Lue keskustelun säännöt.
Avaruustietäjille kysymys
Kommentit (1265)
101/1265
|
13.05.2018 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tosikko, koska rakastan tähtiä. Riipii sydäntä, kun tahallisesti näin rakkaalla asialla virnuillaan.
Kannattaa sisäistää edes muutama asia:
ihminen asuu planeetalla nimelta Maa (Tellus), maa pyörii akselinsa ympäri (vuorokausi), kun se samalla kiertää kotitähtemme Auringon ympäri muiden planeettojen tapaan. Tähän kierrokseen Maalla menee vuosi. Aurinko ja planeetat (+ kaikki muu pienempi materiaali siinä ympärillä) muodostavat Aurinkokunnan.
Aurinko on vain yksi keski-ikäinen, keskikokoinen ja keskitapainen tähti muiden miljoonien joukossa - tämä joukko muodostaa spiraaligalaksin nimeltä Linnunrata (englanniksi The Milky Way). Kaikki pohjoisella pallonpuoliskolla taivaalla paljaalla silmällä näkyvät kohteet Andormedan tähtisumua lukuunottamatta kuuluu Linnunrataan. Näemme siis vain oman galaksimme tähtiä tai muita kohteita (planeetat). Kaikki tähdet, Aurinko ja me siinä tietysti mukana kiertää Linnunradan keskustassa olevaa mustaa aukkoa, tähän kiertoon Auringolla menee n. 220 miljoonaa vuotta. Pärjäisikö Kimi Räikkönen vauhdissa Auringolle, kun se mennä hutkeltaa Linnunradassa? No ei pärjäisi, ei lähellekään, Kimi ei pärjäisi edes Maalle, kun se pyörähtää akselinsa ympäri. Kimin vuorokausi veisi hivenen kauemmin kuin mitä se Maalta vie (mutta Venukselle Kimi kyllä pärjäisi, Venuksen vuorokausi kun on pitempi kuin sen vuosi, heh).
Planeetat (siis oman Aurinkokuntaamme kuuluvat kohteet) näyttävät kulkevan taivaalla tietynlaista reittiä pitkin, jota kutsutaan Eläinradaksi. Jotkut tähdet näyttävät muodostavan ihmisen mielikuvituksessa tähdistöjä, ne ihmisen silmissä ikään kuin kuuluvat yhteen. Näitä tähdistöjä ovat mm. Orion, Otava (Iso Karhu), Pieni Otava, Lyyra, Joutsen ja tietysti Eläinradan tähdistöt, jotka höröskööpeistä kiinnostuneille saattavat olla tuttuja: Oinas, Härkä, Kaksoset, Rapu jne. Jotkut näistä 'kuvitteellisista' tähdistöistä voivat oikeastikin kuulua yhteen (esim. samaan tähtiparveen, tai -virtaukseen), mutta useimmiten ei. Kymmenen tuhannen vuoden kuluttua tähtitaivas näyttää jo aika erilaiselta.
Maapallolta katsottuna paljain silmin löytyy ainoastaan kolme kohdetta, jotka ovat meidän galaksimme eli siis Linnunradan ULKOPUOLISIA kohteita: Andromedan tähtisumu Pohjoisella pallonpuoliskolla ja etelässä Suuri ja Pieni Magellanin pilvi. Kaikki kolme ovat siis muita galakseja (jotka ovat siis täynnä tähtiä, jotka eivät kuitenkaan erotu kuin vasta kaukoputkilla, koska etäisyys). Nämä galaksit + muutama kymmenen pienempää + kotigalaksimme Linnunrata muodostavat Paikallisen Galaksijoukon (joukko sulautunee ajan mittaan yhteen valtavaksi ellipsigalaksiksi, Linnunrata parhaillaankin syö paria pikkugalaksia sisuksiinsa), mutta kuuluvat samalla isompaan Neitsyen galaksiparveen, joka puolestaan kuuluu osana vielä isompaan...
