Lue keskustelun säännöt.
Miten laskut maksettiin ennen nettiä?
Mentiinkö laskunipun kanssa aina pankkiin ne maksamaan tiskille?
Kommentit (412)
Vierailija kirjoitti:
Kerran teknologian kasvattina jouduin viemään äidin laskun kirjekuoressa pankin seinässä olevaan luukkuun, enkä heti tajunnut miten se toimii. Nyt ymmärrän, miten vaikeaa verkkopankin käyttö voi olla vanhaan teknologiaan tottuneille vanhuksille.
Luulen syyksi, että moni vanhus on lopen kyllästynyt oppimaan jatkuvasti uutta, kun systeemi on jatkuvasti muuttuvat ja olettavat taas hetken päästä puhaltavan uudet tuulet, niin voimakas on ollut teknologian kehitys 2000-lukuun asti, joka on nyt 20v aikana hiipunut, eikä merkittäviä muutoksia tai uutuuksia ole enää tullut ja osaamiseksi riittää lukutaito.
Suurin osa tämän päivän vanhuksista ovat olleet itse mukana kehittämässä ja luomassa tämän päivän teknologiaa, olihan tietokoneet jo 70-luvusta alkaen yleisesti työelämässä, mutta niiden käyttö oli monimutkaista ja työlästä ja vaati ammattisanaston osaamista, toisin kuin nykyään, kun riittää pelkkä lukutaito ja napin kosketus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerran teknologian kasvattina jouduin viemään äidin laskun kirjekuoressa pankin seinässä olevaan luukkuun, enkä heti tajunnut miten se toimii. Nyt ymmärrän, miten vaikeaa verkkopankin käyttö voi olla vanhaan teknologiaan tottuneille vanhuksille.
Tulipa mielleen kun käytiin pudabestissä museossa, niin siellä oli seinällä vanhoja valintakiekolla varustettuja puhelimia, joista saattoi valita numeroilla haluamansa kielisen selostuksen kyseisen kohteen selostukseksi. Oli huvittavaa seurata kun kaksi teiniä yritti keksiä miten sillä aparaatilla valitaan 1-4-6. Tunkivat sormia noille numerolle samaan akkaan ja kääntelivät ja painelivat keikkoa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran teknologian kasvattina jouduin viemään äidin laskun kirjekuoressa pankin seinässä olevaan luukkuun, enkä heti tajunnut miten se toimii. Nyt ymmärrän, miten vaikeaa verkkopankin käyttö voi olla vanhaan teknologiaan tottuneille vanhuksille.
Luulen syyksi, että moni vanhus on lopen kyllästynyt oppimaan jatkuvasti uutta, kun systeemi on jatkuvasti muuttuvat ja olettavat taas hetken päästä puhaltavan uudet tuulet, niin voimakas on ollut teknologian kehitys 2000-lukuun asti, joka on nyt 20v aikana hiipunut, eikä merkittäviä muutoksia tai uutuuksia ole enää tullut ja osaamiseksi riittää lukutaito.
Suurin osa tämän päivän vanhuksista ovat olleet itse mukana kehittämässä ja luomassa tämän päivän teknologiaa, olihan tietokoneet jo 70-luvusta alkaen yleisesti työelämässä, mutta niiden käyttö oli monimutkaista ja työlästä ja vaati ammattisanaston osaamista, toisin kuin nykyään, kun riittää pelkkä lukutaito ja napin kosketus.
Tuskin muutosvauhti on hidastunut, siihen on vaan totuttu. Maksuautomaatit tuli noin 30 vuotta sitten, nettipankit noin 20 vuotta sitten ja mobiilipankit noin 10 vuotta sitten, nyt on tullut mobiilimaksaminen jne. Koko ajan tulee uutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset tekee onnellisiksi juuri tämä valtava edistyksellisyys, kun kaikki hoituu nappia painamalla nykyisin ja netillä. Muualla onnellisuus koostuu sitten vaikka ystävällisyydestä ja yhteisöllisyydestä, vaikka shekkejä kirjoitellaankin. Viimeksi suomalaiset sai onnellsiksi, kun heille tiedotettiin, että 5g on Suomessa ekana kokeiltu.
Tekniikan kehittyminen ei mitenkään sulje pois yhteisöllisyyttä. Kun ei tarvitse jonotella pankissa, vapautuu aikaa vietettäväksi ihan miten haluaa - jos yhteisöllisyyttä haluaa, niin perheen ja ystävien kanssa. Minä ainakin nautin ihmiskontakteista mutta en tarvitse siihen asiakaspalvelijoita ja jonoja.
Mielestäni yhteisöllisyys on kasvanut huimasti. Somehan on 100% yhteisöllisyyttä. Omasta vapaa-ajastani menee merkittävä osa siihen että seuraan mitä sanottavaa muilla on eri ryhmissä jotka liittyvät harrastuksiini, asuinalueeseen tai muihin kiinnostuksen kohteisiin ja kerron siellä omista asioistani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin jatkaa -70 luvulta.
Sähkölaskun äiti kävi maksamassa suoraan sähkölaitokselle.
Ja muutenkin laskuja ollut paljon vähemmän mitä maksaa. Vuokra ja sähkö, ei siihen aikaan luottoja noin vain otettu. Ei ollut puhelinta. Tuskin vakuutuksia. Milloinkohan tvlupa on tullut? Tuskin on ollut "aina"Tämä tavallisen yh:n lapsena muistan. Olen 45v
Näin se meni. Kivijalkakauppoja oli kaikista pienimmissäkin takahikiän kylissä, joissa maksettiin käteisellä ostokset ja bensapumpulla tankatit bensat. Samoin hoidettiin vaate ym.ostokset kaupoissa. Ei ollut nettiä eikä verkkokauppoja. Ihmiset eivät olleet vielä kulutusyhteiskunnan orjia, jossa ihmisarvoa mitataan tavaran määrällä ja hinnalla. Tyydyttiin siihen mitä oli eikä vertailtu koko ajan muihin. Nm.-68
Ei ihmisillä ollut myöskään varaa kuluttaa. Elintarvikkeet ja taloustavarat olivat niin kalliita, että mihinkään muuhun ei jäänt rahaa. Vanhemmilla ihmisillä ei ollut edes ajokortteja. Oli vaan pakko ostaa päiväittäistavarat kyläkaupasta, maksoi mitä maksoi.
