Miten laskut maksettiin ennen nettiä?

Vierailija kirjoitti:

Mentiinkö laskunipun kanssa aina pankkiin ne maksamaan tiskille?

Just muisteltiin puolison kanssa miten ennen nettipankkia käytiin maksamassa laskut laskuautomaatila pankin tuulikaapissa tms. paikassa. Laskuja pystyin maksamaan tietysti vain oman pankin automaatilla. Usein siellä oli vielä jonoa ja piti odottaa kun joku tupeksi ja tuskaili laskunsa kanssa, kun ei nähnyt nymeroita tai viivakoodi ei toiminut. Tuota ennen laskut käytiin maksamassa pankin konttorissa. Lasku leimattiin pankin leimalla, tästä jäänteenä jotku vieläkin säilyttää maksamiaan laskuja, vaikka ne ei mitenkään todista että olet maksanut laskun.

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan muu ole maksanut laskujaan puhelimella? Koko ketjua en lukenut, mutta näppäinpuhelimella saattoi maksaa laskuja jokseenkin samaan aikaan kuin tulivat ensimmäiset automaatit.

Löysin omien papereitteni joukosta shekkivihon, tulipa niin nuoruus mieleen. En muista, milloin sain ensimmäisen höylättävän pankkikortin, mutta jonkun aikaa käytin shekkejä ennen sitä.

Olen maksanut puhelimella. Tuon olinkin jo unohtanut :) Mutta viivakoodilla maksaminen automaatissa oli niin paljon helpompi että puhelinmaksua tuli käytettyä tosi vähän. GSM puhelinten tultua laskun pystyi jossain vaiheessa maksamaan myös tekstiviestillä. Oliko niissä silloin jo joku avainlukulista jolla estettiin toisen tilin käyttäminen? En muista. Tais olla jo sitä aikaa kun nettipankitkin oli olemassa, mutta kun harvassa paikassa oli vielä nettiä, eikä juuri kellään kotona, eikä läheskään kaikilla edes töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jonotettiin pitkissä jonoissa pankin tiskille. Sitten annettiin lasku ja sanottiin että tältä tililtä maksan tämän. Nimi alle maksulomakkeeseen. Ei tuosta nyt niin kauan ole, älkää viittikö. 90-lukua

Minä muutin pois kotoa vuonna 1984. En koskaan jonottanut pankin tiskillä, vaan panin laskut (tilinumerolla ja allekirjoituksella varustettuna) maksupalvelukirjekuoreen ja pankin postiluukusta sisään. Näin tekivät useimmat muutkin. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi jotkut maksoivat laskuja pankin tiskillä. Ehkä joskus 1960-luvulla ei vielä ollut maksupalvelua.

Ne joilla oli säännölliset tulot ja olivat "etuasiakkaita", käyttivät maksupalvelua. Mutta jos ei ollut lainaa tai säännnöllisiä tuloja, niin maksupalvelun käyttö oli kallista ja toisekseen persaukinen opiskelija ei voinut pistää laskuja maksupalveluun, vaan piti maksaa tiskillä ihan siksikin että sai samalla tarkastettua paljonko tillle jäi rahaa ja riittääkö se edes laskujen maksamiseen. Joskus jonotettiin avopuolison kanssa peräkkäin ja toinen siirsi ensin rahaa toisen tilielle, että toinen pystyi sitten maksamaan laskun omalta tiltä, kun kummallakaan ei raha riittänyt yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pentu kyselee....ei nää nettipankit vuosikausia ole ollu.

Kohta 20 vuotta. 😂😂😂

Yli 20 vuotta, koska olen käyttänyt nettipankkia ennen nyt yli 20-vuotiaan lapseni syntymää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pentu kyselee....ei nää nettipankit vuosikausia ole ollu.

Kohta 20 vuotta. 😂😂😂

https://www.pohjola.fi/pohjola?cid=330817520&srcpl=3

Jopa yli. OP avasi ensimmäisenä nettipankin 1996.

