Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Avaruustietäjille kysymys

Vierailija
29.12.2017 |

Montako tähdistöä on linnunradassa?

Kommentit (1265)

Vierailija
201/1265 |
10.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kantsii muistaa, että suurimmat tähdet, jotka näemme nyt ovat voineet jo kuolla. Esim 500 valovuoden päässä olevan tähden valo jonka nyt näemme on 500 vuotta vanhaa.

Näkyvät tähdet ovat pikkupieni murto-osa jo pelkästään omasta linnunradastamme ja 500 vuotta pikkupieni murto-osa tähtien elinjaksoista. Ei niistä kovin moni ole siinä ajassa ehtinyt kuolla.

Linnunradassa syntyy ja kuolee n. kymmenen tähteä vuosittain. On se jo aika paljon, kun miettii, että galaksin kauimmista osista tuleva valo on 100 000 vuotta vanhaa

Alkuperäiseen kysymykseen: Tähdistöjä/tähtikuvioita on kai muutamia kymmeniä, tai satoja. Yhteensä tähtiä on parisataa miljardia

10 tähteä vuodessa ei ole kovin merkittävä uusiutumisvauhti parin sadan miljardin tähden galaksissa. Saa mennä aika monta vuosimiljoonaa ennen kuin päästään edes promillen yli.

Vierailija
202/1265 |
20.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yksi Jupiterin vasta löydetyistä kuista kiertää vastakkaiseen suuntaan kuin muut. Ilmeisesti tehnyt sitä jo jonkin aikaa. On muuten samassa tasossa kuin muut. Miksi se on niin keksinyt tehdä ja onnistunut siinä ties kuinka kauan törmäämättä toisiin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
203/1265 |
20.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yksi Jupiterin vasta löydetyistä kuista kiertää vastakkaiseen suuntaan kuin muut. Ilmeisesti tehnyt sitä jo jonkin aikaa. On muuten samassa tasossa kuin muut. Miksi se on niin keksinyt tehdä ja onnistunut siinä ties kuinka kauan törmäämättä toisiin?

Koska se kuu on Jupiterin kiertoradalleen nappaama ohi lentänyt komeetta. Varsinaiset kuut ovat muodostuneet samaan aikaan kuin planeettakin samasta massapyörteestä.

Vierailija
204/1265 |
20.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/tiede/art-2000005747312.html

Selittäkääs tietäjät, miten auton kokoinen ja ihmisen painoinen luotain voi saavuttaa 700 000 km/h nopeuden matkalla aurinkoa kohti, ja sitten jarruttaa siitä?

Noin se on suunniteltu ja veivaa ihan klassisen fysiikan lainalaisuuksien pohjalta. 

Mutta eihän tuossa huomioida millään tavalla auringon liikettä linnunradan keskipisteen ympäri. Ei se paikallaan nökötä.

Se on tasaista liikettä ilman kiihtyvyyksiä tai jarrutuksia, ja koko aurinkokunta liikkuu samoilla liiketekijöillä. Pystythän sinäkin kävelemään esim. ruotsinlaivassa aivan normaalisti sen ajaessa tasaista vauhtia.

Tasaista liikettä ihmisen eliniän mittakaavassa. Mutta ei tähden eliniän mittakaavassa, kun puhutaan miljardeista vuosista. Kaikki on suhteellista, varsinkin avaruudessa.

Vierailija
205/1265 |
21.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/tiede/art-2000005747312.html

Selittäkääs tietäjät, miten auton kokoinen ja ihmisen painoinen luotain voi saavuttaa 700 000 km/h nopeuden matkalla aurinkoa kohti, ja sitten jarruttaa siitä?

Noin se on suunniteltu ja veivaa ihan klassisen fysiikan lainalaisuuksien pohjalta. 

Mutta eihän tuossa huomioida millään tavalla auringon liikettä linnunradan keskipisteen ympäri. Ei se paikallaan nökötä.

Se on tasaista liikettä ilman kiihtyvyyksiä tai jarrutuksia, ja koko aurinkokunta liikkuu samoilla liiketekijöillä. Pystythän sinäkin kävelemään esim. ruotsinlaivassa aivan normaalisti sen ajaessa tasaista vauhtia.

Tasaista liikettä ihmisen eliniän mittakaavassa. Mutta ei tähden eliniän mittakaavassa, kun puhutaan miljardeista vuosista. Kaikki on suhteellista, varsinkin avaruudessa.