Elintaso nousi kohosten 1950-luvulta alkaen. Koko Suomi haluttiin pitää asuttuna. 1980-luvulle mennessä oli autoja jo kaikkialla ja hyvä elintaso. Kyllä ihmisillä oli työpaikkoja ja varaa ostaa ruokaa. 1990-luvulla Suomi ajettiin lamaan ja meno muuttui pysyvästi.
Me ostettiin mieheni kanssa n. 30v ensiasunto krs-talosta 56m2 kaksio vuonna -84, kun vuokra-asuntoja ei ollut ja toinen lapsi oli tulossa.
Talossa oli 30huoneistoa ja kolmioita vain muutama ja yksiöitä ja kaksioita loput ja kaikissa kaksioissa ja kolmioissa asui lapsiperhe, jolla oli 1-3 lasta ja jopa yksiöissä asui yksi lapsinen perhe.
Taloyhtiöissä oli 14 autopaikkaa ja v. 84 moni autopaikka oli vapaana ja nyt v. 2018 autopaikoista on huutava pula, vaikka autopaikkoja on 26.
Se siitä korkeasta elintasosta ja useimmilla meillä oli takana akateeminen koulutus ja hyvät työpaikat esim. opettajia, insinöörejä jne.
No selvähän se on että nyt on paljonkorkeampi elintaso kuin 80-luvulla. 90-luvun lama muutamien vuosien notkahdus, mutta sen jälkeen olikin sitten tasaista nousua aina vuoteen 2008 asti ja sitten taas tuli pikku notkahdus ja taas ollaan nousussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin jatkaa -70 luvulta.
Sähkölaskun äiti kävi maksamassa suoraan sähkölaitokselle.
Ja muutenkin laskuja ollut paljon vähemmän mitä maksaa. Vuokra ja sähkö, ei siihen aikaan luottoja noin vain otettu. Ei ollut puhelinta. Tuskin vakuutuksia. Milloinkohan tvlupa on tullut? Tuskin on ollut "aina"Tämä tavallisen yh:n lapsena muistan. Olen 45v
Näin se meni. Kivijalkakauppoja oli kaikista pienimmissäkin takahikiän kylissä, joissa maksettiin käteisellä ostokset ja bensapumpulla tankatit bensat. Samoin hoidettiin vaate ym.ostokset kaupoissa. Ei ollut nettiä eikä verkkokauppoja. Ihmiset eivät olleet vielä kulutusyhteiskunnan orjia, jossa ihmisarvoa mitataan tavaran määrällä ja hinnalla. Tyydyttiin siihen mitä oli eikä vertailtu koko ajan muihin. Nm.-68
Ei ihmisillä ollut myöskään varaa kuluttaa. Elintarvikkeet ja taloustavarat olivat niin kalliita, että mihinkään muuhun ei jäänt rahaa. Vanhemmilla ihmisillä ei ollut edes ajokortteja. Oli vaan pakko ostaa päiväittäistavarat kyläkaupasta, maksoi mitä maksoi.
Elintaso nousi kohosten 1950-luvulta alkaen. Koko Suomi haluttiin pitää asuttuna. 1980-luvulle mennessä oli autoja jo kaikkialla ja hyvä elintaso. Kyllä ihmisillä oli työpaikkoja ja varaa ostaa ruokaa. 1990-luvulla Suomi ajettiin lamaan ja meno muuttui pysyvästi.
Suomen ennenmäkemätön noususuhdanne alkoi vuonna 1988, jota kesti vain pari vuotta. Silloin ei kukaan ollut köyhä, kun pankit lähetti mainoksia, jolla voi nostaa lainaa 10.000-60000mk vain ruutuun ruksaamalla ja postiin ja korot huiteli 14%.
Osa varmasti oli noususuhdanteen huumassa ja elivät velaksi ja näin viettivät korkeaa elintasoa, mutta 90-luvulla moni tuli ryminällä alas ja nähtiin ennen näkemätön konkurssien ja pakkohuutokauppojen määrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin jatkaa -70 luvulta.
Sähkölaskun äiti kävi maksamassa suoraan sähkölaitokselle.
Ja muutenkin laskuja ollut paljon vähemmän mitä maksaa. Vuokra ja sähkö, ei siihen aikaan luottoja noin vain otettu. Ei ollut puhelinta. Tuskin vakuutuksia. Milloinkohan tvlupa on tullut? Tuskin on ollut "aina"Tämä tavallisen yh:n lapsena muistan. Olen 45v
Näin se meni. Kivijalkakauppoja oli kaikista pienimmissäkin takahikiän kylissä, joissa maksettiin käteisellä ostokset ja bensapumpulla tankatit bensat. Samoin hoidettiin vaate ym.ostokset kaupoissa. Ei ollut nettiä eikä verkkokauppoja. Ihmiset eivät olleet vielä kulutusyhteiskunnan orjia, jossa ihmisarvoa mitataan tavaran määrällä ja hinnalla. Tyydyttiin siihen mitä oli eikä vertailtu koko ajan muihin. Nm.-68
Ei ihmisillä ollut myöskään varaa kuluttaa. Elintarvikkeet ja taloustavarat olivat niin kalliita, että mihinkään muuhun ei jäänt rahaa. Vanhemmilla ihmisillä ei ollut edes ajokortteja. Oli vaan pakko ostaa päiväittäistavarat kyläkaupasta, maksoi mitä maksoi.
Elintaso nousi kohosten 1950-luvulta alkaen. Koko Suomi haluttiin pitää asuttuna. 1980-luvulle mennessä oli autoja jo kaikkialla ja hyvä elintaso. Kyllä ihmisillä oli työpaikkoja ja varaa ostaa ruokaa. 1990-luvulla Suomi ajettiin lamaan ja meno muuttui pysyvästi.
