Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Avaruustietäjille kysymys

Vierailija
29.12.2017 |

Montako tähdistöä on linnunradassa?

Kommentit (1265)

Vierailija
1201/1265 |
28.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tästä nyt ponkaisee suoraan avaruuteen, niin missä kohtaa alkaa pimeys? Ilmakehän päättymisen kohdalla? Tuleeko yhtäkkiä pimeää vai vähitellen?

Ja jos avaruudessa on pimeää, niin silloinhan tähtien yms ei kuuluisi näkyä, koska niiden valohan on heijastusta jostain, lähinnä auringosta.

Ja jos on pimeää, silloinhan ei voi olla mitään heijastuksia, tai sitten ei ole pimeää. Näkyykö tähdet vain ilmakehän läpi tai elokuvissa? Onko tämä salaliittoteoria? Miksi?

Oletko trolli vai oikeasti pöljä?

Ei tarvitse hermostua jos ei osaa vastata.

Ei osannut vastata hän.

Onnitteluni.

Voitit pelin kaatamalla nappulat ja paskomalla laudalle, jolloin vastustajasi poistui.

Vierailija
1202/1265 |
29.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuon yhden tähden nimi on saa olla Alfa Kentauri? Nimi on syrjivä ja se tulisi muuttaa neutraaliksi. Me kiltit betamiehet pahoitetaan tuosta mielemme.

On siellä Beta Centaurikin, joka ei ole mikään hiljainen kiltti nyhjäke vaan yksi taivaan kirkkaimmista tähdistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1203/1265 |
29.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
1204/1265 |
30.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos tästä nyt ponkaisee suoraan avaruuteen, niin missä kohtaa alkaa pimeys? Ilmakehän päättymisen kohdalla? Tuleeko yhtäkkiä pimeää vai vähitellen?

Ja jos avaruudessa on pimeää, niin silloinhan tähtien yms ei kuuluisi näkyä, koska niiden valohan on heijastusta jostain, lähinnä auringosta.

Ja jos on pimeää, silloinhan ei voi olla mitään heijastuksia, tai sitten ei ole pimeää. Näkyykö tähdet vain ilmakehän läpi tai elokuvissa? Onko tämä salaliittoteoria? Miksi?

Tähän ei ole vielä saatu tyhjentävää vastausta. Miten korkealla alkaa pimeys?

Vierailija
1205/1265 |
30.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tästä nyt ponkaisee suoraan avaruuteen, niin missä kohtaa alkaa pimeys? Ilmakehän päättymisen kohdalla? Tuleeko yhtäkkiä pimeää vai vähitellen?

Ja jos avaruudessa on pimeää, niin silloinhan tähtien yms ei kuuluisi näkyä, koska niiden valohan on heijastusta jostain, lähinnä auringosta.

Ja jos on pimeää, silloinhan ei voi olla mitään heijastuksia, tai sitten ei ole pimeää. Näkyykö tähdet vain ilmakehän läpi tai elokuvissa? Onko tämä salaliittoteoria? Miksi?

Tähän ei ole vielä saatu tyhjentävää vastausta. Miten korkealla alkaa pimeys?

En saa ajatuksestasi kiinni nyt yhtään. Kaukaisten tähtien valo ei ole mitään heijastusta mistään, ne ovat aivan liian kaukaisia valaistakseen mitään meidän aurinkokunnassa. Heijastavaa valaistusta on esimerkiksi kuun valaistus. Kuu ei tietysti itsessään ei valaise mitään, mutta heijastaa auringon valoa sen verran voimakkaasti että näemme täysikuun valossa suhteellisen hyvin. Avaruuden raja taas ei käsittääkseni ole mitenkään tarkkaan määritelty, mutta yleensä n. 100 km korkeutta pidetään yhtenä rajana. Silloin myös viimeistään alkaa pimeys.

