Lue keskustelun säännöt.
Avaruustietäjille kysymys
Kommentit (1265)
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aurinko olisi tennispallon kokoinen olisi lähin tähti eli lähin toinen ”aurinko” 1450km.n päässä, eli harvaa on.
Ei ne kyllä olisi yhtään lähempänä, vaikka aurinko olisi minkä kokoinen ;)
Zinc
Tämä ajatusmalli olettaa että kaikki skaalautuu.
Muuten olen miettinyt aallonpituutta 5G-taajuusalueelle. Onko se pienempi vai suurempi kuin appelsiinin läpimitta?300/taajuus megahertseissä= aallonpituus metreissä.
300 appelsiinia / 5G = 60 metriä. Noinko?
Ei vaan esim. 3,5 GHz alueella 300/3500 = 0.0857m = 8.57 cm
Vaikuttaisi appelsiinin kokoluokalta mutta en voi just nyt mitata kun ei ole yhtään kaapissa. Lyhytaaltoisempi eli esim. tuleva(?) 30 ghz alueella aallonpituus on selvästi lyhyempi eli alle sentin, 700 mhz alueella reilusti isompi eli vajaa puolisen metriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tästä nyt ponkaisee suoraan avaruuteen, niin missä kohtaa alkaa pimeys? Ilmakehän päättymisen kohdalla? Tuleeko yhtäkkiä pimeää vai vähitellen?
Ja jos avaruudessa on pimeää, niin silloinhan tähtien yms ei kuuluisi näkyä, koska niiden valohan on heijastusta jostain, lähinnä auringosta.
Ja jos on pimeää, silloinhan ei voi olla mitään heijastuksia, tai sitten ei ole pimeää. Näkyykö tähdet vain ilmakehän läpi tai elokuvissa? Onko tämä salaliittoteoria? Miksi?
Ylöspäin mennessä taivas pikkuhiljaa tummenee ilmakehän ohentuessa. Jo 15-20 km korkeudella on suht tumma taivas (sotilaskoneiden lakikorkeus). Katso video Felix Baumgartnerin "Red Bull Stratosphere jump" 39 km korkeudesta, avaruus näyttää jo hyvin "pimeältä".
Tähtien valo ei ole heijastusta Auringosta, vaan kukin tähti on aurinko, joka säteilee valoa. Siksi ne näkyvät vaikka ovat niin kaukana. Muut kappaleet aurinkokunnassa heijastavat Auringon valoa ja näkyvät siksi. Auringon valoa on aurinkokunnassa hyvin paljon, sillä jos ei olla minkään planeetan varjossa (eli yöpuolella), Aurinko tietenkin paistaa koko ajan.
Miksi kertaat esikoulussa opetettuja asioita?
Joku esitti esikoulutasoisia asioita ja sai osakseen vittuilua. Tämä vastasi kysymykseen.
Mihin kysymykseen?
Etkö osaa lukea aiempia quoteja?
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hissiäkin reikäpäisempi idea on Skyhook, eli kiertoradalla pitkän vaijerin varassa ympäri kieppuva koukku, joka vetäisee lentokoneen selässä sinne toimitetut kapselit avaruuteen. Mikä voisi mennä pieleen?
Oho, tää oli kyllä mielenkiintoinen konsepti. En ollut kuullutkaan, vaikka olen lukenut älyttömästi scifia. Ehkä siksi, että idea on niin älytön. Nimenomaan mikä voisi mennä pieleen! Vaikka kyllähän sitä avaruushissin kaatumisiakin on paljon scifi-kirjoissa kuvailtu, niissäkään ei yleensä käy kovin hyvin..
Vinkkaapa pari sellaista kirjaa, alkoi kiinnostaa.
Samoin! Clarken Paratiisin suihkulähteissä sellainen rakennetaan, mutta kaatumistarinoita ei ole tullut vielä vastaan.
J.Pekka Mäkelän kirjat Alshain ja Alas.
Ja kotimaista vielä. Kiitos! Pitää tutustua.
Jos se viikonloppuna ohi suhahtanut auton kokoinen asteroidi olisi osunut maahan, millaista jälkeä se olisi tehnyt?
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
no ei
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aurinko olisi tennispallon kokoinen olisi lähin tähti eli lähin toinen ”aurinko” 1450km.n päässä, eli harvaa on.