Me ostettiin mieheni kanssa n. 30v ensiasunto krs-talosta 56m2 kaksio vuonna -84, kun vuokra-asuntoja ei ollut ja toinen lapsi oli tulossa.
Talossa oli 30huoneistoa ja kolmioita vain muutama ja yksiöitä ja kaksioita loput ja kaikissa kaksioissa ja kolmioissa asui lapsiperhe, jolla oli 1-3 lasta ja jopa yksiöissä asui yksi lapsinen perhe.
Taloyhtiöissä oli 14 autopaikkaa ja v. 84 moni autopaikka oli vapaana ja nyt v. 2018 autopaikoista on huutava pula, vaikka autopaikkoja on 26.
Se siitä korkeasta elintasosta ja useimmilla meillä oli takana akateeminen koulutus ja hyvät työpaikat esim. opettajia, insinöörejä jne.
Yhden perheen tarinasta voikin hyvin yleistämään koko Suomen kansaa?
Yhden talyhtiön tarinasta... Hyvinhän tuo kertoo miten tilanne on muuttunut. Moniko perheellinen asuu nykyisin ilman autoa kaksiossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin jatkaa -70 luvulta.
Sähkölaskun äiti kävi maksamassa suoraan sähkölaitokselle.
Ja muutenkin laskuja ollut paljon vähemmän mitä maksaa. Vuokra ja sähkö, ei siihen aikaan luottoja noin vain otettu. Ei ollut puhelinta. Tuskin vakuutuksia. Milloinkohan tvlupa on tullut? Tuskin on ollut "aina"Tämä tavallisen yh:n lapsena muistan. Olen 45v
Näin se meni. Kivijalkakauppoja oli kaikista pienimmissäkin takahikiän kylissä, joissa maksettiin käteisellä ostokset ja bensapumpulla tankatit bensat. Samoin hoidettiin vaate ym.ostokset kaupoissa. Ei ollut nettiä eikä verkkokauppoja. Ihmiset eivät olleet vielä kulutusyhteiskunnan orjia, jossa ihmisarvoa mitataan tavaran määrällä ja hinnalla. Tyydyttiin siihen mitä oli eikä vertailtu koko ajan muihin. Nm.-68
Ei ihmisillä ollut myöskään varaa kuluttaa. Elintarvikkeet ja taloustavarat olivat niin kalliita, että mihinkään muuhun ei jäänt rahaa. Vanhemmilla ihmisillä ei ollut edes ajokortteja. Oli vaan pakko ostaa päiväittäistavarat kyläkaupasta, maksoi mitä maksoi.
Elintaso nousi kohosten 1950-luvulta alkaen. Koko Suomi haluttiin pitää asuttuna. 1980-luvulle mennessä oli autoja jo kaikkialla ja hyvä elintaso. Kyllä ihmisillä oli työpaikkoja ja varaa ostaa ruokaa. 1990-luvulla Suomi ajettiin lamaan ja meno muuttui pysyvästi.
Suomen ennenmäkemätön noususuhdanne alkoi vuonna 1988, jota kesti vain pari vuotta. Silloin ei kukaan ollut köyhä, kun pankit lähetti mainoksia, jolla voi nostaa lainaa 10.000-60000mk vain ruutuun ruksaamalla ja postiin ja korot huiteli 14%.
Osa varmasti oli noususuhdanteen huumassa ja elivät velaksi ja näin viettivät korkeaa elintasoa, mutta 90-luvulla moni tuli ryminällä alas ja nähtiin ennen näkemätön konkurssien ja pakkohuutokauppojen määrä.
80-luvun lopussa oli parin vuoden talouskupla. 80 luvulla oli eletty yli 30 vuotta kestänyt nousukausi, ei sen ajan ihmiset osanneet ajatellakkaan muuta elämää kuin sellaista jossa esimerkiksi palkat nousee 15% vuodessa, samoin hinnat. Tuolloin oli erittäin kannattavaa ostaa velaksi asioita, sillä tänään sai halvalla ja vuoden päästä oli rahaa millä maksaa. Rahoitusta vaan säädeltiin tarkasti 80-luvulle asti ja lainaa oli vaikea saada. Kun rahoitus vapautui, niin tuli tiettysti karmeita ylilyöntejä, eikä lainsäädäntö ollut pysynyt kehityksen perässä. Velallisen asema oli todella tukala kun talous alkoi yskiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin jatkaa -70 luvulta.
Sähkölaskun äiti kävi maksamassa suoraan sähkölaitokselle.
Ja muutenkin laskuja ollut paljon vähemmän mitä maksaa. Vuokra ja sähkö, ei siihen aikaan luottoja noin vain otettu. Ei ollut puhelinta. Tuskin vakuutuksia. Milloinkohan tvlupa on tullut? Tuskin on ollut "aina"Tämä tavallisen yh:n lapsena muistan. Olen 45v
Näin se meni. Kivijalkakauppoja oli kaikista pienimmissäkin takahikiän kylissä, joissa maksettiin käteisellä ostokset ja bensapumpulla tankatit bensat. Samoin hoidettiin vaate ym.ostokset kaupoissa. Ei ollut nettiä eikä verkkokauppoja. Ihmiset eivät olleet vielä kulutusyhteiskunnan orjia, jossa ihmisarvoa mitataan tavaran määrällä ja hinnalla. Tyydyttiin siihen mitä oli eikä vertailtu koko ajan muihin. Nm.-68
Ei ihmisillä ollut myöskään varaa kuluttaa. Elintarvikkeet ja taloustavarat olivat niin kalliita, että mihinkään muuhun ei jäänt rahaa. Vanhemmilla ihmisillä ei ollut edes ajokortteja. Oli vaan pakko ostaa päiväittäistavarat kyläkaupasta, maksoi mitä maksoi.
Elintaso nousi kohosten 1950-luvulta alkaen. Koko Suomi haluttiin pitää asuttuna. 1980-luvulle mennessä oli autoja jo kaikkialla ja hyvä elintaso. Kyllä ihmisillä oli työpaikkoja ja varaa ostaa ruokaa. 1990-luvulla Suomi ajettiin lamaan ja meno muuttui pysyvästi.
