Ihan rehellinen vastaus: pidättekö hieman outona ihmistä, joka ei halua lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää, ei tule mieleen tuollaisia. Se sitten on toinen juttu, millä lapseton valintojansa perustelee. Minusta ei tarvitse perustella yhtään millään - haluaa lapsia tai ei halua - mutta joskus (kuten täällä av:lla) veloilla on kova tarve perustella päätöstään. Ja jos - siis JOS - ne perustelut ovat lapsivihamielisiä, niin se ei minusta anna hyvää kuvaa kenestäkään.

Aspergeriin ei mitenkään liity erityisesti lapsivihamielisyys. Muutenkin kammoan sitä, että joku käyttää aspergeria tuohon tyyliin halventavana ominaisuutena, ap.

t. as-lapsen äiti

Kuka tässä on asseja lapsivihamielisiksi väittänyt? Se ei ole lapsivihamielisyyttä, ettei halua tai koe tarvetta hankkia omia lapsia tai ei koe olevansa kykenevä huolehtimaan heistä.

No ap minusta viittasi siihen suuntaan sanomalla, että lapsettomuus olisi seurausta aspergerista tai mielisairaudesta. 

Minä en missään ole väittänyt, että lapsettomat KAIKKI olisivat lapsivihamielisiä. Koeta nyt saada tuo päähäsi, sanoin sen mielestäni aika selvästi tuossa. Mitään perusteluja ei tarvitse kenenkään edes kertoa!

 Varmasti ei enemmistö ole. Sanoin, että JOS joku perustelee lapsettomuuttaan sillä, että räkänokat jne., niin se on minusta epämiellyttävää.

Aiemmin pidin heitä todella outoina. Lapsiksi jääneinä ja sellaisina, jotka eivät halua kasvaa aikuiseksi. Itsekkäinä. Mutta nykyisin ajattelen, että he ovat vain fiksuja ja mitä väliä noilla ominaisuuksilla, sittenpä ovat sellaisia. Saavat elää hyvän elämän ilman lapsia. Se on suuri lahja.

Miksi pitäisi haluta lapsia, jos elämässä on muutakin mielekästä ja mielenkiintoista sisältöä? En ole ikinä ymmärtänyt tätä, että lapsia pitäisi tehdä vain velvollisuuden vuoksi ja siksi, että "ne vain kuuluu tehdä". Eikö kaiken järjen mukaan ole tärkeintä, että on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä ja tekee siitä juuri omanlaisensa ja oman näköisensä? Kunhan nyt lakia noudattaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi haluta lapsia, jos elämässä on muutakin mielekästä ja mielenkiintoista sisältöä? En ole ikinä ymmärtänyt tätä, että lapsia pitäisi tehdä vain velvollisuuden vuoksi ja siksi, että "ne vain kuuluu tehdä". Eikö kaiken järjen mukaan ole tärkeintä, että on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä ja tekee siitä juuri omanlaisensa ja oman näköisensä? Kunhan nyt lakia noudattaa.

Elämässä nyt vain on myös tiettyjä velvollisuuksia, aina ei vain voi olla hauskaa.

Sehän olisikin tosi fiksua hommata lapsia jos ei pysty niistä huolehtimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi haluta lapsia, jos elämässä on muutakin mielekästä ja mielenkiintoista sisältöä? En ole ikinä ymmärtänyt tätä, että lapsia pitäisi tehdä vain velvollisuuden vuoksi ja siksi, että "ne vain kuuluu tehdä". Eikö kaiken järjen mukaan ole tärkeintä, että on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä ja tekee siitä juuri omanlaisensa ja oman näköisensä? Kunhan nyt lakia noudattaa.

Elämässä nyt vain on myös tiettyjä velvollisuuksia, aina ei vain voi olla hauskaa.

Mutta miksi kenenkään velvollisuus olisi hankkia lapsia? En ole ikinä ymmärtänyt tätä.

En pidä outona vaan ihan tolkun ihmisenä.Multilisääntyjiä  en ymmärrä., heitä pidän edesvastuuttomina ja itsekkäinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi haluta lapsia, jos elämässä on muutakin mielekästä ja mielenkiintoista sisältöä? En ole ikinä ymmärtänyt tätä, että lapsia pitäisi tehdä vain velvollisuuden vuoksi ja siksi, että "ne vain kuuluu tehdä". Eikö kaiken järjen mukaan ole tärkeintä, että on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä ja tekee siitä juuri omanlaisensa ja oman näköisensä? Kunhan nyt lakia noudattaa.

