Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Avaruustietäjille kysymys

Vierailija
29.12.2017 |

Montako tähdistöä on linnunradassa?

Kommentit (1265)

121/1265 |
14.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä5770 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten muiden planeettojen ja tähtien nimet tiedetään? Kuka ne on käynyt kysymässä?

Ilmeisesti arabit aikoinaan, koska suurimmalla osalla tähtiä on edelleen länsimaisessa tähtitieteessä arabiankieliset nimet tai niihin liittyvät nimet.

Toki monilla tähdillä tai tähtikuvioilla on joka paikassa omat kansankieliset nimensä.

Suurimman osan nimistä arabit lainasivat kreikkalaisen Klaudius Ptolemaioksen tähtiluettelosta ennen islamia. Myöhemmin eurooppalaiset lainasivat tiedon takaisin.

Et ihan ymmärrä että tässä on kyse nimistä. Ne ovat valtaosaltaan arabiankielisiä. Vain muutamat ovat kreikankielisiä.

Klaudios Ptolemaios eli vasta ensimmäisellä vuosisadalla jälkeen ajanlaskumme alun. Monet noista arabiankielisistä tähtien nimistä ovat sitä vanhempia.

Et ihan ymmärrä että Ptolemaioksen Almagest selvisi keskiajan pimeiden vuosisatojen läpi vain arabiankielisenä laitoksena, josta ne tähtien nykynimet periytyvät.

Monet arabiankieliset nimet ovat koko Lähi-idän alueella hyvin vanhoja, ja samaa juurta kuin mm. babylonialaiset nimet. Klaudios ei niitä keksinyt koska eli myöhemmin.

Unohdat myös sen, että Klaudios oli luultavasti itsekin arabi, Ylä-Egyptistä kotoisin. Ja että hänen työnsä palautui osittain babylonialaisiin tähtitieteellisiin kirjoituksiin.

Eli palataan kumminkin aina Lähi-idän kieliin ja kulttuureihin, vaikka eurooppalaiset yrittävät pitää Klaudiosta "omanaan".

Kuten jo mainitsin, Klaudioksen tähtiluettelo perustui suurelta osin Hipparkhoksen luetteloon n. vuodelta 150 eaa.

Vaan tuskin hänkään tähtien nimiä itse stetsonistaan veti, sen enempää kuin Klaudioskaan. Hipparkhos oli myös kreikkalainen ja eli Turkin-Rodoksen seuduilla, joten nimet hänen luettelossaan ovat todennäköisesti peräisin siellä sivistyneistön ja tieteenharjoittajien käyttämistä kielistä, josta arabia oli luonnollisesti yksi.

Siihen aikaan kun Klaudios Ptolemaios eli (Hipparkhoksesta puhumattakaan) ei arabia ollut mikään "sivistyskieli". Itse asiassa kirjotettua arabiaa ei edes ollut ennen 300-lukua, siis paria sataa vuotta Ptolemaioksen jälkeen.

Riippumatta siitä missä päin Egyptiä oli syntynyt, Klaudios Ptolemaios ei myöskään voinut itse olla mikään arabi, sillä arabit tulivat Egyptiin väkivaltaisina valloittajina suunnilleen 500 vuotta Ptolemaioksen kuoleman jälkeen, 600-luvun loppupuolella.

Merkittävintä Ptolemaioksen työssä oli se että hän kokosi yhteen antiikin tietämyksen tähtitieteestä (vuosisatoja ennen kun arabit tiesivät yhtään mitään yhtään mistään, edes kirjoittamisesta). Ikävää puolestaan oli että hän esitti ominaan Hipparkhoksen  havainnot ja päätelmät ollen näin yksi antiikin tunnetuimmista plagioijista (tapa oli kyllä tuohon aikaan yleinen).

Tämä kirjoitus on täynnä otaksumien otaksumia.