Me ostettiin mieheni kanssa n. 30v ensiasunto krs-talosta 56m2 kaksio vuonna -84, kun vuokra-asuntoja ei ollut ja toinen lapsi oli tulossa.
Talossa oli 30huoneistoa ja kolmioita vain muutama ja yksiöitä ja kaksioita loput ja kaikissa kaksioissa ja kolmioissa asui lapsiperhe, jolla oli 1-3 lasta ja jopa yksiöissä asui yksi lapsinen perhe.
Taloyhtiöissä oli 14 autopaikkaa ja v. 84 moni autopaikka oli vapaana ja nyt v. 2018 autopaikoista on huutava pula, vaikka autopaikkoja on 26.
Se siitä korkeasta elintasosta ja useimmilla meillä oli takana akateeminen koulutus ja hyvät työpaikat esim. opettajia, insinöörejä jne.
Me ostettiin Hyvinkäältä omakotitalo 1980, hyvä rintamamiestalo. Maksettiin laina pois 8 vuodessa. Meillä oli kolme lasta ja rouva tehtaassa töissä, silloin kun ei ollut kotiäitinä. Itse tein koneistajan töitä. Meillä oli 5-8 vuotta vanhoja autoja, kesäisin teimme monena vuonna 3-4 viikon automatkoja Eurooppaan tai vietimme rakentamallamme mökillä loman Saimaalla. Autoja oli tosiaan 80 -luvun puolessa välissä noin kolmannes vähemmän suhteutettuna väestömäärään. Tosi monet eivät tarvinneet autoa tai ainakaan kahta, koska työpaikkoja oli paljon enemmän omalla paikkakunnalla. Tehtaita oli ympäri Suomea ja muitakin töitä (kivijalkamyymälät, kaikki virastot ja poliisi oli pienilläkin kylillä). Mielenkiintoinen havainto onkin, että työssäkäynti oman kunnan ulkopuolella on kasvanut suurin piirtein samassa suhteessa kuin autojen määrä. Useammassa taloudessa on pakko pitää autoa. En pitäisi sitä elintason mittarina, että joutuu käymään kaukana kotoa töissä ja pitämään pakon sanelemana jopa useampaa autoa.
https://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-04-11_001.html
90 -luvun laman jälkeen sitten meillä on ollut 15-20% työttömyys, puolet heistä on vain piilotettu tempputyöllistämisellä, kursseilla ja kuntoutuspajoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran teknologian kasvattina jouduin viemään äidin laskun kirjekuoressa pankin seinässä olevaan luukkuun, enkä heti tajunnut miten se toimii. Nyt ymmärrän, miten vaikeaa verkkopankin käyttö voi olla vanhaan teknologiaan tottuneille vanhuksille.
Luulen syyksi, että moni vanhus on lopen kyllästynyt oppimaan jatkuvasti uutta, kun systeemi on jatkuvasti muuttuvat ja olettavat taas hetken päästä puhaltavan uudet tuulet, niin voimakas on ollut teknologian kehitys 2000-lukuun asti, joka on nyt 20v aikana hiipunut, eikä merkittäviä muutoksia tai uutuuksia ole enää tullut ja osaamiseksi riittää lukutaito.
Suurin osa tämän päivän vanhuksista ovat olleet itse mukana kehittämässä ja luomassa tämän päivän teknologiaa, olihan tietokoneet jo 70-luvusta alkaen yleisesti työelämässä, mutta niiden käyttö oli monimutkaista ja työlästä ja vaati ammattisanaston osaamista, toisin kuin nykyään, kun riittää pelkkä lukutaito ja napin kosketus.
Tuskin muutosvauhti on hidastunut, siihen on vaan totuttu. Maksuautomaatit tuli noin 30 vuotta sitten, nettipankit noin 20 vuotta sitten ja mobiilipankit noin 10 vuotta sitten, nyt on tullut mobiilimaksaminen jne. Koko ajan tulee uutta.
Olen maksanut laskuja 80-luvulta alkaen tietokoneen välityksellä, eikä se ole merkityävästi muuttunut 90-lopun jälkeen, periaate on pysynyt samana, tietysti turvallisuus ja nopeus on kasvanut, mutta muuten ei.
Muuten, luulisin monen nuoren asenteen olevan toinen ja hepulissa, jos he joutuisivat opettelemaan esim. 80-90-luvun teknologian vielä tämän päivän rinnalle. Ja siksi ymmärrän niitä vanhuksia, jotka eivät käytä esim. verkkopankkia, kun kuvittelevat sen edelleen olevan yhtä vaikea ja monimutkainen kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin jatkaa -70 luvulta.
Sähkölaskun äiti kävi maksamassa suoraan sähkölaitokselle.
Ja muutenkin laskuja ollut paljon vähemmän mitä maksaa. Vuokra ja sähkö, ei siihen aikaan luottoja noin vain otettu. Ei ollut puhelinta. Tuskin vakuutuksia. Milloinkohan tvlupa on tullut? Tuskin on ollut "aina"Tämä tavallisen yh:n lapsena muistan. Olen 45v
Näin se meni. Kivijalkakauppoja oli kaikista pienimmissäkin takahikiän kylissä, joissa maksettiin käteisellä ostokset ja bensapumpulla tankatit bensat. Samoin hoidettiin vaate ym.ostokset kaupoissa. Ei ollut nettiä eikä verkkokauppoja. Ihmiset eivät olleet vielä kulutusyhteiskunnan orjia, jossa ihmisarvoa mitataan tavaran määrällä ja hinnalla. Tyydyttiin siihen mitä oli eikä vertailtu koko ajan muihin. Nm.-68
Ei ihmisillä ollut myöskään varaa kuluttaa. Elintarvikkeet ja taloustavarat olivat niin kalliita, että mihinkään muuhun ei jäänt rahaa. Vanhemmilla ihmisillä ei ollut edes ajokortteja. Oli vaan pakko ostaa päiväittäistavarat kyläkaupasta, maksoi mitä maksoi.
