Miksi suomalaiset ihannoivat koulutusta?

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että etenkin naisia kiinnostaa koulutus enemmän kuin mikään muu. Miksi?

Suominaiset ovat kylmiä ja rahan ja statuksen perään.

Koska luulevat että se on tae hyviin tuloihin ja korkeampaan sosiaaliseen statukseen. Sitten ihmetellään köyhänä pätkätyöllistettynä hukkamaisterina miksi näin pääsi käymään, kun naapurin putkireiska tekee fyffeä.

Omalla alallani onneksi ratkaisee omaehtoinen kiinnostuneisuus ja harrastununeisuus, viralliset koulutukset ovat vain pakollinen "laatuleima" jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä tuottavan osaamisen kanssa.

Muodollinen koulutus on Suomessa niin arvostettua yksinkertaisesti siksi, että suomalaiset eivät osaa puhua. Useimmat työt voisi opettaa tekijälleen muutaman viikon perehdytysjaksolla, jos jostain löytyisi puhekykyisiä ohjaajia. Ikävä kyllä suomalainen on mieluummin hiljaa ja maksetaan sitten verorahoilla vuosien typerät ja turhat koulutukset, jotta itse ei tarvitsisi opettaa omaa työtään kenellekään.

Saa olla aika yksiulotteinen ihminen jos koulutus määrittelee suurimmilta osin koko identiteetin.

Todella kapeakatseista ajatella, että taksikuskit on tällaisia ja lääkärit tuollaisia. Eihän ammatti sitä määrittele mistä ihminen on kiinnostunut vapaa-ajallaan.

Humanistisen alan tutkinnon suorittanut jää palkassakin usein kauas taakse monesta perinteisestä duunariammatista.

Koska hyvä koulutus saattaa olla ainoa mahdollisuus ulos köyhyyden- ja kurjuuden loukusta

Todella moni korkeakoulututkinto (muutamaa suoraan ammattiin valmistajaa tutkintoa esim. lääkärit lukuun ottamatta) on ihan huuhaata ja hommat oppii työpaikalla. Korkeakoulututkinnon idea on lähinnä karsia sopivia hakijoita. Oletetaan, että jos olet jaksanut lukea tuollaisen tutkinnon, olet todennäköisesti parempi hommaan kuin sellainen, joka ei ole jaksanut lukea. Mutta jos tämän karsinnan voisi tehdä jotenkin toisella tavalla, ei siitä itse tutkinnosta ole työn kannalta juuri mitään hyötyä.

Olen parjattu humanisti ja nykyisin terveydenhoitosektorilla töissä. Ennen ajattelin suomalaisten koulutususkovaisuuden olevan pelkkää typeryyttä. Nyttemmin kun seurustelen töissä lähinnä lääkäreiden ja hoitajien kanssa, täytyy todeta kapea-alaisten fakki-idioottien todellakin haastavan humanistisen yliopistokoulutuksen tuottaman sivistyneen ja avarakatseisen ihmisen sivistyksen ja avarakatseisuuden. Ei jummi, vaan kyllä on raskasta kuunnella ahdasmielisten, pinnallisten itsensäylentäjien hölinää joka päivä. Tarvitsen selvästi lisää koulutusta, että kestäisin päivittäiset bimbojutut.

Ehkä myös siksi, että kouluttuneisuus usein (ei aina) kertoo pitkäjänteisyydestä, tavoitteellisuudesta, kriittisestä ajattelukyvystä, kognitiivisista taidoista, hyvistä kielellisistä taidoista ja sivistyneisyydestä. Toki on mahdollista saavuttaa nämä ilman koulutustakin, mutta todennäköisempää on, että ne löytyvät pitkälle kouluttautuneelta henkilöltä.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä myös siksi, että kouluttuneisuus usein (ei aina) kertoo pitkäjänteisyydestä, tavoitteellisuudesta, kriittisestä ajattelukyvystä, kognitiivisista taidoista, hyvistä kielellisistä taidoista ja sivistyneisyydestä. Toki on mahdollista saavuttaa nämä ilman koulutustakin, mutta todennäköisempää on, että ne löytyvät pitkälle kouluttautuneelta henkilöltä.

Tein työkseni konttorihommia kymmenen vuotta paikassa jossa kollegoilla oli hyvin sekalainen koulutustausta. Käytännössä oli ihan mahdoton päältä sanoa mikä koulutus kenelläkin oli takanaan. Työt kun oli sellaisia joihin ei ole olemassa mitään varsinaista erityistä omaa koulutusta. Enemmän sellaista oman alan erikoisosaamista vaativaa juttua. Kaikki tosin oli työurallaan jonkin verran edenneitä. Sekin karsi sieltä ne klassiset elämämkoululaiset pois.

Varmasti korrelaatiota on olemassa, mutta käytännössä kannattaa olla varovainen ettei anna sille liian suurta painoarvoa.