Sen voi sanoa, että ei kyllä varsinkaan tähtitieteen saralla kannata alkaa esittää tietävämpää kuin on, koska se paljastuu heti, jos perusasioita ei ole sisäistetty. Menee eläinradat ja linnunradat ja galaksit ja tähdet sekaisin. Jotkut miehet varsinkin sortuvat esittämään kaikkitietävää ja jotenkin kummallisesti olettavat, että nainen ei voi olla kiinnostunut avaruudesta. Hah. Valovuosia mieluummin katson tähtiä kaukoputkella kuin vietän iltaa typerän jortikan seurassa.
Hauska yhteenveto 👍, lisää perään vielä yhden aika vekkulin jutun jota moni ei tiedä: että tämä meidän Aurinkomme on jo toisen sukupolven tähtiä, se on jo kerran elänyt yhden elinkaaren loppuun asti ja räjähtänytkin. Auringosta löytyy liian raskaita alkuaineita ollakseen vasta ekalla kierroksella, se vaatii aikamoisen paukun, että kevyempiä alkuaineita fuusioituu niiksi raskaammiksi mitä meidän tähdeltä löytyy nyt.
Vielä suurempi paukku on se, että on väitetty, että me kaikki koostutaan niistä aikaisemmista auringoista maapalloineen, missä on rautaa yms. aineksia ihmisineen.
True or False
Et voi sanoa kumpaakaan, koska olet osa kaikkeutta, ja sen lakeja ja aikaa. Siksi sinulla siis kaikkeudella on syntymapaiva ja hetki, ja tuo hetki on BB:n singulariteetti. Singulariteetissa kaikki menee aarettomaksi, et voi maaritella mita olisi tapahtunut ennen kuin synnyit, koska sinua ei ollut olemassa. Singulariteettiin sisaltyy toki aareton maara erilaisia mahdollisuuksia, mutta ne ovat hypoteettisia. Niiden toteutumisesta ei ole olemassa todennakoisyyksia, etta sellainen tapahtuisi.
Ajaton olotila, siis olla olemassa niin ettei aikaa ole olemassa on fantasiakuvitelma, johon erityisesti jotkut ateistisesti ajattelevat ja ateistisuuttaan korostavat ja alleviivaavat tiedemiehet ovat mieltyneet.
Voit huoletta vaittaa, mutta se jaa vain sinun vaitteeksesi, ei miksikaan muuksi. Aivan kuten itse sanoit.
Toisaalta Hieroglyfista voi lukea, etta universumilla ja ajalla on alku, ja universumi ja aika ovat synnyttaneet itsesa, ovat jumalan kasvot. Jumaluus on jottain mika on aidosti sinua suurempaa, ja sellaisen asian kanssa sina olet tuossa kaiken alkuun tormatessasi hyvin selkeasti tekemisisssa. Olet tekemisissa aarettoman kanssa mita siella on.
Kerro minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
qwerty-sjir (hieroglyfin lukija) kirjoitti:
"Se vaatii aikamoisen paukun, että kevyempiä alkuaineita fuusioituu niiksi raskaammiksi mitä meidän tähdeltä löytyy nyt"
Kerro tarkemmin. Kaikki toki on alkanut fuusiosta ja BB:sta. Vety yhtyi jo aivan alussa heliumiksi. Se on kylla Auringonkin reaktio.
Mutta kylla vetyfuusio on tosiaan myos osa kaiken alkua. Isyytta ja aiteytta!
Mistä se vety alunperin ilmestyi?
Vety; protoni ja neutroni tulevat kvarkeista, ja silloin ollaan toki melko lahella kaiken alkua, lopulta mennaan siihen etta jokainen fysiikan kaava ja laki menevat aarettomaksi, ja kaikki jaljitettavyys katoaa. Siina ollaan edelleen, ja myos pateva mitattavissa oleva todiste, punasiirtyma ohjaa tuohon pisteeseen.
