Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Avaruustietäjille kysymys

Vierailija
29.12.2017 |

Montako tähdistöä on linnunradassa?

Kommentit (1265)

Vierailija
181/1265 |
26.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Modeemi kirjoitti:

Jospa onkin niin, että pimeä aine/ernergia on merkki superälykkäästä zivilizaatiosta :O

Pimeä aine ja pimeä energia on todellisuudessa 4. ja mahdollisesti korkeammissa ulottuvuuksissa olevaa materiaa sekä antimateriaa.

Miten tarkkaan ottaen olet tämän todellisuuden todentanut?

Vierailija
182/1265 |
26.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Modeemi kirjoitti:

Jospa onkin niin, että pimeä aine/ernergia on merkki superälykkäästä zivilizaatiosta :O

Pimeä aine ja pimeä energia on todellisuudessa 4. ja mahdollisesti korkeammissa ulottuvuuksissa olevaa materiaa sekä antimateriaa.

Miten tarkkaan ottaen olet tämän todellisuuden todentanut?

Sen voi todentaa kuka tahansa. Korkeampien ulottuvuuksien laskut noudattavat samaa matematiikkaa kuin meidänkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
183/1265 |
27.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten Mandela -ilmiö on voinnut muuttaa aurinkokuntamme paikkaa linnunradallamme, kun olen ymmärtänyt että eri aikajanat törmäävät toisiinsa ja näin muuttaa historiaa ja nykyisyyttä. Onko maailmankaikkeus kuin hologrammi jonka rajat yhdistyvät uudelleen ja uudelleen tuoden toisten aikajanojen lisäykset nykyiseen universumiin. Miten avaruuden pimeä aine on rajattu tästä pois, vaikuttaisi että elämä siellä minne avaruus laajenee ei ole vielä "registeröintynyt" eli tulee mieleen jokin ohjelman kaltainen algoritmi joka hallitsee koko univresumia.

Vierailija
184/1265 |
27.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä on avaruustietäjä? Onko se vähän niin kuin saunatonttu?

Vierailija
185/1265 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kantsii muistaa, että suurimmat tähdet, jotka näemme nyt ovat voineet jo kuolla. Esim 500 valovuoden päässä olevan tähden valo jonka nyt näemme on 500 vuotta vanhaa.

Näkyvät tähdet ovat pikkupieni murto-osa jo pelkästään omasta linnunradastamme ja 500 vuotta pikkupieni murto-osa tähtien elinjaksoista. Ei niistä kovin moni ole siinä ajassa ehtinyt kuolla.

Moni on ehtinyt kuolla, ihmiselämä on kuitenkin niin lyhyt.

Tähden elämä on pitkä. Tosin ihmisen on elämästään kiittäminen tähtien kuolemia.

??

Vierailija
186/1265 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kantsii muistaa, että suurimmat tähdet, jotka näemme nyt ovat voineet jo kuolla. Esim 500 valovuoden päässä olevan tähden valo jonka nyt näemme on 500 vuotta vanhaa.

Näkyvät tähdet ovat pikkupieni murto-osa jo pelkästään omasta linnunradastamme ja 500 vuotta pikkupieni murto-osa tähtien elinjaksoista. Ei niistä kovin moni ole siinä ajassa ehtinyt kuolla.

Moni on ehtinyt kuolla, ihmiselämä on kuitenkin niin lyhyt.

Tähden elämä on pitkä. Tosin ihmisen on elämästään kiittäminen tähtien kuolemia.

??

Jokainen vetyä ja heliumia raskaampi atomi sinunkin kehossasi on peräisin kauan sitten räjähtäneistä tähdistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
187/1265 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Modeemi kirjoitti:

Jospa onkin niin, että pimeä aine/ernergia on merkki superälykkäästä zivilizaatiosta :O

Pimeä aine ja pimeä energia on todellisuudessa 4. ja mahdollisesti korkeammissa ulottuvuuksissa olevaa materiaa sekä antimateriaa.

Miten tarkkaan ottaen olet tämän todellisuuden todentanut?

Sen voi todentaa kuka tahansa. Korkeampien ulottuvuuksien laskut noudattavat samaa matematiikkaa kuin meidänkin.

Kylläpä maailman tiedemiehet sitten ovat tyhmiä koska konsensus on ettei mustan materian ja energian olemusta tunneta.

Vierailija
188/1265 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Modeemi kirjoitti:

Jospa onkin niin, että pimeä aine/ernergia on merkki superälykkäästä zivilizaatiosta :O

Eli jokin älykäs sivilisaatio on laittanut keinotekoisesti galakseihin ylimääräistä massaa ja potkaissut ne loittonemaan toisistaan?

