Mikä "vika" liitossanne on, mitä muut eivät tiedä?
Ulospäin monet parisuhteet/avo-/avioliitot vaikuttavat onnellisilta. Mitä isoja ongelmia tai vaikeuksia teidän suhteessa on, mitkä eivät näy kulissien toiselle puolen?
Kommentit (382)
Sama mikä yllättävän monella muullakin. Mies ei halua seksiä. Seksiä keskimäärin 1-2 kertaa kuussa. Sekin on sellainen pikainen pano vähillä alkulämmittelyillä. Ei kuulema petä, eikä ole minussa vika. Ei vaan kuulema halua koko ajan. Ollaan alle kolmekymppisiä.
Suhteen alussa seksiä oli usein, joskus useampi kerta päivässä. Tuolloin halusi kaataa minut sänkyyn heti kun nähtiin. Tämä loppui alle 6kk seurustelun alkamisesta. Kuivaa kautta kestänyt nyt yli 3 vuotta.
Toisaalta lohduttavaa kuulla, että en ole ainut nainen tässä tilanteessa.
Paska957568 kirjoitti:
Vaimo ei ole ottanut koskaan suihin.
Ja tästä ei sitten ole ulkopuolisille hiiskuttu sanallakaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gdfgdfgdfg kirjoitti:
Akateemiset 35 kirjoitti:
Miehelläni ei ole juurikaan kavereita. Töissä käy ja on siinä menestyvä, mutta työn ja parisuhteen ulkopuolisia sosiaalisia suhteita hänellä ei ole.
Itsekään en tätä ymmärrä, hän on fiksu, puhelias ja oikeasti hauska.
Vuoden 2017 aikana en kuullut että kertaakaan kukaan olisi hänelle soittanut, pari textaria sai..
Onko tämä ongelma sinulle?
Minä olen samanlainen, omaan hyvät sosiaaliset taidot mutta ei yksinkertaisesti kiinnosta pitää laajaa ihmispiiriä tai tutustua uusiin ihmisiin. Yksi paras kaveri on perheen lisäksi riittänyt.
Saanko kysyä, miksi ei kiinnosta? Ne, joilla on hyvät sosiaaliset taidot, ovat yleensä itse sosiaalisia ja viihtyvät muiden seurassa. Puolison ystävät vilkastuttavat perhe-elämää ja opettavat lapsillekin sosiaalisia taitoja, kun vietetään aikaa isommalla porukalla.
Tyypillinen ekstrovertin vastaus. Tiedoksi että sosiaaliset taidot ei ole sama asia kuin ulospäinsuuntautuneisuus. Moni ekstrovertti on itsekeskeinen hölöttäjä.
Meillä on puolisoni kanssa pieni ystäväporukka joista suurin osa introvertteja. Tosin heistäkin moni pitää minua ulospäinsuuntautuneena mutta vaikutelma on vain tuttujen kesken. Työpaikalla vaikkapa käyn mieluummin yksin lounaalla ja luen kirjaa kuin jauhan tyhjänpäiväisiä puolituttujen kanssa. Mieheni samanlainen ja nauretaan usein tälle kun kumpikin omalla työpaikallaan yrittää vältellä lounaita työkavereiden kanssa.
Asiaan. Meistä ei moni uskoisi kuinka paljon ja tulisesti meillä riidellään kun ollaan ulospäin niin rauhallisia. Ja ehkä moni ei samasta syystä myöskään arvaisi miten intohimoista meillä on, ja miten "rumia" mies puhuu seksin aikana. ;)
Itse asiassa olen kaikkea muuta kuin ekstrovertti ja tuo "haluan olla rauhassa" -ajattelutapa tuntuu erittäin tutulta, mutta olen viime vuosina alkanut kyseenalaistaa sitä tutustuttuani muutamaan seuralliseen ihmiseen. Minua ihastuttaa se, miten monien erilaisten ihmisten kohtaaminen ja näkemysten ja kokemusten jakaminen heidän kanssaan tuo väriä ja lämpöä ystävieni elämää ja auttaa heitä ymmärtämään monia asioita paljon paremmin.