Airy's failure
Maa ei liiku mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tosikko, koska rakastan tähtiä. Riipii sydäntä, kun tahallisesti näin rakkaalla asialla virnuillaan.
Kannattaa sisäistää edes muutama asia:
ihminen asuu planeetalla nimelta Maa (Tellus), maa pyörii akselinsa ympäri (vuorokausi), kun se samalla kiertää kotitähtemme Auringon ympäri muiden planeettojen tapaan. Tähän kierrokseen Maalla menee vuosi. Aurinko ja planeetat (+ kaikki muu pienempi materiaali siinä ympärillä) muodostavat Aurinkokunnan.
Aurinko on vain yksi keski-ikäinen, keskikokoinen ja keskitapainen tähti muiden miljoonien joukossa - tämä joukko muodostaa spiraaligalaksin nimeltä Linnunrata (englanniksi The Milky Way). Kaikki pohjoisella pallonpuoliskolla taivaalla paljaalla silmällä näkyvät kohteet Andormedan tähtisumua lukuunottamatta kuuluu Linnunrataan. Näemme siis vain oman galaksimme tähtiä tai muita kohteita (planeetat). Kaikki tähdet, Aurinko ja me siinä tietysti mukana kiertää Linnunradan keskustassa olevaa mustaa aukkoa, tähän kiertoon Auringolla menee n. 220 miljoonaa vuotta. Pärjäisikö Kimi Räikkönen vauhdissa Auringolle, kun se mennä hutkeltaa Linnunradassa? No ei pärjäisi, ei lähellekään, Kimi ei pärjäisi edes Maalle, kun se pyörähtää akselinsa ympäri. Kimin vuorokausi veisi hivenen kauemmin kuin mitä se Maalta vie (mutta Venukselle Kimi kyllä pärjäisi, Venuksen vuorokausi kun on pitempi kuin sen vuosi, heh).
Planeetat (siis oman Aurinkokuntaamme kuuluvat kohteet) näyttävät kulkevan taivaalla tietynlaista reittiä pitkin, jota kutsutaan Eläinradaksi. Jotkut tähdet näyttävät muodostavan ihmisen mielikuvituksessa tähdistöjä, ne ihmisen silmissä ikään kuin kuuluvat yhteen. Näitä tähdistöjä ovat mm. Orion, Otava (Iso Karhu), Pieni Otava, Lyyra, Joutsen ja tietysti Eläinradan tähdistöt, jotka höröskööpeistä kiinnostuneille saattavat olla tuttuja: Oinas, Härkä, Kaksoset, Rapu jne. Jotkut näistä 'kuvitteellisista' tähdistöistä voivat oikeastikin kuulua yhteen (esim. samaan tähtiparveen, tai -virtaukseen), mutta useimmiten ei. Kymmenen tuhannen vuoden kuluttua tähtitaivas näyttää jo aika erilaiselta.
Maapallolta katsottuna paljain silmin löytyy ainoastaan kolme kohdetta, jotka ovat meidän galaksimme eli siis Linnunradan ULKOPUOLISIA kohteita: Andromedan tähtisumu Pohjoisella pallonpuoliskolla ja etelässä Suuri ja Pieni Magellanin pilvi. Kaikki kolme ovat siis muita galakseja (jotka ovat siis täynnä tähtiä, jotka eivät kuitenkaan erotu kuin vasta kaukoputkilla, koska etäisyys). Nämä galaksit + muutama kymmenen pienempää + kotigalaksimme Linnunrata muodostavat Paikallisen Galaksijoukon (joukko sulautunee ajan mittaan yhteen valtavaksi ellipsigalaksiksi, Linnunrata parhaillaankin syö paria pikkugalaksia sisuksiinsa), mutta kuuluvat samalla isompaan Neitsyen galaksiparveen, joka puolestaan kuuluu osana vielä isompaan...
