Avaruustietäjille kysymys
Kommentit (1265)
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä5770 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos mietitään hetki. Jos planeetat koostuisivat auringoista, niin ne olisivat melko raskaita. Pölypilviä tuskin näkyisi.
Mistä ne siis koostuisivat?
Sinkkumies
Jos taas se on totta, niin voimme ratkaista gravitaation lain.
Sinkkumies
Kannattaisiko sinun ihan suosiolla käydä kirjastossa lainaamassa joku Ursan kirja tai tilata kotiisi Tähdet ja Avaruus (on muuten loistava lehti). Ei, planeetat eivät koostu auringoista, ihan älytön lausekin. Suurin osa alkuaineista toki syntyy tähtien valtavassa kuumuudessa ja paineessa ja leviävät sitten tähtien väliseen avaruuteen tähden lopulta kuollessa. Mutta hittojako minä täällä trollille vastaan...
Et ymmärtänyt pointtia. Mutta ei Einsteiniakaan ymmärretty aikoinaan.
Sinkkumies
No se on hyvä että ainakaan itseluottamusta ei puutu kun vertaa itseään Einsteiniin.
Sen sijaan tietoa puuttuu. Einsntein kun nimen omaan oli tunnettu siitä että hän osasi selittää vaikeita fysiikan ongelmia ymmärrettävästi. Esim. työskennellessään professorina Zürichin yliopistossa opiskelijat mm. laativat vetoomuksen jotta suosittu luennoitsija pidettäisiin töissä. Lopulta hän kykeni selittämään ajan, avaruuden ja tilan suhteellisuudenkin niin että sen ymmärtää jokainen jota asia kiinnostaa.
Hän teki kaiken tuon työn yksinään. Tietenkin jos teiltä löytyy nöyryyttä, niin voin opettaa teitä.
Sinkkumies
Einsteinia ymmärrettiin aikanaan. Kaikki hänen merkittävät työnsä saivat suuren huomion jotakuinkin saman tien ilmestyttyään.
Toki kaikki eivät häntä tuolloin ymmärtäneet, ja tuskin ymmärtävät nytkään, vaikka tarjoutuvat jopa opettamaan asioita joista eivät juuri mitään tiedä.
Jos rinnakkaisia universumeita on ääretön määrä, niin voiko olla sellaista universumia, jossa rinnakkaisia universumeja ei ole?
Kuvitellaanpa että maapallo täyttyisi vedellä eikä se täyttyminen loppuisi koskaan vaan veden pinta nousisi ja nousisi. Mitä tapahtuisi? Menisikö vesi avaruuteen vai mitä tapahtuisi :)
Milla kirjoitti:
Kuvitellaanpa että maapallo täyttyisi vedellä eikä se täyttyminen loppuisi koskaan vaan veden pinta nousisi ja nousisi. Mitä tapahtuisi? Menisikö vesi avaruuteen vai mitä tapahtuisi :)
Jos vettä tosiaan tulisi loputtomasti niin jossain vaiheessa painovoimaenergia muuttaisi veden ja koko maapallon olomuodon joksikin ihan muuksi. Tarpeeksi suurella massalla eli kun täällä olisi yli 0,1 Auringon massaa, painovoimakeskittymän ytimen lämpötila saavuttaisi lopulta 4 miljoonan kelvinasteen rajan, jolloin vety alkaa fuusioitua heliumiksi. Eli siinä vaiheessa meillä olisi täällä maapallon tilalla jo pieni kehittyvä tähti. Tietysti tällainen tapahtumaketju olisi oikeasti mahdoton, mutta jos nyt kuvitellaan, että vettä oikeasti tulisi järjettömät määrät loputtomasti.
Miksi kuun voi nähdä päivällä, mutta aurinkoa ei näe yöllä?
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuun voi nähdä päivällä, mutta aurinkoa ei näe yöllä?
Koska silloin kun on yö, Aurinko on käristämässä planeettamme toista puoliskoa, joten ei sitä myöskään silloin näe.
Kuun sijainti puolestaan ei mitenkään liity siihen, onko yö vaiko päivä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuun voi nähdä päivällä, mutta aurinkoa ei näe yöllä?
Koska aurinko määrittelee milloin on päivä ja milloin yö.
Eivätkös ne ole sama asia? Kuu on aurinko, joka on sammutettu yöksi ettei olisi niin kirkasta ja kuumaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
qwerty-sjir (hieroglyfin lukija) kirjoitti:
"Se vaatii aikamoisen paukun, että kevyempiä alkuaineita fuusioituu niiksi raskaammiksi mitä meidän tähdeltä löytyy nyt"
Kerro tarkemmin. Kaikki toki on alkanut fuusiosta ja BB:sta. Vety yhtyi jo aivan alussa heliumiksi. Se on kylla Auringonkin reaktio.
Mutta kylla vetyfuusio on tosiaan myos osa kaiken alkua. Isyytta ja aiteytta!
Mistä se vety alunperin ilmestyi?
Kvarkki-gluoni-plasmasta.
Ei ilmestynyt. Tämähän on vain teoria.
Sinkkumies
"Ei ilmestynyt" on väite, joka vaatii perustelut. Missä siis perustelusi? Kvarkkigluoniplasmalle sentään on hyvät perusteet olemassa.
Sitä paitsi sä et selvästikään edes tiedä mitä teoria tarkoittaa. Mikään teoria ei ole "vain teoria".
No jos me totta puhuttaisiin, niin kyllä se on toistepäin. Jonkun todistaminen vaatii perusteet, ei se, että väittää ettei näin ole.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Jos rinnakkaisia universumeita on ääretön määrä, niin voiko olla sellaista universumia, jossa rinnakkaisia universumeja ei ole?
