Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Avaruustietäjille kysymys

Vierailija
29.12.2017 |

Montako tähdistöä on linnunradassa?

Kommentit (1265)

Vierailija
1221/1265 |
11.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Clarken kiertoratavisioista on toteutunut yksi, eli geostationaarisen radan satelliitit.

Saas nähdä, tuleeko hissistä koskaan mitään.

Olisihan se jotain se.

Vierailija
1222/1265 |
11.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hissiäkin reikäpäisempi idea on Skyhook, eli kiertoradalla pitkän vaijerin varassa ympäri kieppuva koukku, joka vetäisee lentokoneen selässä sinne toimitetut kapselit avaruuteen. Mikä voisi mennä pieleen?

Oho, tää oli kyllä mielenkiintoinen konsepti. En ollut kuullutkaan, vaikka olen lukenut älyttömästi scifia. Ehkä siksi, että idea on niin älytön. Nimenomaan mikä voisi mennä pieleen! Vaikka kyllähän sitä avaruushissin kaatumisiakin on paljon scifi-kirjoissa kuvailtu, niissäkään ei yleensä käy kovin hyvin..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1223/1265 |
11.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos tästä nyt ponkaisee suoraan avaruuteen, niin missä kohtaa alkaa pimeys? Ilmakehän päättymisen kohdalla? Tuleeko yhtäkkiä pimeää vai vähitellen?

Ja jos avaruudessa on pimeää, niin silloinhan tähtien yms ei kuuluisi näkyä, koska niiden valohan on heijastusta jostain, lähinnä auringosta.

Ja jos on pimeää, silloinhan ei voi olla mitään heijastuksia, tai sitten ei ole pimeää. Näkyykö tähdet vain ilmakehän läpi tai elokuvissa? Onko tämä salaliittoteoria? Miksi?

Ylöspäin mennessä taivas pikkuhiljaa tummenee ilmakehän ohentuessa. Jo 15-20 km korkeudella on suht tumma taivas (sotilaskoneiden lakikorkeus). Katso video Felix Baumgartnerin "Red Bull Stratosphere jump" 39 km korkeudesta, avaruus näyttää jo hyvin "pimeältä". 

Tähtien valo ei ole heijastusta Auringosta, vaan kukin tähti on aurinko, joka säteilee valoa. Siksi ne näkyvät vaikka ovat niin kaukana. Muut kappaleet aurinkokunnassa heijastavat Auringon valoa ja näkyvät siksi. Auringon valoa on aurinkokunnassa hyvin paljon, sillä jos ei olla minkään planeetan varjossa (eli yöpuolella), Aurinko tietenkin paistaa koko ajan.

Vierailija
1224/1265 |
12.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hissiäkin reikäpäisempi idea on Skyhook, eli kiertoradalla pitkän vaijerin varassa ympäri kieppuva koukku, joka vetäisee lentokoneen selässä sinne toimitetut kapselit avaruuteen. Mikä voisi mennä pieleen?

Oho, tää oli kyllä mielenkiintoinen konsepti. En ollut kuullutkaan, vaikka olen lukenut älyttömästi scifia. Ehkä siksi, että idea on niin älytön. Nimenomaan mikä voisi mennä pieleen! Vaikka kyllähän sitä avaruushissin kaatumisiakin on paljon scifi-kirjoissa kuvailtu, niissäkään ei yleensä käy kovin hyvin..

Vinkkaapa pari sellaista kirjaa, alkoi kiinnostaa.

Vierailija
1225/1265 |
13.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hissiäkin reikäpäisempi idea on Skyhook, eli kiertoradalla pitkän vaijerin varassa ympäri kieppuva koukku, joka vetäisee lentokoneen selässä sinne toimitetut kapselit avaruuteen. Mikä voisi mennä pieleen?

Oho, tää oli kyllä mielenkiintoinen konsepti. En ollut kuullutkaan, vaikka olen lukenut älyttömästi scifia. Ehkä siksi, että idea on niin älytön. Nimenomaan mikä voisi mennä pieleen! Vaikka kyllähän sitä avaruushissin kaatumisiakin on paljon scifi-kirjoissa kuvailtu, niissäkään ei yleensä käy kovin hyvin..

Vinkkaapa pari sellaista kirjaa, alkoi kiinnostaa.

Samoin! Clarken Paratiisin suihkulähteissä sellainen rakennetaan, mutta kaatumistarinoita ei ole tullut vielä vastaan.

Vierailija
1226/1265 |
13.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Katsotko tähtiä vai kaukoputken linssiä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1227/1265 |
13.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Katsotko tähtiä vai kaukoputken linssiä?

Tähdestä lähtenyttä ja kaukoputken linssien läpi kulkenutta valoa.