Sen voi sanoa, että ei kyllä varsinkaan tähtitieteen saralla kannata alkaa esittää tietävämpää kuin on, koska se paljastuu heti, jos perusasioita ei ole sisäistetty. Menee eläinradat ja linnunradat ja galaksit ja tähdet sekaisin. Jotkut miehet varsinkin sortuvat esittämään kaikkitietävää ja jotenkin kummallisesti olettavat, että nainen ei voi olla kiinnostunut avaruudesta. Hah. Valovuosia mieluummin katson tähtiä kaukoputkella kuin vietän iltaa typerän jortikan seurassa.
Hauska yhteenveto 👍, lisää perään vielä yhden aika vekkulin jutun jota moni ei tiedä: että tämä meidän Aurinkomme on jo toisen sukupolven tähtiä, se on jo kerran elänyt yhden elinkaaren loppuun asti ja räjähtänytkin. Auringosta löytyy liian raskaita alkuaineita ollakseen vasta ekalla kierroksella, se vaatii aikamoisen paukun, että kevyempiä alkuaineita fuusioituu niiksi raskaammiksi mitä meidän tähdeltä löytyy nyt.
Tämä on harhaanjohtavasti sanottu. Se että meidän aurinko on toisen sukupolven tähti ei tarkoita sitä, että se itsessään on ollut joskus aikaisemmin ollut olemassa ja elänyt silloisen elinkaarensa loppuun. Ensimmäisen sukupolven tähden olivat maailmankaikkeuden ensimmäisiä tähtiä ja niissä ei ollut vielä raskaita alkuaineita. Kun tällaiset tähdet tuhoutuivat supernova räjähdyksissä syntyi niissä rautaa raskaampia alkuaineita ja nämä alkuaineet osaltaan näkyvät meidänkin aurinkokunnassamme.
Vierailija kirjoitti:
qwerty-sjir (hieroglyfin lukija) kirjoitti:
"Se vaatii aikamoisen paukun, että kevyempiä alkuaineita fuusioituu niiksi raskaammiksi mitä meidän tähdeltä löytyy nyt"
Kerro tarkemmin. Kaikki toki on alkanut fuusiosta ja BB:sta. Vety yhtyi jo aivan alussa heliumiksi. Se on kylla Auringonkin reaktio.
Mutta kylla vetyfuusio on tosiaan myos osa kaiken alkua. Isyytta ja aiteytta!
Mistä se vety alunperin ilmestyi?
Kvarkki-gluoni-plasmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
qwerty-sjir (hieroglyfin lukija) kirjoitti:
"Se vaatii aikamoisen paukun, että kevyempiä alkuaineita fuusioituu niiksi raskaammiksi mitä meidän tähdeltä löytyy nyt"
Kerro tarkemmin. Kaikki toki on alkanut fuusiosta ja BB:sta. Vety yhtyi jo aivan alussa heliumiksi. Se on kylla Auringonkin reaktio.
Mutta kylla vetyfuusio on tosiaan myos osa kaiken alkua. Isyytta ja aiteytta!
Mistä se vety alunperin ilmestyi?
Kvarkki-gluoni-plasmasta.
Ei ilmestynyt. Tämähän on vain teoria.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
qwerty-sjir (hieroglyfin lukija) kirjoitti:
"Se vaatii aikamoisen paukun, että kevyempiä alkuaineita fuusioituu niiksi raskaammiksi mitä meidän tähdeltä löytyy nyt"
Kerro tarkemmin. Kaikki toki on alkanut fuusiosta ja BB:sta. Vety yhtyi jo aivan alussa heliumiksi. Se on kylla Auringonkin reaktio.
Mutta kylla vetyfuusio on tosiaan myos osa kaiken alkua. Isyytta ja aiteytta!
Mistä se vety alunperin ilmestyi?
Kvarkki-gluoni-plasmasta.
Ei ilmestynyt. Tämähän on vain teoria.
Sinkkumies
"Ei ilmestynyt" on väite, joka vaatii perustelut. Missä siis perustelusi? Kvarkkigluoniplasmalle sentään on hyvät perusteet olemassa.
