Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Avaruustietäjille kysymys

Vierailija
29.12.2017 |

Montako tähdistöä on linnunradassa?

Kommentit (1265)

Vierailija
1161/1265 |
11.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos maailmankaikkeus on jossakin supertietokoneessa tapahtuva simulaatio, niin mitä jos sen koneen laskinpiirit eivät pystykään käsittelemään päättymättömiä desimaalilukuja (esim. pii), vaan jonkin desimaalin kohdalla tulee väistämättä laitteiston rajoituksista johtuva pyöristys?

Jos universumikone onkin analoginen?

Jos se on riittävän monimutkainen niin miten sen voi erottaa oikeasta universumista?

https://www.wired.com/2002/06/wolfram/

Ainakaan Stephen Wolframin mukaan meidän universumimme ei ole kovin monimutkainen, sen tuottamiseen riittää neljä riviä ohjelmakoodia.

eli universumi on kirjoitettu perlillä? se selittää paljon... (nyt javascript-jonnet ei ymmärrä mutta ei se mitään)

Itse veikkaisin basicia ja aina välillä tulee syntax error.

Vierailija
1162/1265 |
11.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006498918.html

Jos Marsissa oli vettä vain 100 000 vuotta, ehtikö sinä aikana syntyä elämää?

1. Tuo yksi joki virtasi sen aikaa. Sen lisäksi siellä oli paljon pitempään meriä, järviä ja muita vesistöjä.

2. Virtaavassa vedessä eivät elämänainekset pääse juuri muhimaan, siihen tarvitaan seisova lammikko tai merenpohja.

Mistä tiedät sen, että elämän ainekset? pääsevät muhimaan? ja siihen tarvitaan merenpohja?

Kaikki nämä on spekulointia.

Maapallon terävimmät aivot ovat nykyiset tietotekniikan avulla ytittäneet sitä.

Ei ole onnistunut.

Jättiläiskysymys on : Miten ja missä elämä syntyi??

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1163/1265 |
11.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kukaan ei tiedä, miksi ja miten ilmestyi RNA ja sen esimuodot.

Vierailija
1164/1265 |
11.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meri on kuitenkin tällä hetkellä paras arvaus. Parempia saa esittää, jos on myös perusteluita.

Vierailija
1165/1265 |
15.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
1166/1265 |
15.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi P-Korean ohjukset putosivat takaisin maahan, vaikka muka lensivät kymmenen kertaa kansainvälistä avaruusasemaa korkeammalle ja olivat siis varmasti avaruudessa ja painottomia?

...vai lensivätkö sen enempää ohjukset kuin se asemakaan oikeasti...?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1167/1265 |
15.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi P-Korean ohjukset putosivat takaisin maahan, vaikka muka lensivät kymmenen kertaa kansainvälistä avaruusasemaa korkeammalle ja olivat siis varmasti avaruudessa ja painottomia?

...vai lensivätkö sen enempää ohjukset kuin se asemakaan oikeasti...?

ISS on noin 400 km korkeudella ja geostationäärisellä radalla olevat satelliitit ovat noin 36 000 km korkeudella, eivätkä kummatkaan ole "painottomia".

Vierailija
1168/1265 |
15.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli "avaruudessa ollaan painottomia" ei pidä paikkaansa, vaikka niin meille on kivenkovaan tieteellisenä totuutena väitetty.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1169/1265 |
15.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eli "avaruudessa ollaan painottomia" ei pidä paikkaansa, vaikka niin meille on kivenkovaan tieteellisenä totuutena väitetty.

Herra Newton puki "painottomuuden" kaavan muotoon 333 vuotta sitten ja kaava on F = G*M1*M2/r^2, eli painovoima on massojen tulo jaettuna etäisyyden neliöllä kertaa gravitaatiovakio, eli kyllä se siitä painottomuudeksi muuttuu, kunhan matkustaa tarpeeksi kauas.

Vierailija
1170/1265 |
15.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli "avaruudessa ollaan painottomia" ei pidä paikkaansa, vaikka niin meille on kivenkovaan tieteellisenä totuutena väitetty.