Itse aloin käyttää nettipankkia vuonna 2000. muista sen siitä että vaihdoin silloin työpaikkaa ja uudessa työpaikassa nettiä sai käyttää pankkiasioiden hoitamiseen, tietysti työajan jälkeen. Vanhassa työpaikassa se oli kiellettyä, kuten kaikki netin omakäyttö. Siihen aikaan netti oli yrityksissäkin modemilla ja minuuttiveloitettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jonotettiin pitkissä jonoissa pankin tiskille. Sitten annettiin lasku ja sanottiin että tältä tililtä maksan tämän. Nimi alle maksulomakkeeseen. Ei tuosta nyt niin kauan ole, älkää viittikö. 90-lukua

Minä muutin pois kotoa vuonna 1984. En koskaan jonottanut pankin tiskillä, vaan panin laskut (tilinumerolla ja allekirjoituksella varustettuna) maksupalvelukirjekuoreen ja pankin postiluukusta sisään. Näin tekivät useimmat muutkin. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi jotkut maksoivat laskuja pankin tiskillä. Ehkä joskus 1960-luvulla ei vielä ollut maksupalvelua.

Ne joilla oli säännölliset tulot ja olivat "etuasiakkaita", käyttivät maksupalvelua. Mutta jos ei ollut lainaa tai säännnöllisiä tuloja, niin maksupalvelun käyttö oli kallista ja toisekseen persaukinen opiskelija ei voinut pistää laskuja maksupalveluun, vaan piti maksaa tiskillä ihan siksikin että sai samalla tarkastettua paljonko tillle jäi rahaa ja riittääkö se edes laskujen maksamiseen. Joskus jonotettiin avopuolison kanssa peräkkäin ja toinen siirsi ensin rahaa toisen tilielle, että toinen pystyi sitten maksamaan laskun omalta tiltä, kun kummallakaan ei raha riittänyt yksin.

Minäkin olin köyhä opiskelija, mutta maksupalvelu oli ilmainen. Tilin rahatilanteenhan näki, kun kävi nostamassa rahaa automaatista pankkikortilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla olin kahtena kesänä interreilaamassa Euroopassa. Suomessa pankista haettiin tietyllä summalla matkashekkejä, jotka sitten jokaisessa maassa, jossa käytiin vaihdettiin pankin tiskillä kysyisen maan rahaksi. Jokaisella Euroopan maalla oli oma raha ja kyllä oli kuukauden reissaamisen jälkeen repun pohjalla sekalainen valikoima kolikoita.

Tuosta tuli mieleen, että 1980-luvun loppupuolella hankin Visa-kortin, jota käytin siis luottokorttina interraililla. Pariisissa käveltiin kolme päivää ennen kuin löytyi ensimmäinen automaatti, josta sai rahaa sillä kortilla.

Pankkikorttien edeltäjä taisi olla automaattikortti, jolla sai "seinästä" rahaa.

Ei, vaan pankkikortit tulivat ensin. Automaattikortti oli sitten vaihtoehto, jos halusi kortin, jolla ei voinut maksaa missään, vaan vain nostaa rahaa automaatista. Minulla oli tili kahdessa eri pankissa. Toiseen otin vain automaattikortin, koska katsoin sen turvallisemmaksi, koska sillä ei pystynyt tekemään mitään tietämättä tunnuslukua. Pankkikortilla saattoi tehdä ainakin pieniä ostoksia käytännössä kuka tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Automaateilla maksaminen oli ihan tavallista vielä 10 vuotta sitten. Ja onhan niitä vieläkin.

Ensimmäiset laskunmaksuautomaatit tuli 1989. Yhdeksänkymmentäluvulla ne yleistyi, mutta 2000 luvulla ne alkoi jo vähetä. Ei se maksuautomaattien kuljakausi kestänyt kuin kymmenisen vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jonotettiin pitkissä jonoissa pankin tiskille. Sitten annettiin lasku ja sanottiin että tältä tililtä maksan tämän. Nimi alle maksulomakkeeseen. Ei tuosta nyt niin kauan ole, älkää viittikö. 90-lukua

Minä muutin pois kotoa vuonna 1984. En koskaan jonottanut pankin tiskillä, vaan panin laskut (tilinumerolla ja allekirjoituksella varustettuna) maksupalvelukirjekuoreen ja pankin postiluukusta sisään. Näin tekivät useimmat muutkin. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi jotkut maksoivat laskuja pankin tiskillä. Ehkä joskus 1960-luvulla ei vielä ollut maksupalvelua.