Sitä paitsi sä et selvästikään edes tiedä mitä teoria tarkoittaa. Mikään teoria ei ole "vain teoria".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tosikko, koska rakastan tähtiä. Riipii sydäntä, kun tahallisesti näin rakkaalla asialla virnuillaan.
Kannattaa sisäistää edes muutama asia:
ihminen asuu planeetalla nimelta Maa (Tellus), maa pyörii akselinsa ympäri (vuorokausi), kun se samalla kiertää kotitähtemme Auringon ympäri muiden planeettojen tapaan. Tähän kierrokseen Maalla menee vuosi. Aurinko ja planeetat (+ kaikki muu pienempi materiaali siinä ympärillä) muodostavat Aurinkokunnan.
Aurinko on vain yksi keski-ikäinen, keskikokoinen ja keskitapainen tähti muiden miljoonien joukossa - tämä joukko muodostaa spiraaligalaksin nimeltä Linnunrata (englanniksi The Milky Way). Kaikki pohjoisella pallonpuoliskolla taivaalla paljaalla silmällä näkyvät kohteet Andormedan tähtisumua lukuunottamatta kuuluu Linnunrataan. Näemme siis vain oman galaksimme tähtiä tai muita kohteita (planeetat). Kaikki tähdet, Aurinko ja me siinä tietysti mukana kiertää Linnunradan keskustassa olevaa mustaa aukkoa, tähän kiertoon Auringolla menee n. 220 miljoonaa vuotta. Pärjäisikö Kimi Räikkönen vauhdissa Auringolle, kun se mennä hutkeltaa Linnunradassa? No ei pärjäisi, ei lähellekään, Kimi ei pärjäisi edes Maalle, kun se pyörähtää akselinsa ympäri. Kimin vuorokausi veisi hivenen kauemmin kuin mitä se Maalta vie (mutta Venukselle Kimi kyllä pärjäisi, Venuksen vuorokausi kun on pitempi kuin sen vuosi, heh).
Planeetat (siis oman Aurinkokuntaamme kuuluvat kohteet) näyttävät kulkevan taivaalla tietynlaista reittiä pitkin, jota kutsutaan Eläinradaksi. Jotkut tähdet näyttävät muodostavan ihmisen mielikuvituksessa tähdistöjä, ne ihmisen silmissä ikään kuin kuuluvat yhteen. Näitä tähdistöjä ovat mm. Orion, Otava (Iso Karhu), Pieni Otava, Lyyra, Joutsen ja tietysti Eläinradan tähdistöt, jotka höröskööpeistä kiinnostuneille saattavat olla tuttuja: Oinas, Härkä, Kaksoset, Rapu jne. Jotkut näistä 'kuvitteellisista' tähdistöistä voivat oikeastikin kuulua yhteen (esim. samaan tähtiparveen, tai -virtaukseen), mutta useimmiten ei. Kymmenen tuhannen vuoden kuluttua tähtitaivas näyttää jo aika erilaiselta.
Maapallolta katsottuna paljain silmin löytyy ainoastaan kolme kohdetta, jotka ovat meidän galaksimme eli siis Linnunradan ULKOPUOLISIA kohteita: Andromedan tähtisumu Pohjoisella pallonpuoliskolla ja etelässä Suuri ja Pieni Magellanin pilvi. Kaikki kolme ovat siis muita galakseja (jotka ovat siis täynnä tähtiä, jotka eivät kuitenkaan erotu kuin vasta kaukoputkilla, koska etäisyys). Nämä galaksit + muutama kymmenen pienempää + kotigalaksimme Linnunrata muodostavat Paikallisen Galaksijoukon (joukko sulautunee ajan mittaan yhteen valtavaksi ellipsigalaksiksi, Linnunrata parhaillaankin syö paria pikkugalaksia sisuksiinsa), mutta kuuluvat samalla isompaan Neitsyen galaksiparveen, joka puolestaan kuuluu osana vielä isompaan...