Todennäköisesti ei voi olla, mutta todennäköisesti universumien fyysinen olemus ja -ulottuvuus muuttuvat ihmisen hahmotuskyvyn ulkopuolelle, etäännyttäessä tuntemastamme ympäristöstä.
M40
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuun voi nähdä päivällä, mutta aurinkoa ei näe yöllä?
Maapallo haittaa näkyvyyttä.
M40
Kaippa niitä joku kymmenen, tai ehkä kaksikymmentä, ken noista tietää...
Vierailija kirjoitti:
Kantsii muistaa, että suurimmat tähdet, jotka näemme nyt ovat voineet jo kuolla. Esim 500 valovuoden päässä olevan tähden valo jonka nyt näemme on 500 vuotta vanhaa.
Ei Mick Jagger ole kuollut. Eikä edes 500 vuotta vanha.
Miksi ihmiset välittävät enemmän näistä nörttien avaruusjutuista kuin köyhien maiden auttamisesta? Rahalle olisi parempaakin käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset välittävät enemmän näistä nörttien avaruusjutuista kuin köyhien maiden auttamisesta? Rahalle olisi parempaakin käyttöä.
Tämä on vain sivubisnes, eikä ole näkynyt myöskään sitä ketjua tuosta toisesta aiheesta.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset välittävät enemmän näistä nörttien avaruusjutuista kuin köyhien maiden auttamisesta? Rahalle olisi parempaakin käyttöä.
Koska niitä avaruusjuttuja tarvitaan. Sellainen hassu asia kuin GPS ei olisi olemassakaan ilman "avaruusjuttuja". Sää, ilmasto, metsäpalot, öljyvuodot ja sen sellaiset ovat myös satelliitein valvottavissa. Satelliittipuhelimet, satelliittinettiyhteydet, live-uutiset yms. ovat myös "avaruusjuttuja".
Mitä parempaa käyttöä rahalle sä muka keksisit noiden sijaan? Sitä rahaa olisi huomattavasti vähemmän ilman "avaruusjuttuja".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
qwerty-sjir (hieroglyfin lukija) kirjoitti:
"Se vaatii aikamoisen paukun, että kevyempiä alkuaineita fuusioituu niiksi raskaammiksi mitä meidän tähdeltä löytyy nyt"
Kerro tarkemmin. Kaikki toki on alkanut fuusiosta ja BB:sta. Vety yhtyi jo aivan alussa heliumiksi. Se on kylla Auringonkin reaktio.
Mutta kylla vetyfuusio on tosiaan myos osa kaiken alkua. Isyytta ja aiteytta!
Mistä se vety alunperin ilmestyi?
Kvarkki-gluoni-plasmasta.
Ei ilmestynyt. Tämähän on vain teoria.
Sinkkumies
"Ei ilmestynyt" on väite, joka vaatii perustelut. Missä siis perustelusi? Kvarkkigluoniplasmalle sentään on hyvät perusteet olemassa.
Sitä paitsi sä et selvästikään edes tiedä mitä teoria tarkoittaa. Mikään teoria ei ole "vain teoria".
No jos me totta puhuttaisiin, niin kyllä se on toistepäin. Jonkun todistaminen vaatii perusteet, ei se, että väittää ettei näin ole.
Sinkkumies
Kaikki väitteet vaativat perustelut. Ihan riippumatta siitä, väitetäänkö, että jotain on tai ei ole. Tämä on ihan perusasioita. Luehan vaikka Wikipediaa, jos et ole asiasta perillä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Burden_of_proof_(philosophy)#Proving_a_ne…
Jos minä vaikka väitän, että sinä et ole olemassa, niin sekö ei mielestäsi vaadi perusteluita, koska väite esittää jonkin asian olemattomuutta?
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset välittävät enemmän näistä nörttien avaruusjutuista kuin köyhien maiden auttamisesta? Rahalle olisi parempaakin käyttöä.
Koska avaruus on lähes rajaton ja vain sieltä voi löytyä riittävästi resursseja lähes rajattomaan lisääntymiseen.
Hoh hoijaa. Tetoakin on tarjolla. Jos se kiinnostaa. Kielet ja niiden kirjoitus syntyvät, kehittyvät ja kuolevat riippumatta siitä missä ja koska kirjoitustaito ensimmäisen kerran keksittiin.
Järjestelmällinen kirjoitustaito keksittiin tiettävästi ensi kertaa sumerien keskuudessa. Egyptiläinen hieroglyfikirjoitus on lähes yhtä vanhaa. Ptolemaioksen aikaan Egyptissä käytettiin sivistyneistön kielenä kreikkaa ja kansankielenä koineeta, jonka kirjoitusjärjestelmä perustui kreikkalaisiin aakkosiin. Roomalaisajalla Egyptissä kehittyi myös Koptin kieli, joka on edelleen käytössä Egyptin koptikristittyjen keskuudessa liturgisena kielenä. Valtakielenä koptin syrjäytti sitten vähitellen arabia, kun arabit 600-luvulla valtasivat Egyptin.
Varhaisin tunnettu arabiankielinen teksti on 300-luvulta, eikä senkään alkuperästä ole varmuutta. Arabiasta tuli merkittävä kieli 600-700-- luyvulla kalifaatin menestyksen myötä.
Kirjoitustaito on keksitty useaan otteeseen eri puolilla maailmaa. Arabit keksivät kirjoitustaidon tuhansia vuosia sen jälkeen kun se oli keksitty Egyptissä, Babyloniasta nyt puhumattakaan.