Ei ne kyllä olisi yhtään lähempänä, vaikka aurinko olisi minkä kokoinen ;)
Zinc
Tämä ajatusmalli olettaa että kaikki skaalautuu.
Muuten olen miettinyt aallonpituutta 5G-taajuusalueelle. Onko se pienempi vai suurempi kuin appelsiinin läpimitta?300/taajuus megahertseissä= aallonpituus metreissä.
300 appelsiinia / 5G = 60 metriä. Noinko?
No ei.
300/jaetaan megahertseillä,
Aallonpituus on valon nopeus jaettuna taajuudella.
Nyrkkisääntökaava on mainitsemani 300 /taajuus megahertseissä.
Jos taajuus on 5 gigaa, saadaan aallonpituus metreinä
jakamalla luku 300 5000:lla
Melkoisen lyhyt aallonpituus siis, mikä onkin olikin odotettua, mikroaaltoalueella kun ollaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
no ei
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aurinko olisi tennispallon kokoinen olisi lähin tähti eli lähin toinen ”aurinko” 1450km.n päässä, eli harvaa on.
Ei ne kyllä olisi yhtään lähempänä, vaikka aurinko olisi minkä kokoinen ;)
Zinc
Tämä ajatusmalli olettaa että kaikki skaalautuu.
Muuten olen miettinyt aallonpituutta 5G-taajuusalueelle. Onko se pienempi vai suurempi kuin appelsiinin läpimitta?300/taajuus megahertseissä= aallonpituus metreissä.
300 appelsiinia / 5G = 60 metriä. Noinko?
No ei.
300/jaetaan megahertseillä,
Aallonpituus on valon nopeus jaettuna taajuudella.
Nyrkkisääntökaava on mainitsemani 300 /taajuus megahertseissä.
Jos taajuus on 5 gigaa, saadaan aallonpituus metreinä
jakamalla luku 300 5000:llaMelkoisen lyhyt aallonpituus siis, mikä onkin olikin odotettua, mikroaaltoalueella kun ollaan.
5G:n taajuus ei ole 5 GHz, vaan 3,5. Myöhemmin tulee käyttöön myös 700 MHz ja 30 GHz .
Vierailija kirjoitti:
Jos se viikonloppuna ohi suhahtanut auton kokoinen asteroidi olisi osunut maahan, millaista jälkeä se olisi tehnyt?
Ei se olisi osunut maahan. Se olisi törmännyt ilmakehään ja räjähtänyt p**unpäreiksi korkealla ilmakehässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
no ei
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aurinko olisi tennispallon kokoinen olisi lähin tähti eli lähin toinen ”aurinko” 1450km.n päässä, eli harvaa on.
Ei ne kyllä olisi yhtään lähempänä, vaikka aurinko olisi minkä kokoinen ;)
Zinc
Tämä ajatusmalli olettaa että kaikki skaalautuu.
Muuten olen miettinyt aallonpituutta 5G-taajuusalueelle. Onko se pienempi vai suurempi kuin appelsiinin läpimitta?300/taajuus megahertseissä= aallonpituus metreissä.
300 appelsiinia / 5G = 60 metriä. Noinko?
No ei.
300/jaetaan megahertseillä,
Aallonpituus on valon nopeus jaettuna taajuudella.
Nyrkkisääntökaava on mainitsemani 300 /taajuus megahertseissä.
Jos taajuus on 5 gigaa, saadaan aallonpituus metreinä
jakamalla luku 300 5000:llaMelkoisen lyhyt aallonpituus siis, mikä onkin olikin odotettua, mikroaaltoalueella kun ollaan.
5G:n taajuus ei ole 5 GHz, vaan 3,5. Myöhemmin tulee käyttöön myös 700 MHz ja 30 GHz .
OK.
Laskukaava on kuitenkin esitetty eli aallonpituus metreinä on luku 300 jaettuna taajuudetta megahertseissä.
3,5GHz on tietysti 3500MHz.
300 tulee valon nopeudesta, jolla sähkömagneettinen säteily tyhjiössä(käytännössä myös ilmassa) etenee.
Eli puhdas kaava olisi 300 000 000m/s jaettuna 3500 000 000 1/s niin johtuu tuloksen yksikkökin.