Missä kirjoitustaito keksittiin? (tosin esim. mulla mantereilla se on keksitty uudelleen)

Sinkkumies

Hoh hoijaa. Tetoakin on tarjolla. Jos se kiinnostaa. Kielet ja niiden kirjoitus syntyvät, kehittyvät ja kuolevat riippumatta siitä missä ja koska kirjoitustaito ensimmäisen kerran keksittiin.

Järjestelmällinen kirjoitustaito keksittiin tiettävästi ensi kertaa sumerien keskuudessa. Egyptiläinen hieroglyfikirjoitus on lähes yhtä vanhaa. Ptolemaioksen aikaan Egyptissä käytettiin sivistyneistön kielenä kreikkaa ja kansankielenä koineeta, jonka kirjoitusjärjestelmä perustui kreikkalaisiin aakkosiin. Roomalaisajalla Egyptissä kehittyi myös Koptin kieli, joka on edelleen käytössä Egyptin koptikristittyjen keskuudessa liturgisena kielenä. Valtakielenä koptin syrjäytti sitten vähitellen arabia, kun arabit 600-luvulla valtasivat Egyptin. 

Varhaisin tunnettu arabiankielinen teksti on 300-luvulta, eikä senkään alkuperästä ole varmuutta. Arabiasta tuli merkittävä kieli 600-700-- luyvulla kalifaatin menestyksen myötä.

Kirjoitustaito on keksitty useaan otteeseen eri puolilla maailmaa. Arabit keksivät kirjoitustaidon tuhansia vuosia sen jälkeen kun se oli keksitty Egyptissä, Babyloniasta nyt puhumattakaan.

122/1265 |
14.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä5770 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos mietitään hetki. Jos planeetat koostuisivat auringoista, niin ne olisivat melko raskaita. Pölypilviä tuskin näkyisi.

Mistä ne siis koostuisivat?

Sinkkumies

Jos taas se on totta, niin voimme ratkaista gravitaation lain.

Sinkkumies

Kannattaisiko sinun ihan suosiolla käydä kirjastossa lainaamassa joku Ursan kirja tai tilata kotiisi Tähdet ja Avaruus (on muuten loistava lehti). Ei, planeetat eivät koostu auringoista, ihan älytön lausekin. Suurin osa alkuaineista toki syntyy tähtien valtavassa kuumuudessa ja paineessa ja leviävät sitten tähtien väliseen avaruuteen tähden lopulta kuollessa. Mutta hittojako minä täällä trollille vastaan...

Et ymmärtänyt pointtia. Mutta ei Einsteiniakaan ymmärretty aikoinaan.

Sinkkumies

No se on hyvä että ainakaan itseluottamusta ei puutu kun vertaa itseään Einsteiniin.

Sen sijaan tietoa puuttuu. Einsntein kun nimen omaan oli tunnettu siitä että hän osasi selittää vaikeita fysiikan ongelmia ymmärrettävästi. Esim. työskennellessään professorina Zürichin yliopistossa opiskelijat mm. laativat vetoomuksen jotta suosittu luennoitsija pidettäisiin töissä. Lopulta hän kykeni selittämään ajan, avaruuden ja tilan suhteellisuudenkin niin että sen ymmärtää jokainen jota asia kiinnostaa.

Hän teki kaiken tuon työn yksinään. Tietenkin jos teiltä löytyy nöyryyttä, niin voin opettaa teitä.

Sinkkumies

Einsteinia ymmärrettiin aikanaan. Kaikki hänen merkittävät työnsä saivat suuren huomion jotakuinkin saman tien ilmestyttyään. 

Toki kaikki eivät häntä tuolloin ymmärtäneet, ja tuskin ymmärtävät nytkään, vaikka tarjoutuvat jopa opettamaan asioita joista eivät juuri mitään tiedä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/1265 |
14.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainakin kaksi

Vierailija
124/1265 |
30.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos rinnakkaisia universumeita on ääretön määrä, niin voiko olla sellaista universumia, jossa rinnakkaisia universumeja ei ole?