Työpaikallakin olen alkanut ihmetellä niitä työkavereita, jotka mitään näkemättä luikkivat koloonsa, jottei vain tarvitsisi kohdata kollegaa ja herra paratkoon jopa tervehtiä häntä!
Täälläkin olevissa keskusteluissa valitetaan niin paljon yksinäisyyttä ja turvaverkkojen puutetta. No, eikö se mene suurin piirtein näin: "haluan olla rauhassa" > "saat olla rauhassa" > "nyt on alkanut mennä vähän huonosti enkä haluakaan enää olla rauhassa" > kukaan ei ole enää sinua kuuntelemassa.
Meillä on eri vuorokausirytmi. Nähdään n. 1h päivässä. Mies ei myöskään tee ruokaa eikä siivoa. Ei ikinä. Seksi on huonoa,minuutti kestoltaan. Olen jo päättänyt että ero tulee pian. En tiedä isompaa valittajaa kun mieheni,vaikka hänellä on lokoisat oltavat. Tekee mitä haluu ja koti on siisti sekä aina ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on eri vuorokausirytmi. Nähdään n. 1h päivässä. Mies ei myöskään tee ruokaa eikä siivoa. Ei ikinä. Seksi on huonoa,minuutti kestoltaan. Olen jo päättänyt että ero tulee pian. En tiedä isompaa valittajaa kun mieheni,vaikka hänellä on lokoisat oltavat. Tekee mitä haluu ja koti on siisti sekä aina ruokaa.
Lisään vielä, miehen rahat ovat aina loppu. On velkaa yli 3 tuhatta tällä hetkellä mulle. Kaikki tuhlaa mitä hänelle tulee. Seksiä meillä ei muuten ole jos en joka kerta ota suihin. Vuosi sitten taisi olla viimeksi seksiä ilman suihinottoa ennen. Mies ei tee elettäkään että itse koskisi minuun. seksiä on 2 krt viikko.
Eletään kuin kämppikset. Meillä ei ole mitään yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei harrastuksia tms ei siis mitään yhteistä. Paitsi aikuiset lapset ja omakotitalo. Ei seksiä. Ei edes saunassa käydä samaan aikaan. Mies harrastaa metsästystä ja kalastusta ja on paljon pois kotoa. Olemme olleet jo vuosikymmeniä naimisissa ja tajusin nyt ettemme ole koskaan käyneet kahdestaan missään, esim. elokuvissa, teatterissa, ravintolassa syömässä tai edes kahvilassa kahvilla!
Meitä luullaan rikkaiksi. Onhan iso omakotitalo ja kaksi autoa. Pojalle ostettu kallis sähköauto. Ulkomaan matkat kaksi - kolme kertaa vuoteen. Merkkivaatteet ja kalliit korut. Totuus: velkaa aivan helvetisti! ja tilit tyhjillään loppukuusta ja luottokortit vinkuu. ja sitä mukaa taas velat kasvaa... Loputon suo.
Puramme pahaa oloa toisiimme. Kumpikaan ei ole koskaan lyönyt toista tai muuten satuttanut pahasti. Rajan olemme kuitenkin ylittäneet. Olemme ottaneet toisiamme kraiveleista kiinni, käyttäneet henkistä väkivaltaa mm haukkumanimien muodossa, mies rikkoi kerran kynttilän.. Olemme nipistelleet toisiamme pienesti. Käyttäydymme kuin lapset. Kumpikaan ei silti selkeästi halua oikeasti toista satuttaa. Nyt etsimme apua tähän jotta kierre saataisiin ajoissa poikki.
Vierailija kirjoitti:
Meitä luullaan rikkaiksi. Onhan iso omakotitalo ja kaksi autoa. Pojalle ostettu kallis sähköauto. Ulkomaan matkat kaksi - kolme kertaa vuoteen. Merkkivaatteet ja kalliit korut. Totuus: velkaa aivan helvetisti! ja tilit tyhjillään loppukuusta ja luottokortit vinkuu. ja sitä mukaa taas velat kasvaa... Loputon suo.