Helpompi käyttää nyrkkisääntöjä, kuten tuo 300/MHz
Jos tarvitsee laskea aallonpituutta johtimessa, pitää huomioida nopeuden hidastuminen väliaineessa, esim tavallisessa TV- antennijohdossa käytetään kerrointa 0,66.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähdistöt tarkoittavat alunperin tähtikuvioita ja nykyään historiallisten tähtikuvioiden ympärille määriteltyjä alueita, joihin taivas on jaettu. Kaikki näkyvät tähdet ovat Linnunradassa. Montako niitä sitten on, niin en muista. Luokkaa 30.
Tähdistöt eivät siis ole mitään alueita avaruudessa vaan Maan taivaan osia.
Osa tähtikuvioden tähdistä on galakseja
Hmm, ainoat paljain silmin nähtävät Linnunradan (eli siis meidän galaksimme) ULKOPUOLISEt kohteet ovat jättiläisgalaksi Andromeda (joka tulee ja pistää meidät poskeensa tossa n. muutaman miljardin vuoden kuluessa) ja eteläisellä pallonpuoliskolla nähtävät Magellanin pilvet (jotka ovat Linnunradan seuralaisina vaeltavia kääpiögalakseja, ja jotka Linnunrata hotkaisee lopulta kitaansa). Galakseja on loputtomasti avaruudessa, mutta me näemme niistä omamme lisäksi paljain silmin vain siis kolme.
Niin että galaksit eivät ole osia tähtikuvioista, sillä tähtikuvio on paljain silmin nähtävä, ihmisen kuvittelemä tähtikuvio, jonka tähdet näennäesti muodostavat ihmiselle näkyvän paikkansa takia. Esimerkiksi yksi tunnetuimmista tähtikuvioista, Orion ja sen Vyö, on jo muutaman sadantuhannen vuoden kuluttua melkoisen eri näköinen, kun tähtien radat muuttuvat.
Maapallo on jo täysin tuhottu silloin, eli tällä ei kannata päätään vaivata.
Millä tavalla Maapallo on täysin tuhottu? Hajotettu hiukkaskiihdyttymissä kvarkeiksi?
Ihmiset omalla toiminnallaan tuhoavat maapallon.
Ihminen tuhoaa itse itsensä, mutta maapallon tuhoaa uhka avaruudesta.
Se oli lähellä 1500 eaa, kun Jupiter heitti avaruudessa irtaallaan harhailevan Venuksen nykyiselle kiertoradalleen. Meni läheltä Maata ja aiheutti ne luonnonmullistukset, joista kerrotaan niin raamatussa kuin Kalevalassa. Sankka pölypilvi on peittänyt taivaan täälläkin.
Tuo Ukko, ylijumala, itse ilman suuri luoja,
alkoi tuota ouostella. Arvelee, ajattelevi,
mikä kumma kuun e´essä, mikä terhen päivän tiessä,
kun ei kuu kumotakanan eikä päivä paistakana.
Astui pilven äärtä myöten, taivahan rajoa myöten
sukassa sinertävässä, kirjavassa kaplukassa;
kävi kuuta etsimähän, päiveä tapoamahan;
eipä kuuta löyäkänä, päiveä tapoakana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se tapahtui elokuun 11. tai 13. päivänä 3114 eaa.
Maya intiaanien kalenteri alkoi tuolloin
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/MayakalenteriIso asteroidi tai useampia osui silloin maahan.
Vedenpaisumustarinat, joita on monessa eri kulttuurissa noilta ajoilta, ovat tuosta tapahtumasta peräisin.
Kiitos ajankohdan täsmennyksestä.
Ehkä Venuksella oli tuolloin asteroidin kokoluokkaa oleva kuu, joka tömähti maahan. Tai se nappasi sellaisen mukaansa Jupiterilta tai asteroidivyöhykkeeltä.
Vierailija kirjoitti:
Se tapahtui elokuun 11. tai 13. päivänä 3114 eaa.
Maya intiaanien kalenteri alkoi tuolloin
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/MayakalenteriIso asteroidi tai useampia osui silloin maahan.
Vedenpaisumustarinat, joita on monessa eri kulttuurissa noilta ajoilta, ovat tuosta tapahtumasta peräisin.
