymppisinä tehtiin lapset. Ei pidä paikkaansa. Toki isoja eroja on, mutta lähempänä 30 kuin 20 useimmiten. Tämä nyt ei ole kuin anekdootti, mutta oma äitini synnytti minut kolmekymppisenä ja tätini pari lastaan reilusti kolmen kympin rajapyykin jälkeen, eivätkä olleet mitään kummeksuttuja poikkeuksia.

Hedelmällisyyshoitojen tarpeen lisääntyminen liittyy osaksi ympäristömyrkkyjen ja muiden hedelmällisyyttä alentavien tekijöiden vaikutuksiin eikä siihen, että ihmiset odottaa liian kauan.

Tietysti on naisia joilla ei raskaus onnistu yrityksestä huolimatta, mutta heitä oli ennen vanhaankin. Aina ei auta vaikka nuorena olisi aloittanut. Tuntuu että nykyään luotetaan vähän liikaa hedelmöityshoitoihin ja syyllistetään että "mitäs et aloittanut aikaisemmin". Tätä tulee välillä lääkärein suunnaltakin. Kun ikävä kyllä elämää ei voi hallita ja joillakin ei lasta tule vaikka mitä tekisi. Hedelmällisyysvouhotus ja syyllistys korkeintaan lisää ahdistusta.

Vierailija kirjoitti:

En jaksa lukea koko ketjua, mutta haluan purkaa tähän asian, joka on ottanut minua päähän jo pitkään.

Ihmiset "tietävät" liiankin hyvin, että naisten hedelmällisyys alenee iän myötä. Mistään muusta ei nykyään puhutakaan, ja ilmiö alkaa saada naurettavia mittasuhteita. Esimerkiksi yli 30-vuotiaat sinkkumiehet, jotka haluaisivat joskus saada lapsia, ovat suorastaan hysteerisiä naisen hankkimisen suhteen. He eivät halua ottaa yli 30v naista, koska ne ovat kuulemma liian vanhoja äideiksi, mutta eivät saa nuoria naisia. Ja vaikka saisivatkin, lapsenteko lykkääntyy naisen toiveesta, koska hän on vielä nuori. Todennäköisesti suhde ehtii kuitenkin päättyä sen >5 odotusvuoden aikana. Lopputulos on sis 40v lapseton mies, jonka mahdollisuudet päästä isäksi on entisestään pienentyneet, ja 30v nainen, joka on monen mielestä jo liian vanha lisääntymään.

Näin moni ihminen jää vasten tahtoaan lapsettomaksi. Varsinkin nykyään, kun parinhaku tapahtuu paljolti kaikenlaisissa deittipalveluissa, missä ihmiset syöttävät sinne itse (typerät) hakukriteerit. 30v nainen etsii ikäistään miestä, jotka hakee nuorempaa naista, jotka etsii ikäistään miestä, jotka ei halua vakiintua. Lähes kaikkien ihmisten suuri suunnitelma on elää nuoruutta kunnes täyttää 30, ja sitten hankkia lapsia. Mutta monelta jää ne lapset hankkimatta, koska siinä lastentekoiässä iskeekin päälle paniikki "pian on liian myöhäistä, mulla ei ole edes puolisoa!" Sitten yritetään etsiä äkkiä sitä täydellistä puolisoa ja isää/äitiä, mutta siitä ei tule mitään kun nirsoillaan ja skitsoillaan paniikissa, ja kaikki luulee toisiaan ihan hulluiksi, eikä kukaan halua alkaa suhteeseen ihmisen kanssa, joka haluaisi pistää lapsen alulle mielellään 6kk sisään.

Eli ketä tämä hedelmällisyyshysteria palvelee? 30v ihmiset, jotka voisivat saada lapsia, pelkäävät että nyt on jo liian myöhäistä, vaikka vaihdevuosiin on aikaa 20 vuotta. Lisäksi he pelkäävät, että lapsi on varmaan vammainen, eivätkä uskalla enää ottaa riskiä, vaikka se on 40-vuotiaallakin äidillä vain 1% todennäköisyys.