Herra Newton puki "painottomuuden" kaavan muotoon 333 vuotta sitten ja kaava on F = G*M1*M2/r^2, eli painovoima on massojen tulo jaettuna etäisyyden neliöllä kertaa gravitaatiovakio, eli kyllä se siitä painottomuudeksi muuttuu, kunhan matkustaa tarpeeksi kauas.

Muuttuu ja ei muutu, maailmankaikkeuden kaukaisin pölyhiukkanenkin vaikuttaa vetovoimallaan maapalloon, tosin niin häviävän pienellä voimalla että planeettamme rata ei siitä pahemmin heilahda.

Mutta gravitaatiokin etenee valon nopeudella. Mitä jos nyt näkemämme maailmankaikkeuden horisontin takaa putkahtaakin esille supermegamassiivinen musta aukko, jolla on massaa monimiljardisesti enemmän kuin tähän asti nähdyllä universumilla yhteensä? Ampaisevatko kaikki tähdet ja planeetat ykskaks sitä kohti sitä mukaa kun sen gravitaatiorintama etenee, lilluttuaan sitä ennen aivan rauhallisesti ?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1171/1265 |
15.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi P-Korean ohjukset putosivat takaisin maahan, vaikka muka lensivät kymmenen kertaa kansainvälistä avaruusasemaa korkeammalle ja olivat siis varmasti avaruudessa ja painottomia?

...vai lensivätkö sen enempää ohjukset kuin se asemakaan oikeasti...?

Kun polttoaine loppuu pitää olla vauhtia vähintään pakonopeuden verran, jotta pääsee maan vetovoiman piiristä pois, muuten tippuu takaisin.

Vierailija
1172/1265 |
19.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun Neil Armstrong kävi Marsissa, hän mittasi siellä Mekan Kaaban kivestä lähtevää lyhytaaltosäteilyä ja kirjoitti asiasta internettiin. Teksti hävisi sieltä 21 päivän kuluttua.

Näin tiede meille todistaa tutkijan suulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1173/1265 |
19.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun Neil Armstrong kävi Marsissa, hän mittasi siellä Mekan Kaaban kivestä lähtevää lyhytaaltosäteilyä ja kirjoitti asiasta internettiin. Teksti hävisi sieltä 21 päivän kuluttua.

Näin tiede meille todistaa tutkijan suulla.

http://kaheel7.com/eng/index.php/astronomu-a-space/441-did-man-land-on-…

Armstronghan kuuli kuun hiljaisuudessa outoa ääntä ja saatuaan selville, että se oli islamilainen rukouskutsu, kääntyi muslimiksi.

Siksi niin moni haluaa kieltää kuulentojen koskaan tapahtuneen.

Vierailija
1174/1265 |
19.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eli "avaruudessa ollaan painottomia" ei pidä paikkaansa, vaikka niin meille on kivenkovaan tieteellisenä totuutena väitetty.

Tää on kai se yleisin harhakäsitys painovoimasta. Sitä ajatellaan jonkinlaisena "kuplana", joka on taivaankappaleiden ympärillä, mutta sitten kun sen "ulkopuolelle" menee, on "painoton".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1175/1265 |
19.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi P-Korean ohjukset putosivat takaisin maahan, vaikka muka lensivät kymmenen kertaa kansainvälistä avaruusasemaa korkeammalle ja olivat siis varmasti avaruudessa ja painottomia?

...vai lensivätkö sen enempää ohjukset kuin se asemakaan oikeasti...?

Ei ollut tarpeeksi vauhtia. Eivät pudonneet ohi maanpinnasta, jolloin olisivat olleet kiertoradalla.

Vierailija
1176/1265 |
19.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi P-Korean ohjukset putosivat takaisin maahan, vaikka muka lensivät kymmenen kertaa kansainvälistä avaruusasemaa korkeammalle ja olivat siis varmasti avaruudessa ja painottomia?

...vai lensivätkö sen enempää ohjukset kuin se asemakaan oikeasti...?

Ei ollut tarpeeksi vauhtia. Eivät pudonneet ohi maanpinnasta, jolloin olisivat olleet kiertoradalla.

Tämä usein kuultu "satelliitti putoaa kohti maata mutta liikkuu niin nopeasti että putoaa aina maan ohi" on hömppätieteellinen epäselitys sellaisille joille vektorimatematiikka on turha yrittää alkaa selittää miten nopeusvektorin kanss jatkuvasti suorakulmainen kiihtyvyys kohti maan keskipistettä taivuttaa kuljetun matkan ympyrän muotoiseksi.