Vierailija
125/1265 |
30.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuvitellaanpa että maapallo täyttyisi vedellä eikä se täyttyminen loppuisi koskaan vaan veden pinta nousisi ja nousisi. Mitä tapahtuisi? Menisikö vesi avaruuteen vai mitä tapahtuisi :)

Vierailija
126/1265 |
30.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Milla kirjoitti:

Kuvitellaanpa että maapallo täyttyisi vedellä eikä se täyttyminen loppuisi koskaan vaan veden pinta nousisi ja nousisi. Mitä tapahtuisi? Menisikö vesi avaruuteen vai mitä tapahtuisi :)

Jos vettä tosiaan tulisi loputtomasti niin jossain vaiheessa painovoimaenergia muuttaisi veden ja koko maapallon olomuodon joksikin ihan muuksi. Tarpeeksi suurella massalla eli kun täällä olisi yli 0,1 Auringon massaa, painovoimakeskittymän ytimen lämpötila saavuttaisi lopulta 4 miljoonan kelvinasteen rajan, jolloin vety alkaa fuusioitua heliumiksi. Eli siinä vaiheessa meillä olisi täällä maapallon tilalla jo pieni kehittyvä tähti. Tietysti tällainen tapahtumaketju olisi oikeasti mahdoton, mutta jos nyt kuvitellaan, että vettä oikeasti tulisi järjettömät määrät loputtomasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/1265 |
30.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi kuun voi nähdä päivällä, mutta aurinkoa ei näe yöllä?

Vierailija
128/1265 |
30.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi kuun voi nähdä päivällä, mutta aurinkoa ei näe yöllä?

Koska silloin kun on yö, Aurinko on käristämässä planeettamme toista puoliskoa, joten ei sitä myöskään silloin näe.

Kuun sijainti puolestaan ei mitenkään liity siihen, onko yö vaiko päivä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/1265 |
30.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi kuun voi nähdä päivällä, mutta aurinkoa ei näe yöllä?

Koska aurinko määrittelee milloin on päivä ja milloin yö.

Vierailija
130/1265 |
30.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eivätkös ne ole sama asia? Kuu on aurinko, joka on sammutettu yöksi ettei olisi niin kirkasta ja kuumaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/1265 |
30.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

qwerty-sjir (hieroglyfin lukija) kirjoitti:

"Se vaatii aikamoisen paukun, että kevyempiä alkuaineita fuusioituu niiksi raskaammiksi mitä meidän tähdeltä löytyy nyt"

Kerro tarkemmin. Kaikki toki on alkanut fuusiosta ja BB:sta. Vety yhtyi jo aivan alussa heliumiksi. Se on kylla Auringonkin reaktio.

Mutta kylla vetyfuusio on tosiaan myos osa kaiken alkua. Isyytta ja aiteytta!

Mistä se vety alunperin ilmestyi?

Kvarkki-gluoni-plasmasta.

Ei ilmestynyt. Tämähän on vain teoria.

Sinkkumies

"Ei ilmestynyt" on väite, joka vaatii perustelut. Missä siis perustelusi? Kvarkkigluoniplasmalle sentään on hyvät perusteet olemassa.

Sitä paitsi sä et selvästikään edes tiedä mitä teoria tarkoittaa. Mikään teoria ei ole "vain teoria".

No jos me totta puhuttaisiin, niin kyllä se on toistepäin. Jonkun todistaminen vaatii perusteet, ei se, että väittää ettei näin ole.

Sinkkumies

Vierailija
132/1265 |
30.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos rinnakkaisia universumeita on ääretön määrä, niin voiko olla sellaista universumia, jossa rinnakkaisia universumeja ei ole?

Todennäköisesti ei voi olla, mutta todennäköisesti universumien fyysinen olemus ja -ulottuvuus muuttuvat ihmisen hahmotuskyvyn ulkopuolelle, etäännyttäessä tuntemastamme ympäristöstä.

M40

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/1265 |
30.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi kuun voi nähdä päivällä, mutta aurinkoa ei näe yöllä?