Ne joilla oli säännölliset tulot ja olivat "etuasiakkaita", käyttivät maksupalvelua. Mutta jos ei ollut lainaa tai säännnöllisiä tuloja, niin maksupalvelun käyttö oli kallista ja toisekseen persaukinen opiskelija ei voinut pistää laskuja maksupalveluun, vaan piti maksaa tiskillä ihan siksikin että sai samalla tarkastettua paljonko tillle jäi rahaa ja riittääkö se edes laskujen maksamiseen. Joskus jonotettiin avopuolison kanssa peräkkäin ja toinen siirsi ensin rahaa toisen tilielle, että toinen pystyi sitten maksamaan laskun omalta tiltä, kun kummallakaan ei raha riittänyt yksin.

Minäkin olin köyhä opiskelija, mutta maksupalvelu oli ilmainen. Tilin rahatilanteenhan näki, kun kävi nostamassa rahaa automaatista pankkikortilla.

Itse muista maksupalvelun ajalta, kun se oli vaihtoehto tiskillä maksamiseen, eikä ollut vielä maksuautomaatteja ja hyvin vähän myöskään käteisautomaatteja. Kun maksoautomaatit yleistyivät, niin kyllä pankit hyvin nopeasti pakottivat asiakkaat maksupalvelusta automaateille.

Mitäköhän kaikenlaista sitä on kokeillut. Olen 42-vuotias mies. 

Kuitti- ja shekkiaika on kokematta. Muistan joskus 18-vuotiaana tilanneeni sarjakuvalehtiä lähettämällä kustantamolle käsin täytetyn kuitin. Pankkikirja, käsin kirjoitettu, oli postipankilta jopa kaksikymppiseksi asti. 18-vuotiaana sain ensimmäisen automaattikorttini.  Taisin maksaa pari laskuakin laskuautomaatilla. 

Opiskeluaikana, joskus 1998, mulla oli puhelinpankki, jolla pystyi maksamaan tavallisen kännykän kautta laskuja. Oli tosin aika käyttökelvoton, kerran soitin vahingossa 112-numeroon:) 

Laskuautomaatteja käytin aika pitkälle 2000-luvulle, samoin kävin välillä tiskillä maksamassa käteisellä mm. opiskelukämpän vuokria. Tosin ärsytti kun niitä poistettiin ja jouduin jonottamaan aina piteneviä aikoja mummojen maksaessa valtavia pinkkoja laskuja kerralla. 

Joskus 2003 sain netin ja nettipankin. Vastustin sitä jostain periaatteellisesta syystä, mutta sen hyödyt ovat kiistattomat. 

Nyt on nettipankin lisäksi Paypal, luottokortit, WesternUnion, Klarna yms. on hauskaa/mielenkiintoista oppia aina lisää uusia laskunmaksu/rahansiirtotapoja (vaikka luottokorttitietoja ei minne tahansa sivulle pidäkään antaa). 

Vierailija kirjoitti:

Nro 6 taitaa olla aika vanha! Olen itse viiskymppinen, ja olen ekasta palkastani asti, eli teini-iästä maksanut kaiken pääasiassa pankkikortilla. 

Pannnkikortti maksukäyttöön tuli 70 luvun lopulla. (0 luvulla tulivat pankkiautomaatit. Mutta väitänpä, että sait vielä 90 luvulla paperilaskuja kirjeissä kotiin, ja niitä tuskin pystyit maksamaan kortillasi teini-iässä. Mutta ehkä iskä ja häiskä hoitelivat nämä laskusi ja antoivat sinun keskittyä iloiseen kulutusjuhlaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nro 6 taitaa olla aika vanha! Olen itse viiskymppinen, ja olen ekasta palkastani asti, eli teini-iästä maksanut kaiken pääasiassa pankkikortilla. 