Olitte molemmat oikeassa. Venus kävi lähellä maata ensin 3114 eaa, ja kahdesti 52 vuoden välein noin 1500 eaa. Sitten se raapaisi Marsia, jonka kiertorata oli tuolloin maata lähempänä aurinkoa. Törmäysarpi on edelleen nähtävillä. Törmäyksen seurauksena molemmat asettuivat nykyisille radoilleen.
Tuo Venuksen lähiohitus sekoitetaan usein muinaisiin kirjoituksiin Nibirusta, vaikka se sinkoutui ulos aurinkokunnasta jo 437 000 vuotta sitten ja on matkalla kohti Siriusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt uutisoidaan 2-4 metrin kokoisen asteroidin mahdollisesta törmäyksestä. Miten on mahdollista että pystytään havaitsemaan todella kaukana oleva noinkin mitättömän pieni kappale niin tarkasti, että voidaan ennustaa sen rata useamman kuukauden tarkkuudella? :o
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tapahtui elokuun 11. tai 13. päivänä 3114 eaa.
Maya intiaanien kalenteri alkoi tuolloin
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/MayakalenteriIso asteroidi tai useampia osui silloin maahan.
Vedenpaisumustarinat, joita on monessa eri kulttuurissa noilta ajoilta, ovat tuosta tapahtumasta peräisin.Kiitos ajankohdan täsmennyksestä.
Ehkä Venuksella oli tuolloin asteroidin kokoluokkaa oleva kuu, joka tömähti maahan. Tai se nappasi sellaisen mukaansa Jupiterilta tai asteroidivyöhykkeeltä.
Tästäkö juontaa venus=aamutähti=kointähti=valontuoja=fallen angel=paholainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tästä nyt ponkaisee suoraan avaruuteen, niin missä kohtaa alkaa pimeys? Ilmakehän päättymisen kohdalla? Tuleeko yhtäkkiä pimeää vai vähitellen?
Ja jos avaruudessa on pimeää, niin silloinhan tähtien yms ei kuuluisi näkyä, koska niiden valohan on heijastusta jostain, lähinnä auringosta.
Ja jos on pimeää, silloinhan ei voi olla mitään heijastuksia, tai sitten ei ole pimeää. Näkyykö tähdet vain ilmakehän läpi tai elokuvissa? Onko tämä salaliittoteoria? Miksi?
Ylöspäin mennessä taivas pikkuhiljaa tummenee ilmakehän ohentuessa. Jo 15-20 km korkeudella on suht tumma taivas (sotilaskoneiden lakikorkeus). Katso video Felix Baumgartnerin "Red Bull Stratosphere jump" 39 km korkeudesta, avaruus näyttää jo hyvin "pimeältä".
Tähtien valo ei ole heijastusta Auringosta, vaan kukin tähti on aurinko, joka säteilee valoa. Siksi ne näkyvät vaikka ovat niin kaukana. Muut kappaleet aurinkokunnassa heijastavat Auringon valoa ja näkyvät siksi. Auringon valoa on aurinkokunnassa hyvin paljon, sillä jos ei olla minkään planeetan varjossa (eli yöpuolella), Aurinko tietenkin paistaa koko ajan.
Tuikkiiko maapallokin avaruudesta katsottuna, kuten nyt näkyvät planeetat tänne?
Samanlaiseltahan Maa näyttää tietenkin.
Tosin planeetat tuikkivat paljon vähemmän kuin tähdet, usein eivät ollenkaan.
Planeetan useimmiten erottaakin kirkkaasta tähdestä juuri siitä, että ne loistavat vakaasti.
Tämä johtuu siitä, että tähdet suuren etäisyyden takia ovat pistemäisiä ja ilmakehän väreily vaikuttaa niiden valoon enemmän.
Vähän epäilen, että kysymys oli kompa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tapahtui elokuun 11. tai 13. päivänä 3114 eaa.
Maya intiaanien kalenteri alkoi tuolloin
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/MayakalenteriIso asteroidi tai useampia osui silloin maahan.
Vedenpaisumustarinat, joita on monessa eri kulttuurissa noilta ajoilta, ovat tuosta tapahtumasta peräisin.Olitte molemmat oikeassa. Venus kävi lähellä maata ensin 3114 eaa, ja kahdesti 52 vuoden välein noin 1500 eaa. Sitten se raapaisi Marsia, jonka kiertorata oli tuolloin maata lähempänä aurinkoa. Törmäysarpi on edelleen nähtävillä. Törmäyksen seurauksena molemmat asettuivat nykyisille radoilleen.