Tuskin muut luulevat teitä rikkaiksi. Sinä vain haluat muiden luulevan niin. Lopettakaa turha törsääminen ja oman elämänne pilaaminen, koska se ei muita oikeasti kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Eletään kuin kämppikset. Meillä ei ole mitään yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei harrastuksia tms ei siis mitään yhteistä. Paitsi aikuiset lapset ja omakotitalo. Ei seksiä. Ei edes saunassa käydä samaan aikaan. Mies harrastaa metsästystä ja kalastusta ja on paljon pois kotoa. Olemme olleet jo vuosikymmeniä naimisissa ja tajusin nyt ettemme ole koskaan käyneet kahdestaan missään, esim. elokuvissa, teatterissa, ravintolassa syömässä tai edes kahvilassa kahvilla!
Olisin voinut kirjoittaa täsmälleen saman tekstin, paitsi että meillä lapset asuvat vielä kotona ja 30 vuotta sitten seurusteluaikoina käytiin kaksin joka paikassa, mutta viimeiseen 15 vuoteen sitä ei ole tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on eri vuorokausirytmi. Nähdään n. 1h päivässä. Mies ei myöskään tee ruokaa eikä siivoa. Ei ikinä. Seksi on huonoa,minuutti kestoltaan. Olen jo päättänyt että ero tulee pian. En tiedä isompaa valittajaa kun mieheni,vaikka hänellä on lokoisat oltavat. Tekee mitä haluu ja koti on siisti sekä aina ruokaa.
Lisään vielä, miehen rahat ovat aina loppu. On velkaa yli 3 tuhatta tällä hetkellä mulle. Kaikki tuhlaa mitä hänelle tulee. Seksiä meillä ei muuten ole jos en joka kerta ota suihin. Vuosi sitten taisi olla viimeksi seksiä ilman suihinottoa ennen. Mies ei tee elettäkään että itse koskisi minuun. seksiä on 2 krt viikko.
Pakko ihmetellä, miksi ihmeessä joku suostuu elämään tuollaisen mulkeron kanssa ja suostuu vapaaehtoisesti vielä noin surkeaa seksiäkin harrastamaan.
Mieheni on salaliittohörhö. Ei ihan mitään flat earth- tai liskoihmistasoa, mutta silti :D
Mies on machomaisen ulkokuorensa alla estynyt seksissä ja kykenemätön hellyyteen. En saa suuseksiä, enkä saa antaa sitä hänelle. Muiden mielestä olemme täydellinen perhe söpöine lapsinemme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gdfgdfgdfg kirjoitti:
Akateemiset 35 kirjoitti:
Miehelläni ei ole juurikaan kavereita. Töissä käy ja on siinä menestyvä, mutta työn ja parisuhteen ulkopuolisia sosiaalisia suhteita hänellä ei ole.
Itsekään en tätä ymmärrä, hän on fiksu, puhelias ja oikeasti hauska.
Vuoden 2017 aikana en kuullut että kertaakaan kukaan olisi hänelle soittanut, pari textaria sai..
Onko tämä ongelma sinulle?
Minä olen samanlainen, omaan hyvät sosiaaliset taidot mutta ei yksinkertaisesti kiinnosta pitää laajaa ihmispiiriä tai tutustua uusiin ihmisiin. Yksi paras kaveri on perheen lisäksi riittänyt.
Saanko kysyä, miksi ei kiinnosta? Ne, joilla on hyvät sosiaaliset taidot, ovat yleensä itse sosiaalisia ja viihtyvät muiden seurassa. Puolison ystävät vilkastuttavat perhe-elämää ja opettavat lapsillekin sosiaalisia taitoja, kun vietetään aikaa isommalla porukalla.
Tyypillinen ekstrovertin vastaus. Tiedoksi että sosiaaliset taidot ei ole sama asia kuin ulospäinsuuntautuneisuus. Moni ekstrovertti on itsekeskeinen hölöttäjä.