Maapallo haittaa näkyvyyttä.

M40

Vierailija
134/1265 |
30.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaippa niitä joku kymmenen, tai ehkä kaksikymmentä, ken noista tietää...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/1265 |
31.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kantsii muistaa, että suurimmat tähdet, jotka näemme nyt ovat voineet jo kuolla. Esim 500 valovuoden päässä olevan tähden valo jonka nyt näemme on 500 vuotta vanhaa.

Ei Mick Jagger ole kuollut. Eikä edes 500 vuotta vanha.

Vierailija
136/1265 |
31.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi ihmiset välittävät enemmän näistä nörttien avaruusjutuista kuin köyhien maiden auttamisesta? Rahalle olisi parempaakin käyttöä.

Vierailija
137/1265 |
31.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset välittävät enemmän näistä nörttien avaruusjutuista kuin köyhien maiden auttamisesta? Rahalle olisi parempaakin käyttöä.

Tämä on vain sivubisnes, eikä ole näkynyt myöskään sitä ketjua tuosta toisesta aiheesta.

Sinkkumies

Vierailija
138/1265 |
31.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset välittävät enemmän näistä nörttien avaruusjutuista kuin köyhien maiden auttamisesta? Rahalle olisi parempaakin käyttöä.

Koska niitä avaruusjuttuja tarvitaan. Sellainen hassu asia kuin GPS ei olisi olemassakaan ilman "avaruusjuttuja". Sää, ilmasto, metsäpalot, öljyvuodot ja sen sellaiset ovat myös satelliitein valvottavissa. Satelliittipuhelimet, satelliittinettiyhteydet, live-uutiset yms. ovat myös "avaruusjuttuja".

Mitä parempaa käyttöä rahalle sä muka keksisit noiden sijaan? Sitä rahaa olisi huomattavasti vähemmän ilman "avaruusjuttuja".

Vierailija
139/1265 |
31.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

qwerty-sjir (hieroglyfin lukija) kirjoitti:

"Se vaatii aikamoisen paukun, että kevyempiä alkuaineita fuusioituu niiksi raskaammiksi mitä meidän tähdeltä löytyy nyt"

Kerro tarkemmin. Kaikki toki on alkanut fuusiosta ja BB:sta. Vety yhtyi jo aivan alussa heliumiksi. Se on kylla Auringonkin reaktio.

Mutta kylla vetyfuusio on tosiaan myos osa kaiken alkua. Isyytta ja aiteytta!

Mistä se vety alunperin ilmestyi?

Kvarkki-gluoni-plasmasta.

Ei ilmestynyt. Tämähän on vain teoria.

Sinkkumies

"Ei ilmestynyt" on väite, joka vaatii perustelut. Missä siis perustelusi? Kvarkkigluoniplasmalle sentään on hyvät perusteet olemassa.

Sitä paitsi sä et selvästikään edes tiedä mitä teoria tarkoittaa. Mikään teoria ei ole "vain teoria".

No jos me totta puhuttaisiin, niin kyllä se on toistepäin. Jonkun todistaminen vaatii perusteet, ei se, että väittää ettei näin ole.

Sinkkumies

Kaikki väitteet vaativat perustelut. Ihan riippumatta siitä, väitetäänkö, että jotain on tai ei ole. Tämä on ihan perusasioita. Luehan vaikka Wikipediaa, jos et ole asiasta perillä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Burden_of_proof_(philosophy)#Proving_a_ne…

Jos minä vaikka väitän, että sinä et ole olemassa, niin sekö ei mielestäsi vaadi perusteluita, koska väite esittää jonkin asian olemattomuutta?

Vierailija
140/1265 |
31.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset välittävät enemmän näistä nörttien avaruusjutuista kuin köyhien maiden auttamisesta? Rahalle olisi parempaakin käyttöä.

Koska avaruus on lähes rajaton ja vain sieltä voi löytyä riittävästi resursseja lähes rajattomaan lisääntymiseen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kuusi kahdeksan