Tuo Venuksen lähiohitus sekoitetaan usein muinaisiin kirjoituksiin Nibirusta, vaikka se sinkoutui ulos aurinkokunnasta jo 437 000 vuotta sitten ja on matkalla kohti Siriusta.
Höpöhoureita.
Vierailija kirjoitti:
Nyt uutisoidaan 2-4 metrin kokoisen asteroidin mahdollisesta törmäyksestä. Miten on mahdollista että pystytään havaitsemaan todella kaukana oleva noinkin mitättömän pieni kappale niin tarkasti, että voidaan ennustaa sen rata useamman kuukauden tarkkuudella? :o
Se havaitaan sillä tavoin että avaruuteen tuijottaa jatkuvasti kourallinen kaukoputkia jotka tuijottavat kiinteästi tiettyyn kohtaan avaruutta ja joka kerta kun on pimeää, ne jatkavat tuijotustaan ja tuo data muunnetaan optisesta ihan puhtaaksi dataksi, siis ykkösiksi ja nolliksi.
Nuo kaukoputket ovat satelliitteja maata kiertävällä radalla. Maanpinnalta tuollaista ei enää tehdä, sillä ilmakehä heikentää tarkkuutta ihan liian paljon.
Joka päivä kaukoputkista saadaan useita kertoja tietoa, siitä mitkä pikselit ovat valkoisia tietyissä kuvakoordinaateissa ja missä taas avaruuden mustia.
Tuo data syötetään tietokoneille jotka sitten rouskuttavat tietoa ja kertovat poikkeavasta "pikselin" koordinaatista. Aikaisemmin, maanpäällisillä optisilla kaukoputkilla tuo tehtiin käsin vertaamalla kuvauslevyjä päällekkäin, mutta nykyään tietokoneet osaavat jo hoitaa tuon ja siis putket ovat avaruudessa.
Sen jälkeen kun tietokone on ilmoittanut poikkeuksesta, poikkeusta aletaan seuraamaan. Sitä verrataan vanhaan dataan, toisten tähtitornien kaukoputkien dataan, satelliittien dataan, sekä liikkumisaikaan ja matkaan taustatähtien suhteen suhteessa maan kiertoradan liikkeeseen.
Kolmiomittauksella (taustatähti, poikkeama, ja maapallon asema auringon ympärillä) pystytään luomaan etäisyys maasta. Sen jälkeen, tätä etäisyyttä verrataan muiden kuvien dataan ja näistä pisteistä rakennetaan malli, joka osoittaa sen onko kappale hyperbeli radalla (eli onko se vain lentämässä aurinkokunnan läpi, niin ettei se tule enää koskaan tänne palaamaan), vai onko se ellipsiradalla, joka taas viittaa siihen että kappale on aurinkokunnan omaa tavaraa.
Kun tämä mallirata on saatu määritettyä, aletaan määrittämään tulevaisuutta, sekä menneisyyttä, eli onko esimerkiksi jupiter, tai vaikkapa saturnus vaikuttanut kappaleen rataan, ja onko kappale jäänyt aurinkokunnan vangiksi, vai onko kappale esimerkiksi tietyiltä alueilta aurinkokunnasta (asteroidivyöhykkeeltä Marsin ja Jupiterin välistä, vai kauempaa Pluton radan takaa, alueelta jonka nimeä en nyt muista). Tulevaisuutta määritellään tietysti siksi että pystyttäisiin määrittelemään onko kappale vaarallinen ihmiskunnalle (siis osuuko se maahan, tai onko se vaarallinen satelliittiliikenteelle.) vai onko Jupiter esimerkiksi vaikuttamassa siihen myöhemmin. Kun dataa tulee lisää, kappaleen rata tarkentuu koko ajan, koska Auringon ja Jupiterin vetovoimat vaikuttavat jatkuvast noiden liikkeisiin.