Vierailija
1228/1265 |
13.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten se paljon puhuttu avaruushissi rakennettaisiin? Jos siis osattaisiin tehdä kymmeniä tuhansia kilometrejä pitkä, äärettömän kestävä vaijeri maan pinnalta avaruuteen johonkin vastapainomurikkaan. Rakennetaanko se alhaalta ylöspäin ja miten se silloin pysyy rakennusvaiheessa pystyssä, vai lasketaanko sen pää isolta avaruudessa kelluvalta kelalta alas?

Rakennetaan iso tykki (nimi voisi olla vaikka paksu-Bertta kakspistenolla) ja ammutaan viestimiehiä maatakiertävälle radalle johtokelat pyllyssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1229/1265 |
13.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos aurinko olisi tennispallon kokoinen olisi lähin tähti eli lähin toinen ”aurinko” 1450km.n päässä, eli harvaa on.

Vierailija
1230/1265 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos maapallo puristettaan mustan aukon tiheyteen olisi maan säde 9mm. Harvaa on aine.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1231/1265 |
15.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hissiäkin reikäpäisempi idea on Skyhook, eli kiertoradalla pitkän vaijerin varassa ympäri kieppuva koukku, joka vetäisee lentokoneen selässä sinne toimitetut kapselit avaruuteen. Mikä voisi mennä pieleen?

Oho, tää oli kyllä mielenkiintoinen konsepti. En ollut kuullutkaan, vaikka olen lukenut älyttömästi scifia. Ehkä siksi, että idea on niin älytön. Nimenomaan mikä voisi mennä pieleen! Vaikka kyllähän sitä avaruushissin kaatumisiakin on paljon scifi-kirjoissa kuvailtu, niissäkään ei yleensä käy kovin hyvin..

Vinkkaapa pari sellaista kirjaa, alkoi kiinnostaa.

No? Eikö nyt tulekaan yhtään kirjaa mieleen, vaikka niitä piti niin paljon olla?

Vierailija
1232/1265 |
15.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos maapallo puristettaan mustan aukon tiheyteen olisi maan säde 9mm. Harvaa on aine.

Jos sellainen musta aukko ilmestyisi maapallon keskipisteeseen, se ei imisi koko maapalloa sisäänsä. Maan ydin alkaisi imeytyä, ja siinä vapautuisi nopeasti energiaa lämpönä ja säteilynä niin julmasti, että ulommat kerrokset räjähtäisivät pieninä palasina kauas avaruuteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1233/1265 |
16.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
1234/1265 |
16.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tästä nyt ponkaisee suoraan avaruuteen, niin missä kohtaa alkaa pimeys? Ilmakehän päättymisen kohdalla? Tuleeko yhtäkkiä pimeää vai vähitellen?

Ja jos avaruudessa on pimeää, niin silloinhan tähtien yms ei kuuluisi näkyä, koska niiden valohan on heijastusta jostain, lähinnä auringosta.

Ja jos on pimeää, silloinhan ei voi olla mitään heijastuksia, tai sitten ei ole pimeää. Näkyykö tähdet vain ilmakehän läpi tai elokuvissa? Onko tämä salaliittoteoria? Miksi?

Ylöspäin mennessä taivas pikkuhiljaa tummenee ilmakehän ohentuessa. Jo 15-20 km korkeudella on suht tumma taivas (sotilaskoneiden lakikorkeus). Katso video Felix Baumgartnerin "Red Bull Stratosphere jump" 39 km korkeudesta, avaruus näyttää jo hyvin "pimeältä". 

Tähtien valo ei ole heijastusta Auringosta, vaan kukin tähti on aurinko, joka säteilee valoa. Siksi ne näkyvät vaikka ovat niin kaukana. Muut kappaleet aurinkokunnassa heijastavat Auringon valoa ja näkyvät siksi. Auringon valoa on aurinkokunnassa hyvin paljon, sillä jos ei olla minkään planeetan varjossa (eli yöpuolella), Aurinko tietenkin paistaa koko ajan.

Miksi kertaat esikoulussa opetettuja asioita?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1235/1265 |
16.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos aurinko olisi tennispallon kokoinen olisi lähin tähti eli lähin toinen ”aurinko” 1450km.n päässä, eli harvaa on.

Ei ne kyllä olisi yhtään lähempänä, vaikka aurinko olisi minkä kokoinen ;)

Zinc

Vierailija
1236/1265 |
16.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos aurinko olisi tennispallon kokoinen olisi lähin tähti eli lähin toinen ”aurinko” 1450km.n päässä, eli harvaa on.

Ei ne kyllä olisi yhtään lähempänä, vaikka aurinko olisi minkä kokoinen ;)

Zinc

Tämä ajatusmalli olettaa että kaikki skaalautuu.

Muuten olen miettinyt aallonpituutta 5G-taajuusalueelle. Onko se pienempi vai suurempi kuin appelsiinin läpimitta?

Vierailija
1237/1265 |
17.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hissiäkin reikäpäisempi idea on Skyhook, eli kiertoradalla pitkän vaijerin varassa ympäri kieppuva koukku, joka vetäisee lentokoneen selässä sinne toimitetut kapselit avaruuteen. Mikä voisi mennä pieleen?