Pankikortti maksukäyttöön tuli 70 luvun lopulla. 80 luvulla tulivat pankkiautomaatit. Mutta väitänpä, että sait teininä ja nuorena aikuisena paperilaskuja kirjeissä kotiin, ja niitä tuskin pystyit maksamaan kortillasi teini-iässä. Mutta ehkä iskä ja häiskä hoitelivat nämä laskusi ja antoivat sinun keskittyä iloiseen kulutusjuhlaan.

Korjasin yllä olevaa tekstiäni.

Oravannahat vaihdettiin siihen mitä haluttiin. Pohjoisessa käytettiin kalannahkoja.

Vierailija kirjoitti:

Joo ennen maksettiin ihan pankissa ne laskut. Jouduit jokaiseen tilisiirtoon kirjoittamaan nimesi, osoitteesi ja allekirjoitus tietenkin vaadittiin.  90-luvun alussa tuli niitä maksuautomaatteja.

Maksuautomaatit olivat todella lyhytaikainen ilmiö. Niiden käyttöä buustattiin muuttamalla tiskillä maksaminen maksulliseksi. Eli käytännössä ennen nettipankkia vaihtoehdot olivat maksaa tiskillä tai käyttää maksupalvelukuoria.

Vierailija kirjoitti:

Laskuautomaatit oli pitkään parempia kuin nettipankki. Siinä oli kuitenkin viivakoodilukija, joten ei tarvinnut näpytellä mitään vaan sen kun tuikkasi laskun sinne reikään.

No on minulla koneessa ollut vaikka kuin pitkään viivakoodin lukija

Otettiin rahaa mukaan ja mentiin laskun lähettäjän konttoriin maksamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nro 6 taitaa olla aika vanha! Olen itse viiskymppinen, ja olen ekasta palkastani asti, eli teini-iästä maksanut kaiken pääasiassa pankkikortilla. 

Pannnkikortti maksukäyttöön tuli 70 luvun lopulla. (0 luvulla tulivat pankkiautomaatit. Mutta väitänpä, että sait vielä 90 luvulla paperilaskuja kirjeissä kotiin, ja niitä tuskin pystyit maksamaan kortillasi teini-iässä. Mutta ehkä iskä ja häiskä hoitelivat nämä laskusi ja antoivat sinun keskittyä iloiseen kulutusjuhlaan.

Enpä muista tarkkaan, missä järjestyksessä itse otin pankkikortit käyttöön. Olen elänyt sen ajan, kun postipankissa liimattiin maksajalta tulleet laput pankkikirjaan. Oli myös sellaisia postimerkin näköisiä merkkejä, eli ei ihan käsin kirjoitettu.

Ensimmäinen maksukorttini oli kuitenkin huoltoaseman luottokortti, jolla höylätyt maksut maksoin seuraavassa kuussa laskulla. Sitten taisi olla välivaiheena automaattikortti, jolla saattoi vain nostaa mutta ei maksaa. Tämä tosin saattoi olla silloin, kun pankkikortti oli tilattu mutta ei vielä tullut. Seuraava olikin Visa, joka kävi sekä pankki- että luottokorttina.

Vanhaan aikaan kait oravannahkoilla, myöhemmin käytiin pankissa. Sitten kun se muuttui maksulliseksi alettiin käyttämään maksupalvelua eli lasku vietiin pankkiin muistaakseni kolme päivää ennen maksupäivää.

Pankkikonttoriin nipun kanssa. Muistan ajan kun pankkikirjaan virkailija kirjoitti mustekynällä oton ja panon sekä saldon. Sitten kun maksuautomaatit tulivat konttoreihin ja kauppoihin pankkivirkailijat katsoivat kieroon kun menit maksamaan tiskille laskuja. Eivät katso enään kieroon kun ihmiset ajettiin nettiin ja virkailijat saivat lopputilin.

Vierailija kirjoitti:

Laskuautomaatit oli pitkään parempia kuin nettipankki. Siinä oli kuitenkin viivakoodilukija, joten ei tarvinnut näpytellä mitään vaan sen kun tuikkasi laskun sinne reikään.

Puhut puppua. Minä aloin käyttämään nettipankkia vuonna 1996, ja jo silloin onnistui kotikoneella laskunmaksu viivakoodilukijan avulla nettipankista, jopa helpommin kuin automaatilla.