Avaruustietäjille kysymys
Kommentit (1265)
Yksi Jupiterin vasta löydetyistä kuista kiertää vastakkaiseen suuntaan kuin muut. Ilmeisesti tehnyt sitä jo jonkin aikaa. On muuten samassa tasossa kuin muut. Miksi se on niin keksinyt tehdä ja onnistunut siinä ties kuinka kauan törmäämättä toisiin?
Vierailija kirjoitti:
Yksi Jupiterin vasta löydetyistä kuista kiertää vastakkaiseen suuntaan kuin muut. Ilmeisesti tehnyt sitä jo jonkin aikaa. On muuten samassa tasossa kuin muut. Miksi se on niin keksinyt tehdä ja onnistunut siinä ties kuinka kauan törmäämättä toisiin?
Koska se kuu on Jupiterin kiertoradalleen nappaama ohi lentänyt komeetta. Varsinaiset kuut ovat muodostuneet samaan aikaan kuin planeettakin samasta massapyörteestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/tiede/art-2000005747312.html
Selittäkääs tietäjät, miten auton kokoinen ja ihmisen painoinen luotain voi saavuttaa 700 000 km/h nopeuden matkalla aurinkoa kohti, ja sitten jarruttaa siitä?
Noin se on suunniteltu ja veivaa ihan klassisen fysiikan lainalaisuuksien pohjalta.
Mutta eihän tuossa huomioida millään tavalla auringon liikettä linnunradan keskipisteen ympäri. Ei se paikallaan nökötä.
Se on tasaista liikettä ilman kiihtyvyyksiä tai jarrutuksia, ja koko aurinkokunta liikkuu samoilla liiketekijöillä. Pystythän sinäkin kävelemään esim. ruotsinlaivassa aivan normaalisti sen ajaessa tasaista vauhtia.
Tasaista liikettä ihmisen eliniän mittakaavassa. Mutta ei tähden eliniän mittakaavassa, kun puhutaan miljardeista vuosista. Kaikki on suhteellista, varsinkin avaruudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/tiede/art-2000005747312.html
Selittäkääs tietäjät, miten auton kokoinen ja ihmisen painoinen luotain voi saavuttaa 700 000 km/h nopeuden matkalla aurinkoa kohti, ja sitten jarruttaa siitä?
Noin se on suunniteltu ja veivaa ihan klassisen fysiikan lainalaisuuksien pohjalta.
Mutta eihän tuossa huomioida millään tavalla auringon liikettä linnunradan keskipisteen ympäri. Ei se paikallaan nökötä.
Se on tasaista liikettä ilman kiihtyvyyksiä tai jarrutuksia, ja koko aurinkokunta liikkuu samoilla liiketekijöillä. Pystythän sinäkin kävelemään esim. ruotsinlaivassa aivan normaalisti sen ajaessa tasaista vauhtia.
Tasaista liikettä ihmisen eliniän mittakaavassa. Mutta ei tähden eliniän mittakaavassa, kun puhutaan miljardeista vuosista. Kaikki on suhteellista, varsinkin avaruudessa.
No onko geologisia tai muita todisteita, että aurinko olisi hirvittävästi kiihdytellyt tai jarrutellut nopeuttaan olemassaolonsa aikana?
Up, tää on todella mielenkiintoinen ketju. Ihan eri settiä mitä nyt suurin osa av-palstan ketjuista. :D
Universumi on pallon muotoinen ja mihin ikinä menetkin, havaitsijana olet universumin keskipisteessä.
Jos maa on pyöreä, niin miksi maailmankartoissa kaikki mantereet ovat aina vain yhdellä puolella, ja taustapuoli on tyhjää valkoista? En ole koskaan nähnyt maailmankarttaa, josta näkee mitä maan toisella puolella on!
Vierailija kirjoitti:
Universumi on pallon muotoinen ja mihin ikinä menetkin, havaitsijana olet universumin keskipisteessä.
Ei. Ei ole ääretön ja ei ole pallon muotoinen.
Vierailija kirjoitti:
Jos maa on pyöreä, niin miksi maailmankartoissa kaikki mantereet ovat aina vain yhdellä puolella, ja taustapuoli on tyhjää valkoista? En ole koskaan nähnyt maailmankarttaa, josta näkee mitä maan toisella puolella on!
Et ole nähnyt ikinä karttapalloa?
Vierailija kirjoitti:
Jos maa on pyöreä, niin miksi maailmankartoissa kaikki mantereet ovat aina vain yhdellä puolella, ja taustapuoli on tyhjää valkoista? En ole koskaan nähnyt maailmankarttaa, josta näkee mitä maan toisella puolella on!
Näsäviisastelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Universumi on pallon muotoinen ja mihin ikinä menetkin, havaitsijana olet universumin keskipisteessä.
Ei. Ei ole ääretön ja ei ole pallon muotoinen.
Havaittava universumi on pallon muotoinen, mutta ns. unobservable universe on nykyisten mittausten mukaan litteä, eli on mahdollista, että se on joko ääretön tai sitten niin suuri että me emme vain kykene mahdollista kaareutumista havaitsemaan (eli ns. unobservable universe olisi ainakin 250 kertaa suurempi kuiva havaittava universumi).
Tähdistöt ovat nykyään suorilla linjoilla rajoitettuja alueita taivaalla, ja ne kattavat yhdessä sen kokonaan. Siten kaikki mahdolliset kohteet taivaalla kuuluvat johonkin ja vain yhteen tähdistöön.
Miten maapallo muka pystyy lentämään avaruudessa putoamatta sen pohjalle? Eihän sillä ole edes siipiä. Onko se täynnä kaasua? Mitä sitten kun se kaikki maakaasu on porattu pois?
Tietäväinen kirjoitti:
Tähdistöt ovat nykyään suorilla linjoilla rajoitettuja alueita taivaalla, ja ne kattavat yhdessä sen kokonaan. Siten kaikki mahdolliset kohteet taivaalla kuuluvat johonkin ja vain yhteen tähdistöön.
Ai jumpe. Mihin tähdistöön Kuu, Mars ja Jupiter kuuluvat?
Vierailija kirjoitti:
Ai jumpe. Mihin tähdistöön Kuu, Mars ja Jupiter kuuluvat?
Sulttaanin tähtisumuun?
Vierailija kirjoitti:
Miten maapallo muka pystyy lentämään avaruudessa putoamatta sen pohjalle? Eihän sillä ole edes siipiä. Onko se täynnä kaasua? Mitä sitten kun se kaikki maakaasu on porattu pois?
Valitettavasti vaikka tämä kysymys lienee vitsailua, osa ihmisistä kysyy näitä tällaisia kysymyksiä ihan vakavissaan...
Miten kuu on jaettu aikavyöhykkeisiin? Vaihdellaanko sielläkin kesä- ja talviajan välillä?
Entä jättiläisplaneettojen kuut, joilla on valonlähteinä paitsi aurinko myös se planeetta?
Mielenkiintoinen ketju.
Kertokaapa minkä niminen on se tähdistö, jossa on kolme tähteä rivissä tasaisin välein?
10 tähteä vuodessa ei ole kovin merkittävä uusiutumisvauhti parin sadan miljardin tähden galaksissa. Saa mennä aika monta vuosimiljoonaa ennen kuin päästään edes promillen yli.