Elintaso nousi kohosten 1950-luvulta alkaen. Koko Suomi haluttiin pitää asuttuna. 1980-luvulle mennessä oli autoja jo kaikkialla ja hyvä elintaso. Kyllä ihmisillä oli työpaikkoja ja varaa ostaa ruokaa. 1990-luvulla Suomi ajettiin lamaan ja meno muuttui pysyvästi.
Suomen ennenmäkemätön noususuhdanne alkoi vuonna 1988, jota kesti vain pari vuotta. Silloin ei kukaan ollut köyhä, kun pankit lähetti mainoksia, jolla voi nostaa lainaa 10.000-60000mk vain ruutuun ruksaamalla ja postiin ja korot huiteli 14%.
Osa varmasti oli noususuhdanteen huumassa ja elivät velaksi ja näin viettivät korkeaa elintasoa, mutta 90-luvulla moni tuli ryminällä alas ja nähtiin ennen näkemätön konkurssien ja pakkohuutokauppojen määrä.
80-luvun lopussa oli parin vuoden talouskupla. 80 luvulla oli eletty yli 30 vuotta kestänyt nousukausi, ei sen ajan ihmiset osanneet ajatellakkaan muuta elämää kuin sellaista jossa esimerkiksi palkat nousee 15% vuodessa, samoin hinnat. Tuolloin oli erittäin kannattavaa ostaa velaksi asioita, sillä tänään sai halvalla ja vuoden päästä oli rahaa millä maksaa. Rahoitusta vaan säädeltiin tarkasti 80-luvulle asti ja lainaa oli vaikea saada. Kun rahoitus vapautui, niin tuli tiettysti karmeita ylilyöntejä, eikä lainsäädäntö ollut pysynyt kehityksen perässä. Velallisen asema oli todella tukala kun talous alkoi yskiä.
80 -luvun talouskupla johtui vain ja ainoastaan rahamarkkinoiden vapauttamisesta hallitsemattomasti, jolloin sääntely loppui ja maahan puhallettiin rahaa niin kauan, kunnes luottojen määrä alkoi olla kestämätön. Tämä vapauttaminen liittyi EU -liittymisehtoihin. Se on suurin syy lamaan, jos et ymmärrä, en jaksa alkaa selittämään, mutta juttu on erittäin yksinkertainen, makrotalouden peruslainalaisuuksia. Muiden selitysten vaikutus on liioiteltua poliittisista syistä. Tiesin jo 1987 mihin se johtaa. Sen vuoksi tein myös hyvän varallisuuden silloin. Otin surutta lainaa, sijoitin ja myin ennen kuin luottoa oli puhallettu maahan vaarallisen paljon. Kolminkertaistin sijoitusten arvot ensin 1987-1989. Sitten jäin odottamaan synnytetyn kuplatalouden romahdusta, koska sen tiesi väistämättä tulevaksi tuollaisella rahapolitiikalla. 90 -luvun puolen välin paikkeilla ostin sitten esim. kiinteistöjä takaisin noin 40% siitä arvosta, millä olin myynyt huippuvuosina. Näitä rahamarkkinoiden vapauttamisella synnytettyja kupla-romahdustalouksia on tehty viime vuosikymmeninä monissa valtioissa. Minä olen silti vielä pieni peluri, esim. Suomessa kansallisvarallisuus siirrettiin systemaattisesti ja suunnitellusti pitkälle samojen tahojen käsiin, jotka luotottivat kuplatalouden synnyn, velat jäivät sitten velallisille ja suurelta osin myös valtiolle eli kansalle.
Hauskinta siinä on vielä se, että pelurien rahat eivät monesti olleet suurelta osin omia, vaan hyvä-veli verkoston suhteilla pankkiirien ja pankkiiriliikkeiden painamaa setelirahoitusta. Kokonaisten kansojen varallisuuden haltuunotto on niin helppoa :) Me pikkuiset voidaan toki siinä siivellä ratsastaa, ei tarvitse kuin ymmärtää makrotalouden luotettavimmin toimivat mekanismit. On olut kiva elellä jo pari kymmentä vuotta vapaaherrana, sijoituksiinkaan ei tarvitse enää niin paljon keskittyä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin jatkaa -70 luvulta.
Sähkölaskun äiti kävi maksamassa suoraan sähkölaitokselle.
Ja muutenkin laskuja ollut paljon vähemmän mitä maksaa. Vuokra ja sähkö, ei siihen aikaan luottoja noin vain otettu. Ei ollut puhelinta. Tuskin vakuutuksia. Milloinkohan tvlupa on tullut? Tuskin on ollut "aina"Tämä tavallisen yh:n lapsena muistan. Olen 45v
Näin se meni. Kivijalkakauppoja oli kaikista pienimmissäkin takahikiän kylissä, joissa maksettiin käteisellä ostokset ja bensapumpulla tankatit bensat. Samoin hoidettiin vaate ym.ostokset kaupoissa. Ei ollut nettiä eikä verkkokauppoja. Ihmiset eivät olleet vielä kulutusyhteiskunnan orjia, jossa ihmisarvoa mitataan tavaran määrällä ja hinnalla. Tyydyttiin siihen mitä oli eikä vertailtu koko ajan muihin. Nm.-68
Ei ihmisillä ollut myöskään varaa kuluttaa. Elintarvikkeet ja taloustavarat olivat niin kalliita, että mihinkään muuhun ei jäänt rahaa. Vanhemmilla ihmisillä ei ollut edes ajokortteja. Oli vaan pakko ostaa päiväittäistavarat kyläkaupasta, maksoi mitä maksoi.
Elintaso nousi kohosten 1950-luvulta alkaen. Koko Suomi haluttiin pitää asuttuna. 1980-luvulle mennessä oli autoja jo kaikkialla ja hyvä elintaso. Kyllä ihmisillä oli työpaikkoja ja varaa ostaa ruokaa. 1990-luvulla Suomi ajettiin lamaan ja meno muuttui pysyvästi.