Sen voi sanoa, että ei kyllä varsinkaan tähtitieteen saralla kannata alkaa esittää tietävämpää kuin on, koska se paljastuu heti, jos perusasioita ei ole sisäistetty. Menee eläinradat ja linnunradat ja galaksit ja tähdet sekaisin. Jotkut miehet varsinkin sortuvat esittämään kaikkitietävää ja jotenkin kummallisesti olettavat, että nainen ei voi olla kiinnostunut avaruudesta. Hah. Valovuosia mieluummin katson tähtiä kaukoputkella kuin vietän iltaa typerän jortikan seurassa.
Hauska yhteenveto 👍, lisää perään vielä yhden aika vekkulin jutun jota moni ei tiedä: että tämä meidän Aurinkomme on jo toisen sukupolven tähtiä, se on jo kerran elänyt yhden elinkaaren loppuun asti ja räjähtänytkin. Auringosta löytyy liian raskaita alkuaineita ollakseen vasta ekalla kierroksella, se vaatii aikamoisen paukun, että kevyempiä alkuaineita fuusioituu niiksi raskaammiksi mitä meidän tähdeltä löytyy nyt.
Vielä suurempi paukku on se, että on väitetty, että me kaikki koostutaan niistä aikaisemmista auringoista maapalloineen, missä on rautaa yms. aineksia ihmisineen.
True or False
Tämä ei sovi yhteen maailman laajentumisteorian kanssa, joka on vallitseva käsite.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
qwerty-sjir (hieroglyfin lukija) kirjoitti:
"Se vaatii aikamoisen paukun, että kevyempiä alkuaineita fuusioituu niiksi raskaammiksi mitä meidän tähdeltä löytyy nyt"
Kerro tarkemmin. Kaikki toki on alkanut fuusiosta ja BB:sta. Vety yhtyi jo aivan alussa heliumiksi. Se on kylla Auringonkin reaktio.
Mutta kylla vetyfuusio on tosiaan myos osa kaiken alkua. Isyytta ja aiteytta!
Mistä se vety alunperin ilmestyi?
Kvarkki-gluoni-plasmasta.
Ei ilmestynyt. Tämähän on vain teoria.
Sinkkumies
"Ei ilmestynyt" on väite, joka vaatii perustelut. Missä siis perustelusi? Kvarkkigluoniplasmalle sentään on hyvät perusteet olemassa.
Sitä paitsi sä et selvästikään edes tiedä mitä teoria tarkoittaa. Mikään teoria ei ole "vain teoria".
Ensinnäkin lopeta henkilöhyäkkäys. Seuraavana esitä todisteet teoriallesi.
Ai niin, ei niitä ole, vain oletuksia.
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailmankaikkeus laajenee jopa valonnopeutta nopeammin. Sitten joku väittää, että aurinko on räjähtänyt Supernovana, ja se aine on äärettömästi kiihtyvässä avaruudessa keräääntynyt yhteen.
Joku näissä teorioissa ei täsmää.
Sinkkumies
Taisin voittaa tämänkin "väittelyn".
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maailmankaikkeus laajenee jopa valonnopeutta nopeammin. Sitten joku väittää, että aurinko on räjähtänyt Supernovana, ja se aine on äärettömästi kiihtyvässä avaruudessa keräääntynyt yhteen.
Joku näissä teorioissa ei täsmää.
Sinkkumies
Maailmankaikkeuden laajeneminen näkyy suuressa mittakaavassa tarkasteltuna kun tarkastellaan galaksien etääntymistä toisistaan. Paikallistasolla avaruuden laajeneminen ei siis vaikuta.
Kannattaa googlettaa alkuaineiden syntyminen. Lyhyesti sanottuna vety ja helium ovat ylivoimaisesti yleisimmät alkuaineet universumissa ja muut alkuaineet ovat saaneet alkunsa tähtien prosesseissa. Kaikki rautaa raskaamman alkuaineet ovat taaseen syntyneet supernova räjähdyksissä, jotka eivät ole kovin yleisiä ja siten tällaiset alkuaineet ovat unirversumissa hyvin harvinaisia (miljoonasosa maailmankaikkeuden kaikista alkuaineista).