Terveisin Vela, jota ärsyttää katsella kun lapsia haluavat ihmiset eivät yritä tehdä lapsia, koska pelkäävät etteivät saa lapsia.

Hyvin laitettu. Kyllä ennemminkin suoranainen hysteria hedelmällisyyden laskusta on yleisempää kuin tietämättömyys.

Ei kai termiä "biologinen kello" olisi ja siihen viitattaisi hyvin usein jos näin ei olisi? Media ja viihde tuputtaa koko ajan kuvauksia naisista joilla "parhaat päivät kohta takana" ja kumppanin ja tulevien lasten isän etsintä ainoa mikä mielessä pyörii. Varmaan tällaisia naisia on oikeastikin olemassa, mutta suurimmaksi osaksi pelkkää stereotypiaa (tai sitten olen vain onnistunut elämään kuplassa).

En tiennyt aikoinaan, että tulehduskipulääkkeiden käyttäminen vaikeuttaa raskaaksi tuloa. Sen olisin halunnut tietää. Se myös sen, että minulla on monirakkulaiset munasarjat, ja raskaaksi tuleminen voi olla sen takia vaikeampaa. Olin käynyt säännöllisesti yksityisillä gynekologeilla, mutta kukaan ei huomannut / kertonut minulla olevan monirakkaulaiset munasarjat. Tämän kertoi vasta lapsettomuuteen perehtynyt gynekologi. Jos olisin tiennyt nämä kaksi asiaa olisin todennäköisesti yrittänyt lasta jo vuosia aiemmin ja yrittänyt saada sairauksiini muuta lääkettä kuin tulehduskipulääkettä (tai yrittänyt pärjätä ilman niitä). Näistä asioista toivoisin uutisoitavan enemmän.

Mikä on, että tätä asiaa täytyy jankata? Onhan päivänselvää, ettei nykyaikana ole enimmäkseen kyse tietämättömyydestä, vaan aivan muista asioista mitä täälläkin on toistettu väsymiseen saakka.

35 vuotias MUMMOÄITI?:DDDD joojoo lapset kannattaa tehdä mielellään ennen neljääkymppiä mutta että mummo... Jos 35v on mummo niin jos keskimäärin naiset elää melkein 85vuotta niin siinä on 50vuotta aikaa olla mummo? :D Nyt jotain rajaa!

Vierailija kirjoitti:

No ei tiedä kaikki naisetkaan, että hedelmällisyys alkaa laskea 25 ikävuoden jälkeen ja 35 ikävuoden jälkeen se laskee rajusti. Uutisen yhteydessä haastateltiin lääkäriä, joka sanoi, että pariskunnat hakeutuvat hedelmöityshoitoihin lapsettomuuden takia, kun nainen on nelikymppinen eivätkä tajua, että nainen ei tule raskaaksi, koska jo niin vanha, ei siksi, että hänellä olisi siihen joku lääketieteellinen syy.

Artikkelissa mainittiin että yli nelikymppisen hedelmällisyys lähentelee käytännössä nollaa. Eli yli nelikymppisten joilla ei ole lapsia ennestään on lähes mahdotonta tulla raskaaksi täytettyään neljäkymmentä? Jos lapsia alettu tehdä nuorena, hedelmällisyys säilyy kauemmin.

Voiko nelikymppinen testata hedelmällisyytensä jotenkin muuten kuin yksityisklinikalla?

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun esikoiseni syntyi -99, niin kätilön mielestä minulla alkoi olla jo ikää, vaikka olin vasta 26v. Oli korkea aika jo saadakin, jos mielii toistakin ehtiä tekemään. Minua vuotta vanhempi sisko sai esikoisensa 22-vuotiaana ja oli ikäänsä nähden ok synnyttäjä. Vuonna -94 se oli synnyttäjien keski-ikä. Tänä päivänä 22-vuotiasta pidetään vielä kakarana.

Mitä ihmettä on tapahtunut näiden 20v. aikana?