Koulutus ei ole järjen tae.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä myös siksi, että kouluttuneisuus usein (ei aina) kertoo pitkäjänteisyydestä, tavoitteellisuudesta, kriittisestä ajattelukyvystä, kognitiivisista taidoista, hyvistä kielellisistä taidoista ja sivistyneisyydestä. Toki on mahdollista saavuttaa nämä ilman koulutustakin, mutta todennäköisempää on, että ne löytyvät pitkälle kouluttautuneelta henkilöltä.

Pitkälle kouluttautuneelta henkilöltä löytyy vahva tarve olla erottumatta joukosta, miellyttää ylempiään ilman mitään perusteita, sekä usein mielikuvituksen puutetta. Monilta luovuus, yksilöllisyys ja mielikuvitus tuhotaan nimenomaan koulutuksen aikana, monella niitä ei ikinä ollutkaan. Suomi hassaa mahdollisuutensa liialliseen muodolliseen koulutukseen.

Siis nimenomaanhan suomalaiset eivät arvosta koulutusta. Muualla työnantajaa kiinnostaa arvosanat, Suomessa ei tippaakaan. Lisäksi akateeminen mies kiinnostaa naisia ulkomailla, mutta Suomessa ei

Vierailija kirjoitti:

Siis nimenomaanhan suomalaiset eivät arvosta koulutusta. Muualla työnantajaa kiinnostaa arvosanat, Suomessa ei tippaakaan. Lisäksi akateeminen mies kiinnostaa naisia ulkomailla, mutta Suomessa ei

Ulkomailla taas moniin töihin ei edes todistuksia kysellä. Suomessa joku tuntuu ajattelevan, että ihmisen osaaminen ja työkyky perustuu perselihasten vahvuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Todella moni korkeakoulututkinto (muutamaa suoraan ammattiin valmistajaa tutkintoa esim. lääkärit lukuun ottamatta) on ihan huuhaata ja hommat oppii työpaikalla. Korkeakoulututkinnon idea on lähinnä karsia sopivia hakijoita. Oletetaan, että jos olet jaksanut lukea tuollaisen tutkinnon, olet todennäköisesti parempi hommaan kuin sellainen, joka ei ole jaksanut lukea. Mutta jos tämän karsinnan voisi tehdä jotenkin toisella tavalla, ei siitä itse tutkinnosta ole työn kannalta juuri mitään hyötyä.

Tällaiset kommentit paljastavat, että ihmisellä itsellään ei ole mitään koulutusta. Olet nimittäin NIIN pihalla etten jaksa edes selittää, miksi. Ja juuri sinunkaltaistesi amisaivojen takia moni vaatii kumppaniltaan sen koulutuksen - että saisi helposti karsittua kaltaisesi pöljät joukosta pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella moni korkeakoulututkinto (muutamaa suoraan ammattiin valmistajaa tutkintoa esim. lääkärit lukuun ottamatta) on ihan huuhaata ja hommat oppii työpaikalla. Korkeakoulututkinnon idea on lähinnä karsia sopivia hakijoita. Oletetaan, että jos olet jaksanut lukea tuollaisen tutkinnon, olet todennäköisesti parempi hommaan kuin sellainen, joka ei ole jaksanut lukea. Mutta jos tämän karsinnan voisi tehdä jotenkin toisella tavalla, ei siitä itse tutkinnosta ole työn kannalta juuri mitään hyötyä.

Tällaiset kommentit paljastavat, että ihmisellä itsellään ei ole mitään koulutusta. Olet nimittäin NIIN pihalla etten jaksa edes selittää, miksi. Ja juuri sinunkaltaistesi amisaivojen takia moni vaatii kumppaniltaan sen koulutuksen - että saisi helposti karsittua kaltaisesi pöljät joukosta pois.

Minulla taas on koulutusta vaikka muille jakaa, mm. kaksi korkeakoulututkintoa ja yksi työtutkinto. Siksi juuri olen vakuuttunut, että suurin osa koulutuksesta on pelkkää silmänlumetta. Toki jos opiskelija on täysin aloitekyvytön eikä omaa minkäänlaista henkilökohtaista kiinnostusta opiskelemaansa alaan, hän hyötyy muodollisesta koulutuksesta, jonka puitteissa joku muu määrää hänelle jotain opiskelumateriaaleja. Jos taas ihmisellä on henkilökohtaista kiinnostusta johonkin asiaan, koulutuksesta ei juuri ole hyötyä. Maailma on täynnä tietoa, ja jonkun sattumanvaraisen koulutusviranomaisen määräämän opetussuunnitelman läpikahlaaminen ei todellakaan ole paras tapa hankkia tietoa. Tutkinnot ylipäätään ovat menneen maailman juttu - toki varmasti tarpeellisia aikana, jolloin tietoa oli saatavissa vain yliopiston kirjastosta. Nykyisin on kuitenkin internet.