Meillä on puolisoni kanssa pieni ystäväporukka joista suurin osa introvertteja. Tosin heistäkin moni pitää minua ulospäinsuuntautuneena mutta vaikutelma on vain tuttujen kesken. Työpaikalla vaikkapa käyn mieluummin yksin lounaalla ja luen kirjaa kuin jauhan tyhjänpäiväisiä puolituttujen kanssa. Mieheni samanlainen ja nauretaan usein tälle kun kumpikin omalla työpaikallaan yrittää vältellä lounaita työkavereiden kanssa.
Asiaan. Meistä ei moni uskoisi kuinka paljon ja tulisesti meillä riidellään kun ollaan ulospäin niin rauhallisia. Ja ehkä moni ei samasta syystä myöskään arvaisi miten intohimoista meillä on, ja miten "rumia" mies puhuu seksin aikana. ;)
Itse asiassa olen kaikkea muuta kuin ekstrovertti ja tuo "haluan olla rauhassa" -ajattelutapa tuntuu erittäin tutulta, mutta olen viime vuosina alkanut kyseenalaistaa sitä tutustuttuani muutamaan seuralliseen ihmiseen. Minua ihastuttaa se, miten monien erilaisten ihmisten kohtaaminen ja näkemysten ja kokemusten jakaminen heidän kanssaan tuo väriä ja lämpöä ystävieni elämää ja auttaa heitä ymmärtämään monia asioita paljon paremmin.
Työpaikallakin olen alkanut ihmetellä niitä työkavereita, jotka mitään näkemättä luikkivat koloonsa, jottei vain tarvitsisi kohdata kollegaa ja herra paratkoon jopa tervehtiä häntä!
Täälläkin olevissa keskusteluissa valitetaan niin paljon yksinäisyyttä ja turvaverkkojen puutetta. No, eikö se mene suurin piirtein näin: "haluan olla rauhassa" > "saat olla rauhassa" > "nyt on alkanut mennä vähän huonosti enkä haluakaan enää olla rauhassa" > kukaan ei ole enää sinua kuuntelemassa.
Varmasti näinkin. Itse en valita, yksinolo on eri asia kuin yksinäisyys. Jos alkaa mennä huonosti niin mieluummin piilotan sen ja eristäydyn entistä enemmän kuin sysään sen kenenkään niskoille. Terveyspalveluiden kanssa asioin sitten.
Vierailija kirjoitti:
Eletään kuin kämppikset. Meillä ei ole mitään yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei harrastuksia tms ei siis mitään yhteistä. Paitsi aikuiset lapset ja omakotitalo. Ei seksiä. Ei edes saunassa käydä samaan aikaan. Mies harrastaa metsästystä ja kalastusta ja on paljon pois kotoa. Olemme olleet jo vuosikymmeniä naimisissa ja tajusin nyt ettemme ole koskaan käyneet kahdestaan missään, esim. elokuvissa, teatterissa, ravintolassa syömässä tai edes kahvilassa kahvilla!
Minä en millään tajua, että ihmiset vain ajautuvat elämässään tuollaiseen. Miten se on mahdollista? Miten olette saaneet edes suhteen alunperin aikaiseksi noilla spekseillä? Kumpikin tyytyi siihen, että kunhan sai jonkun? Se on pahin virhe minkä voi elämässään tehdä.
Näiden lukeminen on hyvin terapeuttista.
Miksi näiden lukeminen on terapeuttista? Jos muilla on huono suhde, auttaako se tekemään omasta huonosta suhteesta paremman?
Hulluja ihmisiä ja vielä hullumpia ihmisten välisiä suhteita...
Seksiä ollut viimeksi yli vuosi sitten, kun kuopus sai alkunsa. Miehellä ei ole ollut moneen vuoteen haluja ja nykyään koko mies on alkanut jotenkin ällöttää minua. En tiedä, miten siitä pääsen yli.