Suomen ennenmäkemätön noususuhdanne alkoi vuonna 1988, jota kesti vain pari vuotta. Silloin ei kukaan ollut köyhä, kun pankit lähetti mainoksia, jolla voi nostaa lainaa 10.000-60000mk vain ruutuun ruksaamalla ja postiin ja korot huiteli 14%.
Osa varmasti oli noususuhdanteen huumassa ja elivät velaksi ja näin viettivät korkeaa elintasoa, mutta 90-luvulla moni tuli ryminällä alas ja nähtiin ennen näkemätön konkurssien ja pakkohuutokauppojen määrä.
80-luvun lopussa oli parin vuoden talouskupla. 80 luvulla oli eletty yli 30 vuotta kestänyt nousukausi, ei sen ajan ihmiset osanneet ajatellakkaan muuta elämää kuin sellaista jossa esimerkiksi palkat nousee 15% vuodessa, samoin hinnat. Tuolloin oli erittäin kannattavaa ostaa velaksi asioita, sillä tänään sai halvalla ja vuoden päästä oli rahaa millä maksaa. Rahoitusta vaan säädeltiin tarkasti 80-luvulle asti ja lainaa oli vaikea saada. Kun rahoitus vapautui, niin tuli tiettysti karmeita ylilyöntejä, eikä lainsäädäntö ollut pysynyt kehityksen perässä. Velallisen asema oli todella tukala kun talous alkoi yskiä.
80 -luvun talouskupla johtui vain ja ainoastaan rahamarkkinoiden vapauttamisesta hallitsemattomasti, jolloin sääntely loppui ja maahan puhallettiin rahaa niin kauan, kunnes luottojen määrä alkoi olla kestämätön. Tämä vapauttaminen liittyi EU -liittymisehtoihin. Se on suurin syy lamaan, jos et ymmärrä, en jaksa alkaa selittämään, mutta juttu on erittäin yksinkertainen, makrotalouden peruslainalaisuuksia. Muiden selitysten vaikutus on liioiteltua poliittisista syistä. Tiesin jo 1987 mihin se johtaa. Sen vuoksi tein myös hyvän varallisuuden silloin. Otin surutta lainaa, sijoitin ja myin ennen kuin luottoa oli puhallettu maahan vaarallisen paljon. Kolminkertaistin sijoitusten arvot ensin 1987-1989. Sitten jäin odottamaan synnytetyn kuplatalouden romahdusta, koska sen tiesi väistämättä tulevaksi tuollaisella rahapolitiikalla. 90 -luvun puolen välin paikkeilla ostin sitten esim. kiinteistöjä takaisin noin 40% siitä arvosta, millä olin myynyt huippuvuosina. Näitä rahamarkkinoiden vapauttamisella synnytettyja kupla-romahdustalouksia on tehty viime vuosikymmeninä monissa valtioissa. Minä olen silti vielä pieni peluri, esim. Suomessa kansallisvarallisuus siirrettiin systemaattisesti ja suunnitellusti pitkälle samojen tahojen käsiin, jotka luotottivat kuplatalouden synnyn, velat jäivät sitten velallisille ja suurelta osin myös valtiolle eli kansalle.
Hauskinta siinä on vielä se, että pelurien rahat eivät monesti olleet suurelta osin omia, vaan hyvä-veli verkoston suhteilla pankkiirien ja pankkiiriliikkeiden painamaa setelirahoitusta. Kokonaisten kansojen varallisuuden haltuunotto on niin helppoa :) Me pikkuiset voidaan toki siinä siivellä ratsastaa, ei tarvitse kuin ymmärtää makrotalouden luotettavimmin toimivat mekanismit. On olut kiva elellä jo pari kymmentä vuotta vapaaherrana, sijoituksiinkaan ei tarvitse enää niin paljon keskittyä :)
Korjaan pankkien ja pankkiiriliikkeiden käyttämää setelirahoitusta, jota ne saivat keskuspankeiltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin jatkaa -70 luvulta.
Sähkölaskun äiti kävi maksamassa suoraan sähkölaitokselle.
Ja muutenkin laskuja ollut paljon vähemmän mitä maksaa. Vuokra ja sähkö, ei siihen aikaan luottoja noin vain otettu. Ei ollut puhelinta. Tuskin vakuutuksia. Milloinkohan tvlupa on tullut? Tuskin on ollut "aina"Tämä tavallisen yh:n lapsena muistan. Olen 45v
Näin se meni. Kivijalkakauppoja oli kaikista pienimmissäkin takahikiän kylissä, joissa maksettiin käteisellä ostokset ja bensapumpulla tankatit bensat. Samoin hoidettiin vaate ym.ostokset kaupoissa. Ei ollut nettiä eikä verkkokauppoja. Ihmiset eivät olleet vielä kulutusyhteiskunnan orjia, jossa ihmisarvoa mitataan tavaran määrällä ja hinnalla. Tyydyttiin siihen mitä oli eikä vertailtu koko ajan muihin. Nm.-68
Ei ihmisillä ollut myöskään varaa kuluttaa. Elintarvikkeet ja taloustavarat olivat niin kalliita, että mihinkään muuhun ei jäänt rahaa. Vanhemmilla ihmisillä ei ollut edes ajokortteja. Oli vaan pakko ostaa päiväittäistavarat kyläkaupasta, maksoi mitä maksoi.
Elintaso nousi kohosten 1950-luvulta alkaen. Koko Suomi haluttiin pitää asuttuna. 1980-luvulle mennessä oli autoja jo kaikkialla ja hyvä elintaso. Kyllä ihmisillä oli työpaikkoja ja varaa ostaa ruokaa. 1990-luvulla Suomi ajettiin lamaan ja meno muuttui pysyvästi.
Suomen ennenmäkemätön noususuhdanne alkoi vuonna 1988, jota kesti vain pari vuotta. Silloin ei kukaan ollut köyhä, kun pankit lähetti mainoksia, jolla voi nostaa lainaa 10.000-60000mk vain ruutuun ruksaamalla ja postiin ja korot huiteli 14%.