Itse kävin treffeillä hiljattain 42-vuotiaan miehen kanssa, joka tahtoi lapsia. Olen 44 ja en enää uskaltaisi. Ystäväni on töissä lääkärinä vammaisten lasten osastolla ja sanoi, että n. 80-90% näistä lapsista on vanhempien (yli 35v.) synnyttäneiden jälkeläisiä. Ja ei väliä, kumpi vanhemmista iäkkäämpi, eli ei ole välttämättä sukupuolisidonnainen. Yhtälailla miehenkin siittiöt vanhenevat. Ne vammaisten lasten vanhemmat ovat harvassa, joista kumpikin on ollut alle 3ov. lapsen syntyessä.

Niinpä niin. Mutta toki kukin saa ottaa omat riskinsä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Nelikymppinen nainen ei raskaudu enää helposti. Pitää panna kuin korppi hakkaisi kalasäkkiä! :D

"– Joillekinhan se on helppoa. Muutama prosentti tulee spontaanisti raskaaksi vanhemmallakin iällä, mutta pääosin vähän yli 40-vuotiaana hedelmällisyyskäyrä lähenee nollaa."

https://yle.fi/uutiset/3-10007181

ap

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Mikähän oli aloituksen pointti. Hedelmällisyys laskee, yksinkö tässä pitäisi siis hädissään jotain lasta yrittää tehdä? Olen 25v sinkku ja asun vuokralla yksiössä. Tiedän, että selviytyisin lapsen kanssa jos olisi ihan pakko, mutta mielummin kyllä haluaisin ensin vakaan parisuhteen. Ja miehiä ei nyt juuri oven takana näy enkä mitään satunnaista baaripanoakaan halua. Mielellään tutustuisin miehen kanssa edes muutaman vuoden ennen lasten hankintaa. Eikä ensimmäinen vastaantuleva mies välttämättä ole se oikea. Näillä näkymin lasten teko ajoittuu siis ajalle +30v jos silloinkaan. Ja jos jää lapset kokonaan hankkimatta, niin onhan sekin vaihtoehto. Voivoi. Kaikki ei vakiinnu 20-vuotiaina (vaikka haluaisivatkin).

Aloituksen pointti oli just se, että ihmiset ei tiedä jostain syystä enää näitä perusasioita jotka jokaisen pitäisi tietää ihan jo yleissivistyksen takia. Se oli uutisissa. Ei ollut nyt mitenkään kyse siitä kuka tekee lapsia ja minkä ikäisenä, mutta siitä täällä suurin osa jankkaa, en tiedä miksi.

ap

Niin, mitä jos tietää, mutta kyse ei ole jonkun väistämättömän elämäntapahtuman (lapsen saaminen) lykkäämisestä, vaan siitä, ettei tiedä haluaako olleenkaan lapsia? Typerä YLE-uutinen puhuu vain biologiasta, mutta myös vakaassa parisuhteessa ovat ihmiset voivat harkita lapsen ja ei-lapsen välillä pitkäänkin. Syynä esimerkiksi omien, riitaisiin avioeroihin hajonneiden lapsuudenperheiden jättämät traumat.

Kyse voi yhtä hyvin olla yhteiskunnallisista ja henkilökohtaisista asioista kuin siitä ettei jossain ala-asteen kirjassa mainittu hedelmällisyyden rajoitteista. Mutta sitä niiden, joille lasten saaminen ja haluaminen on itsestäänselvää, on mahdoton tajuta.

Vierailija kirjoitti:

Harva 20-25v haluaa äidiksi. Olen 27v, opiskelen yliopistossa eikä kellään opiskelijatutulla ole lapsia. Ikähaarukka 20-35v about.

Mitäköhän opiskelet? Itse kun opiskelin lääkiksessä 10-15 vuotta sitten, oli todella yleistä, että siellä opiskelevilla oli lapsia. Itsekin sain kaksi lasta opiskeluaikana. Muuallakin yliopistolla näki useinkin opiskelijoita lasten kanssa.