Oho, tää oli kyllä mielenkiintoinen konsepti. En ollut kuullutkaan, vaikka olen lukenut älyttömästi scifia. Ehkä siksi, että idea on niin älytön. Nimenomaan mikä voisi mennä pieleen! Vaikka kyllähän sitä avaruushissin kaatumisiakin on paljon scifi-kirjoissa kuvailtu, niissäkään ei yleensä käy kovin hyvin..

Vinkkaapa pari sellaista kirjaa, alkoi kiinnostaa.

Samoin! Clarken Paratiisin suihkulähteissä sellainen rakennetaan, mutta kaatumistarinoita ei ole tullut vielä vastaan.

J.Pekka Mäkelän kirjat Alshain ja Alas.

Vierailija
1238/1265 |
17.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos aurinko olisi tennispallon kokoinen olisi lähin tähti eli lähin toinen ”aurinko” 1450km.n päässä, eli harvaa on.

Ei ne kyllä olisi yhtään lähempänä, vaikka aurinko olisi minkä kokoinen ;)

Zinc

Tämä ajatusmalli olettaa että kaikki skaalautuu.

Muuten olen miettinyt aallonpituutta 5G-taajuusalueelle. Onko se pienempi vai suurempi kuin appelsiinin läpimitta?

300/taajuus megahertseissä= aallonpituus metreissä.

Vierailija
1239/1265 |
17.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tästä nyt ponkaisee suoraan avaruuteen, niin missä kohtaa alkaa pimeys? Ilmakehän päättymisen kohdalla? Tuleeko yhtäkkiä pimeää vai vähitellen?

Ja jos avaruudessa on pimeää, niin silloinhan tähtien yms ei kuuluisi näkyä, koska niiden valohan on heijastusta jostain, lähinnä auringosta.

Ja jos on pimeää, silloinhan ei voi olla mitään heijastuksia, tai sitten ei ole pimeää. Näkyykö tähdet vain ilmakehän läpi tai elokuvissa? Onko tämä salaliittoteoria? Miksi?

Ylöspäin mennessä taivas pikkuhiljaa tummenee ilmakehän ohentuessa. Jo 15-20 km korkeudella on suht tumma taivas (sotilaskoneiden lakikorkeus). Katso video Felix Baumgartnerin "Red Bull Stratosphere jump" 39 km korkeudesta, avaruus näyttää jo hyvin "pimeältä". 

Tähtien valo ei ole heijastusta Auringosta, vaan kukin tähti on aurinko, joka säteilee valoa. Siksi ne näkyvät vaikka ovat niin kaukana. Muut kappaleet aurinkokunnassa heijastavat Auringon valoa ja näkyvät siksi. Auringon valoa on aurinkokunnassa hyvin paljon, sillä jos ei olla minkään planeetan varjossa (eli yöpuolella), Aurinko tietenkin paistaa koko ajan.

Miksi kertaat esikoulussa opetettuja asioita?

Joku esitti esikoulutasoisia asioita ja sai osakseen vittuilua. Tämä vastasi kysymykseen.

Vierailija
1240/1265 |
17.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tästä nyt ponkaisee suoraan avaruuteen, niin missä kohtaa alkaa pimeys? Ilmakehän päättymisen kohdalla? Tuleeko yhtäkkiä pimeää vai vähitellen?

Ja jos avaruudessa on pimeää, niin silloinhan tähtien yms ei kuuluisi näkyä, koska niiden valohan on heijastusta jostain, lähinnä auringosta.

Ja jos on pimeää, silloinhan ei voi olla mitään heijastuksia, tai sitten ei ole pimeää. Näkyykö tähdet vain ilmakehän läpi tai elokuvissa? Onko tämä salaliittoteoria? Miksi?

Ylöspäin mennessä taivas pikkuhiljaa tummenee ilmakehän ohentuessa. Jo 15-20 km korkeudella on suht tumma taivas (sotilaskoneiden lakikorkeus). Katso video Felix Baumgartnerin "Red Bull Stratosphere jump" 39 km korkeudesta, avaruus näyttää jo hyvin "pimeältä". 

Tähtien valo ei ole heijastusta Auringosta, vaan kukin tähti on aurinko, joka säteilee valoa. Siksi ne näkyvät vaikka ovat niin kaukana. Muut kappaleet aurinkokunnassa heijastavat Auringon valoa ja näkyvät siksi. Auringon valoa on aurinkokunnassa hyvin paljon, sillä jos ei olla minkään planeetan varjossa (eli yöpuolella), Aurinko tietenkin paistaa koko ajan.

Miksi kertaat esikoulussa opetettuja asioita?

Joku esitti esikoulutasoisia asioita ja sai osakseen vittuilua. Tämä vastasi kysymykseen.

Mihin kysymykseen?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kolme yksi