Hyvin älykäs ja meidän näkökulmasta kaikkivoipa sivilisaatio voisi ehkä sen tehdäkin. Sivilisaatio joka ei välttämättä ole syntynyt tässä universumissa.

Mutta ei sanota sen sivilisaation edustajia jumaliksi, eihän?

Harry Potterin maailmassa J.K.Rowlingia ei ole olemassa, häntä naurattaisi jos hänelle vinkkaisi että kaikki mitä hänelle tapahtuu on jonkun edinburghilaisnaisen mielikuvituksen varassa.

Kenen kirjoittamaa tarinaa me olemme?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
189/1265 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monilta eri planeetoilta ja myös eri ulottuvuuksista kotoisin olevia avaruusystäviä kanavoivana sekä myös Akaasisiin arkistoon spirituaalisen kanavan omaavana kanavana ja meediona voin vain todeta, että vastaus kysymykseen on liian monimutkainen vastata näin lyhyesti. Kutsuttuna asiantuntijapuhujana kehotan teitä tulemaan Kuortaneelle Ultrapäiville heinäkuun alussa jos haluatte ymmärtää ufoja henkisen kasvun välineenä.

Vierailija
190/1265 |
07.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

https://www.is.fi/tiede/art-2000005747312.html

Selittäkääs tietäjät, miten auton kokoinen ja ihmisen painoinen luotain voi saavuttaa 700 000 km/h nopeuden matkalla aurinkoa kohti, ja sitten jarruttaa siitä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
191/1265 |
07.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/tiede/art-2000005747312.html

Selittäkääs tietäjät, miten auton kokoinen ja ihmisen painoinen luotain voi saavuttaa 700 000 km/h nopeuden matkalla aurinkoa kohti, ja sitten jarruttaa siitä?

Selittäkää mitä?

Koolla ja painolla ole asian kanssa mitään tekemistä.

Avaruudessa ei ole kitkaa, joten kun siellä kiihdyttää, vaikkapa rakettimoottorilla, niin nopeus ei itsestään vähene mihinkään. Alkuvauhdin luotain saa siltä raketilta, joka sen puskee Maasta avaruuteen ja ulos Maan välittömästä läheisyydestä. Sen jälkeen se ottaa lisää vauhtia omalla rakettimoottorillaan. Tässä tapauksessa luotain ohittaa Auringon ja saa vielä painovoiman kautta hetkellisesti lisänopeutta.

Vierailija
192/1265 |
07.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/tiede/art-2000005747312.html

Selittäkääs tietäjät, miten auton kokoinen ja ihmisen painoinen luotain voi saavuttaa 700 000 km/h nopeuden matkalla aurinkoa kohti, ja sitten jarruttaa siitä?

Ei taas toimittaja viitsi tarkistaa faktoja. Ei parker ohi aurinkoa 6000km päästä vaan 6000000km päästä.

Luotaimen nopeus on puhdasta kiertoratadynamiikka. Se ohjataan usean planeetanohituksen kautta kiertoradalle joka menee läheltä aurinkoa. Kiertoratafysiikka sanoo että mitä lähemmäs kappale tulee sitä mitä se kiertää sen nopeammaksi sen nopeus kasvaa. Tämä siksi että potentiaalienergiaa muuttuu kineettiseksi energiaksi. Ja loittonemisen aikana käy päinvastoin. Mitään varsinaista työtä ei rakettimoottoreilla tms tehdä kiihdyttämiseksi ja jarruttamiseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
193/1265 |
09.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/tiede/art-2000005747312.html

Selittäkääs tietäjät, miten auton kokoinen ja ihmisen painoinen luotain voi saavuttaa 700 000 km/h nopeuden matkalla aurinkoa kohti, ja sitten jarruttaa siitä?

Noin se on suunniteltu ja veivaa ihan klassisen fysiikan lainalaisuuksien pohjalta. 

Vierailija
194/1265 |
09.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/tiede/art-2000005747312.html

Selittäkääs tietäjät, miten auton kokoinen ja ihmisen painoinen luotain voi saavuttaa 700 000 km/h nopeuden matkalla aurinkoa kohti, ja sitten jarruttaa siitä?

Noin se on suunniteltu ja veivaa ihan klassisen fysiikan lainalaisuuksien pohjalta. 

Mutta eihän tuossa huomioida millään tavalla auringon liikettä linnunradan keskipisteen ympäri. Ei se paikallaan nökötä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
195/1265 |
10.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/tiede/art-2000005747312.html

Selittäkääs tietäjät, miten auton kokoinen ja ihmisen painoinen luotain voi saavuttaa 700 000 km/h nopeuden matkalla aurinkoa kohti, ja sitten jarruttaa siitä?