Elämässä nyt vain on myös tiettyjä velvollisuuksia, aina ei vain voi olla hauskaa.

Tiedoksi sinulle. lasten tekeminen ei ole mikään velvollisuus vaan oikeus.

No lapsettomat ovat keskimäärin itsekeskeisempiä ja heidän on usein vaikeampi nähdä asioita muiden kannalta. Siis nimenomaan keskimäärin, en tarkoita, että näin olisi kaikkien kohdalla.

Outona pidän sitä että Suomessa on huostaanotettu niinkin paljon lapsia, sijaiskodeissa sijoitettuna. Lasten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet huimasti, mihinkä tämä vielä johtaa. Lapsia ovat tehneet ne joiden ei koskaan edes pitäisi lisääntyä.

Ei tämä ole välttämättä provo, itse vapaaehtoisesti lapsettomana voin uskoa että monikin lapsellinen laittaisi tämän aloituksen, koska heidän mielestään olen outo tai sairas :D

Vierailija kirjoitti:

No lapsettomat ovat keskimäärin itsekeskeisempiä ja heidän on usein vaikeampi nähdä asioita muiden kannalta. Siis nimenomaan keskimäärin, en tarkoita, että näin olisi kaikkien kohdalla.

  Ja perheelliset ovat perhekeskeisiä.

Eikö tää lapsettomuusaihe ole kaluttu loppuun niissä kymmenissä muissa parin viikon aikana tehdyssä ketjussa? 😴 Keksi muuta provottavaa.

En pidä outona. Joskus pidän outona, että itse sain lapsia. Ulkopuoliset usein hämmästyvät kuullessani, että minulla on lapsia. Toimin kyllä kasvatusalalla, mutta ehken vaikuta niin äidilliseltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No lapsettomat ovat keskimäärin itsekeskeisempiä ja heidän on usein vaikeampi nähdä asioita muiden kannalta. Siis nimenomaan keskimäärin, en tarkoita, että näin olisi kaikkien kohdalla.

 

Lapsettomat eivät ole erityisen itsekeskeisiä. Itse ainakin koitan huomioida muut ihmisten ilmoilla liikkuessani. Toisin on lastenvaunuilla päälle jyräävien mammojen kanssa, siinä ei ole muuta mielessä kuin minä ja minun lapseni. Monessa muussakin yhteydessä ne on kyllä perheelliset jotka eivät huomio muita ihmisiä.

En pidä , pidän oudompina niitä jotka tekevät vaikkeivat nii välittäiskään.

On kapeakatseista ja vanhakantaista ajatella, että kaikkien pitäisi hankkia lapsia.

Vierailija kirjoitti:

En pidä yhtään outona. Jopa jollain tavalla arvostankin, vaikka itselläni lapsia onkin.

Minäkin jollain tavalla arvostan heitä. Tulee sellainen olo että he ovat uskaltaneet tehdä oman valinnan ja ovat vahvoja ihmisiä eivätkä elä vain ”kun nyt niin vaan kuuluu tehdä”. Enemmänkin pidän outona sitä, että vasta muutaman vuoden yhdessä olleella parilla on vaikka kaksi lasta jo. Itse sain ensimmäisen lapsen 28-vuotiaana, vatmaan juuri ajatuksena ”niin vaan elämän kuuluu mennä”

Arvostan. Vaatii epäitsekkyyttä ja päättäväisyyttä ja kykyä noudattaa omia haluja, ymmärrystä siitä ettei se lapsi saisi haluamaansa tai tarvitsemaansa lapsuutta. Helpompaahan se lapsi on alulle panna kuin kieltäytyä vuosikymmeniä, vaikka ap:n kaltaiset hönkii niskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No lapsettomat ovat keskimäärin itsekeskeisempiä ja heidän on usein vaikeampi nähdä asioita muiden kannalta. Siis nimenomaan keskimäärin, en tarkoita, että näin olisi kaikkien kohdalla.

  Ja perheelliset ovat perhekeskeisiä.

Kyllä tuntemistani ihmisistä juuri perheelliset ovat itsekkäimpiä. He ovat näitä "Minulla on oikeus elämässä kaikkeen". Ja se mahdollinen epäitsekkyys kohdistuu vain niihin omiin hedelmiin. Helvetti mitä hurskastelua tämäkin keskustelu.