Satelliittiputkin määrän ja käyttöaikojen vuoksi (Ainoa aika jolloin putkea ei voi käyttää on kun maapallo on putken edessä (ja putki siis tuijottaa pois päin auringosta)) havaittujen asteroidien määrä on suorastaan räjähtänyt. Suurin osa niistä on turvallisilla radoilla, mutta osa niistä on määritelty vaarallisiksi. Tiettyjä asteroideja on mahdoton havaita, sillä ne ovat maan ja auringon välissä, jolloin aurinko ei valaise niiden pintaa ja niitä ei tummaa taustataivasta kohden voi havaita (vrt, esimerkiksi Venuksen liike, venuksen voi nähdä ainoastaan kun se on meistä katsoen Auringon sivuilla).
Nuo satelliitti putket katsovat sillä tavoin avaruuteen, että jos piirrät paperille oikealle puolelle auringon, ja vasemmalle reunalle maapallon, ja maapallon ympärillä lentää muutama satelliittikaukoputki, niin yksi satelliiteista katsoo ylös kohti paperin yläreunaa, yksi putki katsoo alas, kohti alareunaa, ja kaksi putkea katsovat vasempaan reunaan. Niiden kuvakulma on varsin laaja, koska niiden ei tarvitse katsoa nk. syvän taivaan kohteita, kuten galakseja tai vastaavia, erittäin himmeitä kohteita. Vuoden mittaan aurinko tulisi tietysti kuvaan mukaan, joten satelliitteja käännetään hieman, niin että optiikka tuijottaa aina poispäin auringosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähtien valo ei ole heijastusta Auringosta, vaan kukin tähti on aurinko, joka säteilee valoa. Siksi ne näkyvät vaikka ovat niin kaukana. Muut kappaleet aurinkokunnassa heijastavat Auringon valoa ja näkyvät siksi. Auringon valoa on aurinkokunnassa hyvin paljon, sillä jos ei olla minkään planeetan varjossa (eli yöpuolella), Aurinko tietenkin paistaa koko ajan.
Tuikkiiko maapallokin avaruudesta katsottuna, kuten nyt näkyvät planeetat tänne?
Planeetat eivät meinaa tuikkia edes silloin kun ilmakehässä on paljon häiriötä (siis ilmakehässä hiukkasia, pilviä, tuulta jne.)
Tähdet sen sijaan tuikkivat.
Tuo tuikkiminen johtuu siitä että tähti on niin kaukana, että käytännössä se on kuin piste, ilman "pinta-alaa". Se näkyy tänne siksi että se on niin kirkas. Toistaiseksi ainoa tähti jota on pystytty kuvaamaan, pinta-aloineen, on Betelgeuze. Muut ovat kirkkaita pisteitä, tai valaisevat kyseisen tähtikunnan pölyä ja planeettoja. Betelgeuze on nk. punainen jättiläinen, joka tulee "lähitulevaisuudessa" posahtamaan.
Planeetta taas on sen verran iso ja lähellä meitä, että sillä on vähän pinta-alaa näkyvillä maastakin katsoen. Paljaalla silmällä voi helposti nähdä, Marsin, Venuksen, Jupiterin ja Saturnuksen. Kiikareilla noista voi nähdä jo hieman pintaa. Koska niillä on taivaaseen nähden pinta-alaa, siksi valo, vaikka se taipuukin ilmakehässä, kuitenkin kompensoi sitä taipumista, ja näinollen, valo näyttää pysyvän tasaisena.
Suosittelen kaikille ottamaan selvää esimerkiksi Jupiterin näkyvyydestä Ursan tähtitaivas sivuilta (Google auttaa) Jo tavallisilla kiikareilla voi nähdä Jupiterin ympärillä sen neljä suurinta kuuta. Jo yhden yön aikana noiden kuiden välimatkat muuttuvat ja tietysti muutaman päivän sisällä pystyy havaitsemaan hyvin kuinka paljon niiden sijainti muuttuu.
Toinen hieno havaintoplaneetta on Mars, joka on selkeän punainen, muihin taivaanilmiöihin verrattuna.
Venus on sellainen joka ei ei jää huomaamatta, joko aamutaivaalla tai iltataivaalla ollessaan, sillä se on niin kirkas, hieman kirkkaampi kuin Jupiter. Venuksen voi nähdä ainoastaan ennen auringon nousua, tai auringonlaskun jälkeen. Sen näkymistä voi myöskin käydä tarkastelemassa Ursan tähtikarttasivuilta.
300 appelsiinia / 5G = 60 metriä. Noinko?