No onko geologisia tai muita todisteita, että aurinko olisi hirvittävästi kiihdytellyt tai jarrutellut nopeuttaan olemassaolonsa aikana?

Vierailija
206/1265 |
21.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ääretön määrä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
207/1265 |
10.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up, tää on todella mielenkiintoinen ketju. Ihan eri settiä mitä nyt suurin osa av-palstan ketjuista. :D

Vierailija
208/1265 |
10.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Universumi on pallon muotoinen ja mihin ikinä menetkin, havaitsijana olet universumin keskipisteessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
209/1265 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos maa on pyöreä, niin miksi maailmankartoissa kaikki mantereet ovat aina vain yhdellä puolella, ja taustapuoli on tyhjää valkoista? En ole koskaan nähnyt maailmankarttaa, josta näkee mitä maan toisella puolella on!

Vierailija
210/1265 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Universumi on pallon muotoinen ja mihin ikinä menetkin, havaitsijana olet universumin keskipisteessä.

Ei. Ei ole ääretön ja ei ole pallon muotoinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
211/1265 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos maa on pyöreä, niin miksi maailmankartoissa kaikki mantereet ovat aina vain yhdellä puolella, ja taustapuoli on tyhjää valkoista? En ole koskaan nähnyt maailmankarttaa, josta näkee mitä maan toisella puolella on!

Et ole nähnyt ikinä karttapalloa?

Vierailija
212/1265 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos maa on pyöreä, niin miksi maailmankartoissa kaikki mantereet ovat aina vain yhdellä puolella, ja taustapuoli on tyhjää valkoista? En ole koskaan nähnyt maailmankarttaa, josta näkee mitä maan toisella puolella on!

Näsäviisastelua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
213/1265 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Universumi on pallon muotoinen ja mihin ikinä menetkin, havaitsijana olet universumin keskipisteessä.

Ei. Ei ole ääretön ja ei ole pallon muotoinen.

Havaittava universumi on pallon muotoinen, mutta ns. unobservable universe on nykyisten mittausten mukaan litteä, eli on mahdollista, että se on joko ääretön tai sitten niin suuri että me emme vain kykene mahdollista kaareutumista havaitsemaan (eli ns. unobservable universe olisi ainakin 250 kertaa suurempi kuiva havaittava universumi).

Vierailija
214/1265 |
14.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tähdistöt ovat nykyään suorilla linjoilla rajoitettuja alueita taivaalla,  ja ne kattavat yhdessä sen kokonaan. Siten kaikki mahdolliset kohteet taivaalla kuuluvat johonkin ja vain yhteen tähdistöön.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
215/1265 |
14.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten maapallo muka pystyy lentämään avaruudessa putoamatta sen pohjalle? Eihän sillä ole edes siipiä. Onko se täynnä kaasua? Mitä sitten kun se kaikki maakaasu on porattu pois?

Vierailija
216/1265 |
14.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietäväinen kirjoitti:

Tähdistöt ovat nykyään suorilla linjoilla rajoitettuja alueita taivaalla,  ja ne kattavat yhdessä sen kokonaan. Siten kaikki mahdolliset kohteet taivaalla kuuluvat johonkin ja vain yhteen tähdistöön.

Ai jumpe. Mihin tähdistöön Kuu, Mars ja Jupiter kuuluvat?

Vierailija
217/1265 |
14.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ai jumpe. Mihin tähdistöön Kuu, Mars ja Jupiter kuuluvat?

Sulttaanin tähtisumuun?

Vierailija
218/1265 |
14.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten maapallo muka pystyy lentämään avaruudessa putoamatta sen pohjalle? Eihän sillä ole edes siipiä. Onko se täynnä kaasua? Mitä sitten kun se kaikki maakaasu on porattu pois?

Valitettavasti vaikka tämä kysymys lienee vitsailua, osa ihmisistä kysyy näitä tällaisia kysymyksiä ihan vakavissaan...

Vierailija
219/1265 |
29.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten kuu on jaettu aikavyöhykkeisiin? Vaihdellaanko sielläkin kesä- ja talviajan välillä?

Entä jättiläisplaneettojen kuut, joilla on valonlähteinä paitsi aurinko myös se planeetta?

Vierailija
220/1265 |
29.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielenkiintoinen ketju.

Kertokaapa minkä niminen on se tähdistö, jossa on kolme tähteä rivissä tasaisin välein?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi yhdeksän kaksi