Osa varmasti oli noususuhdanteen huumassa ja elivät velaksi ja näin viettivät korkeaa elintasoa, mutta 90-luvulla moni tuli ryminällä alas ja nähtiin ennen näkemätön konkurssien ja pakkohuutokauppojen määrä.
80-luvun lopussa oli parin vuoden talouskupla. 80 luvulla oli eletty yli 30 vuotta kestänyt nousukausi, ei sen ajan ihmiset osanneet ajatellakkaan muuta elämää kuin sellaista jossa esimerkiksi palkat nousee 15% vuodessa, samoin hinnat. Tuolloin oli erittäin kannattavaa ostaa velaksi asioita, sillä tänään sai halvalla ja vuoden päästä oli rahaa millä maksaa. Rahoitusta vaan säädeltiin tarkasti 80-luvulle asti ja lainaa oli vaikea saada. Kun rahoitus vapautui, niin tuli tiettysti karmeita ylilyöntejä, eikä lainsäädäntö ollut pysynyt kehityksen perässä. Velallisen asema oli todella tukala kun talous alkoi yskiä.
80 -luvun talouskupla johtui vain ja ainoastaan rahamarkkinoiden vapauttamisesta hallitsemattomasti, jolloin sääntely loppui ja maahan puhallettiin rahaa niin kauan, kunnes luottojen määrä alkoi olla kestämätön. Tämä vapauttaminen liittyi EU -liittymisehtoihin. Se on suurin syy lamaan, jos et ymmärrä, en jaksa alkaa selittämään, mutta juttu on erittäin yksinkertainen, makrotalouden peruslainalaisuuksia. Muiden selitysten vaikutus on liioiteltua poliittisista syistä. Tiesin jo 1987 mihin se johtaa. Sen vuoksi tein myös hyvän varallisuuden silloin. Otin surutta lainaa, sijoitin ja myin ennen kuin luottoa oli puhallettu maahan vaarallisen paljon. Kolminkertaistin sijoitusten arvot ensin 1987-1989. Sitten jäin odottamaan synnytetyn kuplatalouden romahdusta, koska sen tiesi väistämättä tulevaksi tuollaisella rahapolitiikalla. 90 -luvun puolen välin paikkeilla ostin sitten esim. kiinteistöjä takaisin noin 40% siitä arvosta, millä olin myynyt huippuvuosina. Näitä rahamarkkinoiden vapauttamisella synnytettyja kupla-romahdustalouksia on tehty viime vuosikymmeninä monissa valtioissa. Minä olen silti vielä pieni peluri, esim. Suomessa kansallisvarallisuus siirrettiin systemaattisesti ja suunnitellusti pitkälle samojen tahojen käsiin, jotka luotottivat kuplatalouden synnyn, velat jäivät sitten velallisille ja suurelta osin myös valtiolle eli kansalle.
Hauskinta siinä on vielä se, että pelurien rahat eivät monesti olleet suurelta osin omia, vaan hyvä-veli verkoston suhteilla pankkiirien ja pankkiiriliikkeiden painamaa setelirahoitusta. Kokonaisten kansojen varallisuuden haltuunotto on niin helppoa :) Me pikkuiset voidaan toki siinä siivellä ratsastaa, ei tarvitse kuin ymmärtää makrotalouden luotettavimmin toimivat mekanismit. On olut kiva elellä jo pari kymmentä vuotta vapaaherrana, sijoituksiinkaan ei tarvitse enää niin paljon keskittyä :)
Juuri näin. Valtavat omaisuusmassat siirtyivät syliin ja omistukseen niille joilla oli ymmärrystä ja viisautta, kun köyhät alkoivat elää ylivarojensa ja nostaa elintasoaan velaksi ja sitten tuli maksun aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nro 6 taitaa olla aika vanha! Olen itse viiskymppinen, ja olen ekasta palkastani asti, eli teini-iästä maksanut kaiken pääasiassa pankkikortilla.
Juuri näin! Itsekin maksoin kortilla kaiken jo 1977. Muistan sen hyvin.
Millä välineellä maksoit sähkölaskun, vuokran, puhelinlaskun ynnä muut kortilla vuonna 1977?
Juuri tätä minäkin olen ihmetellyt koko ajan, kun tässä ketjussa ihmiset kertovat maksaneensa _laskut_ kortilla. Eihän se ole mahdollista vieläkään.
90-luvun lamasta vielä.
Moni firma kaatui valuuttalainaan, firman lainat olivat sidotut dollarin kurssiin.
Kun markka lupauksista huolimatta päästettiin kellumaan, monen yrityksen velat moninkertaistuivay yhdessä yössä.
Tämä yhdostettynä 15% korkotasoon ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kun menin ensimmäiseen kunnon työhöni vuonna -91 , siellä oli vastikään siirrytty maksamaan palkka tilille.
Olivat pari vuotta aiemmin saaneet palkat paperisessa tilipussissa käteisenä!Plin semtään aoemmin saanut palkan tilille kesä-ja tilapäistöistä yhtä kenttäsirkkelin lautapojan pimeää keikkaa lukuunottamatta.
Tainnut olla parikymmentä vuotta aikaisemmin tuo vastikään, kun ammattiliitot sopivat työnantajaliittojen kanssa vuonna 1968 siirtymisestä tilien maksamisesta pankkiin.
Minä olen saanut palkan tilipussissa ensimmäisissä kesätöissä 70-luvun alussa.
Palkka tilille muutos on tapahtunut 70 luvun aikana. Ei se pankkiin maksamine ole tapahtunut nopeasti eikä kaikissa firmoissa samaan aikaan. Anoppi oli tarjoilija ja sai vielä 90 luvun alussa palkkansa ruskeassa kirjekuoressa.
80-luvun loppua on täytynyt olla kun mainitsemani firma on alkanut maksaa palkat pankkitilille. Pikkufirma ja työnantaja oli vanhoillinen käytännöissään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran teknologian kasvattina jouduin viemään äidin laskun kirjekuoressa pankin seinässä olevaan luukkuun, enkä heti tajunnut miten se toimii. Nyt ymmärrän, miten vaikeaa verkkopankin käyttö voi olla vanhaan teknologiaan tottuneille vanhuksille.