Noin se on suunniteltu ja veivaa ihan klassisen fysiikan lainalaisuuksien pohjalta. 

Mutta eihän tuossa huomioida millään tavalla auringon liikettä linnunradan keskipisteen ympäri. Ei se paikallaan nökötä.

Se on tasaista liikettä ilman kiihtyvyyksiä tai jarrutuksia, ja koko aurinkokunta liikkuu samoilla liiketekijöillä. Pystythän sinäkin kävelemään esim. ruotsinlaivassa aivan normaalisti sen ajaessa tasaista vauhtia.

Vierailija
196/1265 |
10.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Empä ole viitsinyt laskea.

Empä? Eli puhutko näin: Em tiedä, Em ehtinyt joissa?

Varmaan myös kirjoitat myös "ompa"? Omko näin?

Vierailija
197/1265 |
10.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

On se vaikeaa! kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empä ole viitsinyt laskea.

Empä? Eli puhutko näin: Em tiedä, Em ehtinyt joissa?

Varmaan myös kirjoitat myös "ompa"? Omko näin?

Tiesitkö, että kirjakielen oikeaoppisuuden ihannointi on peräisin ruotsinkielisiltä, jotka Venäjän valtaa vastustaakseen ryhtyivät fennomaaneiksi? He halusivat oppia suomea, mutta eihän se käynyt päinsä että sitä olisi opeteltu keskustelemalla suomea puhuvien palkollisten kanssa. Ei, se opittiin kirjoista ja muista julkaisuista. Ja tottakai kirjasuomi oli heille sitten ainoa oikea, paremman sivistyneistön tapa puhua, erottauduttiinhan sillä murtaen suomea puhuvasta oppimattomasta rahvaasta.

Vierailija
198/1265 |
10.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/tiede/art-2000005747312.html

Selittäkääs tietäjät, miten auton kokoinen ja ihmisen painoinen luotain voi saavuttaa 700 000 km/h nopeuden matkalla aurinkoa kohti, ja sitten jarruttaa siitä?

Noin se on suunniteltu ja veivaa ihan klassisen fysiikan lainalaisuuksien pohjalta. 

Mutta eihän tuossa huomioida millään tavalla auringon liikettä linnunradan keskipisteen ympäri. Ei se paikallaan nökötä.

Ei sillä ole väliä, kun kaikki on suhteellista, nääs.

Vierailija
199/1265 |
10.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/tiede/art-2000005747312.html

Selittäkääs tietäjät, miten auton kokoinen ja ihmisen painoinen luotain voi saavuttaa 700 000 km/h nopeuden matkalla aurinkoa kohti, ja sitten jarruttaa siitä?

Noin se on suunniteltu ja veivaa ihan klassisen fysiikan lainalaisuuksien pohjalta. 

Mutta eihän tuossa huomioida millään tavalla auringon liikettä linnunradan keskipisteen ympäri. Ei se paikallaan nökötä.

Se on tasaista liikettä ilman kiihtyvyyksiä tai jarrutuksia, ja koko aurinkokunta liikkuu samoilla liiketekijöillä. Pystythän sinäkin kävelemään esim. ruotsinlaivassa aivan normaalisti sen ajaessa tasaista vauhtia.

No käytännössä se ei ole tasaista liikettä vaan ympyräliikettä jatkuvalla kiihtyvyydellä kohti linnunradan keskipistettä. Käytännössä vaikutus on aurinkokuntamme sisällä niin olematon että sen voi unohtaa.

Vierailija
200/1265 |
10.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kantsii muistaa, että suurimmat tähdet, jotka näemme nyt ovat voineet jo kuolla. Esim 500 valovuoden päässä olevan tähden valo jonka nyt näemme on 500 vuotta vanhaa.

Näkyvät tähdet ovat pikkupieni murto-osa jo pelkästään omasta linnunradastamme ja 500 vuotta pikkupieni murto-osa tähtien elinjaksoista. Ei niistä kovin moni ole siinä ajassa ehtinyt kuolla.

Linnunradassa syntyy ja kuolee n. kymmenen tähteä vuosittain. On se jo aika paljon, kun miettii, että galaksin kauimmista osista tuleva valo on 100 000 vuotta vanhaa

Alkuperäiseen kysymykseen: Tähdistöjä/tähtikuvioita on kai muutamia kymmeniä, tai satoja. Yhteensä tähtiä on parisataa miljardia

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yksi neljä