Vierailija
1206/1265 |
31.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tästä nyt ponkaisee suoraan avaruuteen, niin missä kohtaa alkaa pimeys? Ilmakehän päättymisen kohdalla? Tuleeko yhtäkkiä pimeää vai vähitellen?

Ja jos avaruudessa on pimeää, niin silloinhan tähtien yms ei kuuluisi näkyä, koska niiden valohan on heijastusta jostain, lähinnä auringosta.

Ja jos on pimeää, silloinhan ei voi olla mitään heijastuksia, tai sitten ei ole pimeää. Näkyykö tähdet vain ilmakehän läpi tai elokuvissa? Onko tämä salaliittoteoria? Miksi?

Tähän ei ole vielä saatu tyhjentävää vastausta. Miten korkealla alkaa pimeys?

Avaruudessa ei ole pimeyttä kuin tähtisumuissa, muuten siellä on pelkkää läpinäkyvää tyhiötä silmänkantamattomiin. Osoita valo mihin tahansa kohteeseen niin kyllä se sieltä takaisin heijastuu, kunhan tarpeeksi vahvalla vastaanottimella ne heijastuneet fotonit sieppaat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1207/1265 |
03.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
1208/1265 |
05.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten se paljon puhuttu avaruushissi rakennettaisiin? Jos siis osattaisiin tehdä kymmeniä tuhansia kilometrejä pitkä, äärettömän kestävä vaijeri maan pinnalta avaruuteen johonkin vastapainomurikkaan. Rakennetaanko se alhaalta ylöspäin ja miten se silloin pysyy rakennusvaiheessa pystyssä, vai lasketaanko sen pää isolta avaruudessa kelluvalta kelalta alas?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1209/1265 |
05.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten se paljon puhuttu avaruushissi rakennettaisiin? Jos siis osattaisiin tehdä kymmeniä tuhansia kilometrejä pitkä, äärettömän kestävä vaijeri maan pinnalta avaruuteen johonkin vastapainomurikkaan. Rakennetaanko se alhaalta ylöspäin ja miten se silloin pysyy rakennusvaiheessa pystyssä, vai lasketaanko sen pää isolta avaruudessa kelluvalta kelalta alas?

useampi kiinnitys eri kulmista ja tarpeeksi tiukka suoja ettei tule vuodoksia

Vierailija
1210/1265 |
05.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ylhäältä alas olisi ainoa mahdollisuus, mutta ei ole olemassa(toistaiseksi) materiaalia, joka kestäisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1211/1265 |
05.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten se paljon puhuttu avaruushissi rakennettaisiin? Jos siis osattaisiin tehdä kymmeniä tuhansia kilometrejä pitkä, äärettömän kestävä vaijeri maan pinnalta avaruuteen johonkin vastapainomurikkaan. Rakennetaanko se alhaalta ylöspäin ja miten se silloin pysyy rakennusvaiheessa pystyssä, vai lasketaanko sen pää isolta avaruudessa kelluvalta kelalta alas?

Substratofäärisessä katsannassa tuo on itse asiassa harkinnan alainen projekti jo 60-luvulla. Se toteutetaan tavallaan pneumaation kaltaisessa vakuumi-imussa aivan "tavallisella" kantoraketin hytillä. Läpäläpä päläpälä kiviäkin kiinnostaa. VAijeri.

Vierailija
1212/1265 |
05.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se paljon puhuttu avaruushissi rakennettaisiin? Jos siis osattaisiin tehdä kymmeniä tuhansia kilometrejä pitkä, äärettömän kestävä vaijeri maan pinnalta avaruuteen johonkin vastapainomurikkaan. Rakennetaanko se alhaalta ylöspäin ja miten se silloin pysyy rakennusvaiheessa pystyssä, vai lasketaanko sen pää isolta avaruudessa kelluvalta kelalta alas?

Substratofäärisessä katsannassa tuo on itse asiassa harkinnan alainen projekti jo 60-luvulla. Se toteutetaan tavallaan pneumaation kaltaisessa vakuumi-imussa aivan "tavallisella" kantoraketin hytillä. Läpäläpä päläpälä kiviäkin kiinnostaa. VAijeri.