Etelä-Koreassa ja Japanissa yli 80% väestöstä käy lukion ja yli 60% väestöstä korkeakoulun. Suomi on vielä kaukana tuosta, ikävä kyllä. Koulutus on tärkeintä mitä nuorelle voi tarjota.

Koulutuksen laatuun pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Itse valmistuin käytännön alalle hyvin heikoin työtaidoin. Eikä teoriapohjakaan ollut hyvä. Koulutus käsitteli asioita, joista työssä oli hyvin vähän hyötyä.

Arvostan koulutusta, koska koulutettu ihminen on todennäköisesti mielekkäämpää seuraa, omaa hyvän yleissivistyksen ja kyvyn käydä erilaisia syvällisiä keskusteluja eri aiheista. Koulutus kertoo myös jotain ihmisen mielenkiinnonkohteista, oppimiskyvystä ja halusta kehittää itseään. Sillä ei minulle ole väliä, minkälaisiin töihin ihminen lopulta on päätynyt tai paljonko tienaa. Voihan korkeakoulutettukin päätyä taksikuskiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella moni korkeakoulututkinto (muutamaa suoraan ammattiin valmistajaa tutkintoa esim. lääkärit lukuun ottamatta) on ihan huuhaata ja hommat oppii työpaikalla. Korkeakoulututkinnon idea on lähinnä karsia sopivia hakijoita. Oletetaan, että jos olet jaksanut lukea tuollaisen tutkinnon, olet todennäköisesti parempi hommaan kuin sellainen, joka ei ole jaksanut lukea. Mutta jos tämän karsinnan voisi tehdä jotenkin toisella tavalla, ei siitä itse tutkinnosta ole työn kannalta juuri mitään hyötyä.

Tällaiset kommentit paljastavat, että ihmisellä itsellään ei ole mitään koulutusta. Olet nimittäin NIIN pihalla etten jaksa edes selittää, miksi. Ja juuri sinunkaltaistesi amisaivojen takia moni vaatii kumppaniltaan sen koulutuksen - että saisi helposti karsittua kaltaisesi pöljät joukosta pois.

Minulla taas on koulutusta vaikka muille jakaa, mm. kaksi korkeakoulututkintoa ja yksi työtutkinto. Siksi juuri olen vakuuttunut, että suurin osa koulutuksesta on pelkkää silmänlumetta. Toki jos opiskelija on täysin aloitekyvytön eikä omaa minkäänlaista henkilökohtaista kiinnostusta opiskelemaansa alaan, hän hyötyy muodollisesta koulutuksesta, jonka puitteissa joku muu määrää hänelle jotain opiskelumateriaaleja. Jos taas ihmisellä on henkilökohtaista kiinnostusta johonkin asiaan, koulutuksesta ei juuri ole hyötyä. Maailma on täynnä tietoa, ja jonkun sattumanvaraisen koulutusviranomaisen määräämän opetussuunnitelman läpikahlaaminen ei todellakaan ole paras tapa hankkia tietoa. Tutkinnot ylipäätään ovat menneen maailman juttu - toki varmasti tarpeellisia aikana, jolloin tietoa oli saatavissa vain yliopiston kirjastosta. Nykyisin on kuitenkin internet.

Sinun mielestäsi siis esim proviisorin ei tarvitse ymmärtää yhtään mitään kemiasta tai ihmiset fysiologiasta, diplomi-insinööri pärjää ihan hyvin ilman matematiikkaa ja fysiikkaa, ja tietojenkäsittelytieteilijän ei tarvitse tietää mitään esim. loogisesta ohjelmoinnista tai tietokantojen toiminnoista? Sen kun lukevat vain wikipediasta pari artikkelia?

Yliopistokoulutus nimenomaan antaa sen POHJAN tehokkaalle ja innovatiiviselle työnteolle. Kyllähän ne valelääkäritkin voivat tuurilla työskennellä useamman vuodenkin, mutta jos ei ymmärrä mitään alan teorioista ja MIKSI asiat tehdään niinkuin tehdään, on työtapoja mahdoton esim. kehittää, tai soveltaa. 

Sinun ajattelutapasi sopii suorittavaan työhön, jossa tehdään asioita vain mallin mukaan. Yhtään teoreettisempaan työhön se ei todellakaan sovellu, kun pitäisi ymmärtää miksi ja miten ja mikä on asioiden historia. Esim. ne "itseoppineet" koodarit on niin nähty - koodia kyllä syntyy ehkä joo, mutta kun se teoriaosaaminen puuttuu, eivät osaa ottaa yhtään huomioon sitä ympäröivää toimintaympäristöä ja lopputulos onkin sitten useimmiten hirveää sotkua, joka toimii tasan siihen mihin on tehty (jos siihenkään), mutta esim. kaikki jousto ja ylläpidettävyys puuttuvat. Kun vaan ei ymmärretä miksi.

Up