Luulen syyksi, että moni vanhus on lopen kyllästynyt oppimaan jatkuvasti uutta, kun systeemi on jatkuvasti muuttuvat ja olettavat taas hetken päästä puhaltavan uudet tuulet, niin voimakas on ollut teknologian kehitys 2000-lukuun asti, joka on nyt 20v aikana hiipunut, eikä merkittäviä muutoksia tai uutuuksia ole enää tullut ja osaamiseksi riittää lukutaito.
Suurin osa tämän päivän vanhuksista ovat olleet itse mukana kehittämässä ja luomassa tämän päivän teknologiaa, olihan tietokoneet jo 70-luvusta alkaen yleisesti työelämässä, mutta niiden käyttö oli monimutkaista ja työlästä ja vaati ammattisanaston osaamista, toisin kuin nykyään, kun riittää pelkkä lukutaito ja napin kosketus.
Niinpä. Mun äiti oli mukana kehittämässä oman työorganisaationsa tietojärjestelmiä jo 1980-luvulta alkaen. Hänelle ei verkkopankin käyttäminen ollut lainkaan vaikeaa... kunnes tuli vakava sairaus ja rankka lääkitys.
Moni lääkitys ja pitkäaikainen sairaus vaikuttavat keskushermostoon, keskittymiseen, ja kognitiivisiin taitoihin, joten se mikä ennen oli helppoa, ei yhtäkkiä enää olekaan.
Digitalisoitumisen suunnittelijoilla on unohtunut tämä puoli palveluissa. Ei riitä vaan kouluttaa eri-ikäisiä ihmisiä käyttämään palveluja, ongelma on se, että olemme inhimillisiä olentoja: jonain päivänä terve, nuori ja skarppikin on väsynyt tai hermostunut, saati sitten jos on sairautta, lääkitystä ja ikää.
Mulla itselläni heikko näkö ja usein kohtaan verkkopalveluissa niin pieniä fontteja, etten tahdo nähdä niitä edes silmälaseilla. Onneksi useimmiten ruudulla näkyvää kuvaa voi suurentaa. Jos ei, sitten olen vaikeuksissa. Suunnittelussa pitäisi osata jo olla tekemättä tälläisiä virheitä, mutta ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsena liityttiin kaikkien pankkien jäseneksi/kerhoihin ja niistä sai sen tilivihkon ja kaiken laista sälää..tosin en muista mitä.. kopilla oli joku farkkuaiheinen kerho. Muistaako joku näitä?
Kop (Merita, Nordea) oli Jeans Club ja Hakki Hamsteri
Syp (Merita, Nordea) taisi olla maapallokerho?
Postipankki (Leonia, Sampo, Danske) oli ainakin joskus muinoin Kultapossukerho.
Sitten oli tietty säästölippaita pankin teemaan sopien (oravat, possut, maapallot).
Tästä tulikin mieleeni, että menetettiin tuhannen taalan paikka, kun Sampo ja Leonia yhdistettiin, eikä pankin nimeksi tullut Lempo. Ois ollu tiukka!
No 50+ ikäisenä muistan että joskus kesätyöpaikoissa saattiin "palkkapussi". Se oli oikeasti kuori, jossa palkka oli rahana. Melko pian se muuttui siihen, että sai vaan "tilinauhan", joka oli tietokoneella tehty pitkä kapea nauha, jossa oli palkkalaskelma – rahat menivät suoraan tilille. Silloin pankkitili on vielä sellainen, että piti mennä pankkikonttoriin jonottamaan että pystyi nostamaan tililtä rahaa. Mukana piti olla aina sellainen pieni pahvinen pankkikirja, jota muistaakseni kutsuttiin vastakirjaksi. Alkujaan pankkivirkailija merkitsi kirjaan käsin (!) summan, jonka nostit ja paljonko rahaa tilille jäi :)
Laskujen maksussa muistan pienenä nähneen vanhempieni pelaavan shekkien kanssa. Ilmeisesti pankin perusteella tilisiirron pystyi vain tekemään shekkitililtä. Oli myös olemassa postisiirto, joten Postia pystyi myös käyttämään pankkina (Postipankki).
Kun itse tulin laskunmaksuikään oli Suomessa käytössä pankkisiirtosysteemi, joka toimi kaikilta tileiltä. Eli täytettiin sellainen pieni pankista saatava lomake, allekirjoitettiin ja jätettiin se pankkiin (muistaakseni nämä todella pystyi jättämään jopa yölläkin kuoressa pankin ulkoseinässä olevasta postiluukusta sisään) ja sillä näppärästi raha siirtyi jonkun yrityksen tai henkilön tilille muutaman päivän sisällä.
Tästähän sitten nopeasti kehittyi se, että yrityksen laskut alkoivat olla itsessään pankkisiirtolomakkeita. Pian tästä kehittyi laskut, jotka käytiin itse maksamassa pankin maksuautomaatilla, aluksi piti näpytellä kaikki tiedot itse, sitten tuli viivakoodit, joten näpyttely väheni.
Tässä vaiheessa eli 1990-luvulla asuin jonkun aikaa USA:ssa, jossa silloin oli vielä käytössä vain shekit, jotka piti kirjoittaa ja lähettää postin kautta kuoressa erikseen jokaiselle laskun saajalle. Todellakin siellä piti olla shekkitili ja shekillä sitten maksettiin kaikki laskut. Tälle antiikkiselle systeemille nauroimme suomalaisten kesken useasti :)
80-luku ei ollut enää kyläkauppa-aikaa. Elin taso nousi todella paljon 70 ja 80 luvulla. 80-lvulla ihmisillä alkoikin olla rahaa autot ja kyläkaupat sulkivat ovensa.
70-luvun lopussa kotikylällä oli kaksi kauppaa ja molemmissa naapurikylissä oli myös kummassakin kauppa. 80 luvun alussa ei ollut enää yhtään kauppaa, vaan ihmiset kävivät kaupungissa marketissa ostoksilla.