Millä se vakuumi-imu muodostetaan? Jokin paikalleen ankkuroitu tornado?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1213/1265 |
05.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Assburger kirjoitti:

Ylhäältä alas olisi ainoa mahdollisuus, mutta ei ole olemassa(toistaiseksi) materiaalia, joka kestäisi.

Nykyiset materiaalit riittävät heti kun saadaan antigravitaatio toimimaan.

Vierailija
1214/1265 |
05.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Assburger kirjoitti:

Ylhäältä alas olisi ainoa mahdollisuus, mutta ei ole olemassa(toistaiseksi) materiaalia, joka kestäisi.

Kiinassa on tehty lupaavaa tutkimusta grafeeninanoputkilla. Lisäksi tutkitaan biologisia keinoja tehdä materiaalista itsekorjautuvaa, jos hissiin osuu avaruusromua tai meteori.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1215/1265 |
05.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Ylhäältä alas olisi ainoa mahdollisuus, mutta ei ole olemassa(toistaiseksi) materiaalia, joka kestäisi.

Nykyiset materiaalit riittävät heti kun saadaan antigravitaatio toimimaan.

No silloin ei tarvittaisi koko hissiä

Yhtä hyvin voit sanoa, että heti kun saadaan teleportaatio toimimaan.

Kummankaan toteuttamismahdollisuuksista makrotasolla ei ole mitään hajua.

Vierailija
1216/1265 |
06.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Assburger kirjoitti:

Ylhäältä alas olisi ainoa mahdollisuus, mutta ei ole olemassa(toistaiseksi) materiaalia, joka kestäisi.

Rakennetaanko se hissivaijerirakenne siis kiertoradalla? Tehdäänkö ensin valmiiksi kelalle ja siitä pudotetaan pää, vai rakennetaanko vaijeria sitä mukaa kun lasketaan? Miten se lasketaan ja miten pää saadaan osumaan edes oikealle mantereelle, tuulethan voivat hieman heitellä sitä?

Vierailija
1217/1265 |
06.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Ylhäältä alas olisi ainoa mahdollisuus, mutta ei ole olemassa(toistaiseksi) materiaalia, joka kestäisi.

Rakennetaanko se hissivaijerirakenne siis kiertoradalla? Tehdäänkö ensin valmiiksi kelalle ja siitä pudotetaan pää, vai rakennetaanko vaijeria sitä mukaa kun lasketaan? Miten se lasketaan ja miten pää saadaan osumaan edes oikealle mantereelle, tuulethan voivat hieman heitellä sitä?

Siinäpä on pulmia kerrakseen.

Vierailija
1218/1265 |
07.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Ylhäältä alas olisi ainoa mahdollisuus, mutta ei ole olemassa(toistaiseksi) materiaalia, joka kestäisi.

Rakennetaanko se hissivaijerirakenne siis kiertoradalla? Tehdäänkö ensin valmiiksi kelalle ja siitä pudotetaan pää, vai rakennetaanko vaijeria sitä mukaa kun lasketaan? Miten se lasketaan ja miten pää saadaan osumaan edes oikealle mantereelle, tuulethan voivat hieman heitellä sitä?

Siinäpä on pulmia kerrakseen.

Sanopa muuta. Paljon on kuvia ja suunnitelmia näkynyt valmiista hissilaitoksesta, mutta rakennusvaiheen toteuttamisratkaisut ovat jääneet hämäriksi.

Vierailija
1219/1265 |
09.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
1220/1265 |
11.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hissiäkin reikäpäisempi idea on Skyhook, eli kiertoradalla pitkän vaijerin varassa ympäri kieppuva koukku, joka vetäisee lentokoneen selässä sinne toimitetut kapselit avaruuteen. Mikä voisi mennä pieleen?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yhdeksän yhdeksän