Pakonopeus on nopeus olla aluksen kiertorata ei enää ole ympyrä eikä ellipsi vaan vähintään paraabeli ja yleensä aina hyperbeli.

Vierailija
1177/1265 |
20.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pari amerikkalaista kosmologia on soveltanut kvanttimekaniikkaa - ihmiskunnan tarkinta teoriaa luonnosta - koko maailmankaikkeuteen. He päätyivät melko yllättävään tulokseen: tähtitieteellinen havainnointi saattaa lyhentää maailmankaikkeuden ikää.

Tutkijat laskivat kuinka maailmankaikkeuden energiatila on kehittynyt sen 13,7 miljardin vuoden historian aikana. Osa tästä energiasta on hiukkasia sun muuta, osa taannoin löydettyä tyhjiön pimeää energiaa. Tulokset ovat hälyttäviä: vuonna 1998 tehty supernovahavainto, joka varmisti pimeän energian olemassaolon on siirtänyt maailmankaikkeutta askelen kohti aiempaa, epävakaampaa energiatilaa. Tämän seurauksena universumin odotettavissa oleva elinikä on lyhentynyt.

Syyttävä sormi kohdistuu tähtitieteilijöihin - havaitsemalla pimeän energian he ovat romauttaneet osan tyhjiön energiaan liittyvästä kvanttiepävarmuudesta ja aiheuttaneet näin epävakautta universumin energiatilaan.

Vaikken mitään kvanttifysiikasta ymmärrä, arvaan että kyseessä lienee jokin teorian kööpenhaminalaisen tulkinnan varianteista.

Te kosmologiaa tai kvanttifysiikkaa tuntevat palstalaiset, mitä mieltä olette: tuhoammeko universumin havaitsemalla sitä? Auttaisiko jos soveltaisimme havainnoissa jotain muuta kvanttimekaniikan tulkintaa? Pitäisikö säätää uusia lakeja, tehdä kansainvälisiä sopimuksia?

https://www.eurekalert.org/pub_releases/2007-11/ns-hws112107.php

Vierailija
1178/1265 |
22.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
1179/1265 |
22.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli "avaruudessa ollaan painottomia" ei pidä paikkaansa, vaikka niin meille on kivenkovaan tieteellisenä totuutena väitetty.

Herra Newton puki "painottomuuden" kaavan muotoon 333 vuotta sitten ja kaava on F = G*M1*M2/r^2, eli painovoima on massojen tulo jaettuna etäisyyden neliöllä kertaa gravitaatiovakio, eli kyllä se siitä painottomuudeksi muuttuu, kunhan matkustaa tarpeeksi kauas.

Muuttuu ja ei muutu, maailmankaikkeuden kaukaisin pölyhiukkanenkin vaikuttaa vetovoimallaan maapalloon, tosin niin häviävän pienellä voimalla että planeettamme rata ei siitä pahemmin heilahda.

Mutta gravitaatiokin etenee valon nopeudella. Mitä jos nyt näkemämme maailmankaikkeuden horisontin takaa putkahtaakin esille supermegamassiivinen musta aukko, jolla on massaa monimiljardisesti enemmän kuin tähän asti nähdyllä universumilla yhteensä? Ampaisevatko kaikki tähdet ja planeetat ykskaks sitä kohti sitä mukaa kun sen gravitaatiorintama etenee, lilluttuaan sitä ennen aivan rauhallisesti ?

Riippuu miten kaukana se on, duh. Avaruuden laajenemisesta johtuen, riittävän kaukana olevan kappaleen gravitaatio ei tule koskaan saavuttamaan vaikkapa nyt maata.

Vierailija
1180/1265 |
22.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos maailmankaikkeus on jossakin supertietokoneessa tapahtuva simulaatio, niin mitä jos sen koneen laskinpiirit eivät pystykään käsittelemään päättymättömiä desimaalilukuja (esim. pii), vaan jonkin desimaalin kohdalla tulee väistämättä laitteiston rajoituksista johtuva pyöristys?

Sen vuoksi universumi on kvantittunut.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yhdeksän neljä