Vierailija kirjoitti:
Maailmankaikkeus laajenee jopa valonnopeutta nopeammin. Sitten joku väittää, että aurinko on räjähtänyt Supernovana, ja se aine on äärettömästi kiihtyvässä avaruudessa keräääntynyt yhteen.
Joku näissä teorioissa ei täsmää.
Sinkkumies
Sinä et vain ymmärrä maailmankaikkeuden laajenemista. Tilaa syntyy lisää kaikkialle kaiken aikaa. Tämän vuoksi kaukana olevat kappaleet etääntyvät toisistaan valonnopeuttakin nopeammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
qwerty-sjir (hieroglyfin lukija) kirjoitti:
"Se vaatii aikamoisen paukun, että kevyempiä alkuaineita fuusioituu niiksi raskaammiksi mitä meidän tähdeltä löytyy nyt"
Kerro tarkemmin. Kaikki toki on alkanut fuusiosta ja BB:sta. Vety yhtyi jo aivan alussa heliumiksi. Se on kylla Auringonkin reaktio.
Mutta kylla vetyfuusio on tosiaan myos osa kaiken alkua. Isyytta ja aiteytta!
Mistä se vety alunperin ilmestyi?
Kvarkki-gluoni-plasmasta.
Ei ilmestynyt. Tämähän on vain teoria.
Sinkkumies
"Ei ilmestynyt" on väite, joka vaatii perustelut. Missä siis perustelusi? Kvarkkigluoniplasmalle sentään on hyvät perusteet olemassa.
Sitä paitsi sä et selvästikään edes tiedä mitä teoria tarkoittaa. Mikään teoria ei ole "vain teoria".
Ensinnäkin lopeta henkilöhyäkkäys. Seuraavana esitä todisteet teoriallesi.
Ai niin, ei niitä ole, vain oletuksia.
Sinkkumies
Että oikein henkilöhyökkäys? Missähän niin? Onko mielestäsi perusteluiden pyytäminen henkilöhyökkäys? Tai se, kun toteaa, että sä et tiedä mitä "teoria" tarkoittaa, kun kerta puhut "vain teorioista"? Eihän näissä ole mitään henkilöhyökkäystä nähtykään.
Kvarkki-gluoniplasmaa on tehty esimerkiksi LHCssä. Ei sen olemassaolosta maailmankaikkeuden alkuvaiheilla ole mitään epäselvyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tosikko, koska rakastan tähtiä. Riipii sydäntä, kun tahallisesti näin rakkaalla asialla virnuillaan.
Kannattaa sisäistää edes muutama asia:
ihminen asuu planeetalla nimelta Maa (Tellus), maa pyörii akselinsa ympäri (vuorokausi), kun se samalla kiertää kotitähtemme Auringon ympäri muiden planeettojen tapaan. Tähän kierrokseen Maalla menee vuosi. Aurinko ja planeetat (+ kaikki muu pienempi materiaali siinä ympärillä) muodostavat Aurinkokunnan.
Aurinko on vain yksi keski-ikäinen, keskikokoinen ja keskitapainen tähti muiden miljoonien joukossa - tämä joukko muodostaa spiraaligalaksin nimeltä Linnunrata (englanniksi The Milky Way). Kaikki pohjoisella pallonpuoliskolla taivaalla paljaalla silmällä näkyvät kohteet Andormedan tähtisumua lukuunottamatta kuuluu Linnunrataan. Näemme siis vain oman galaksimme tähtiä tai muita kohteita (planeetat). Kaikki tähdet, Aurinko ja me siinä tietysti mukana kiertää Linnunradan keskustassa olevaa mustaa aukkoa, tähän kiertoon Auringolla menee n. 220 miljoonaa vuotta. Pärjäisikö Kimi Räikkönen vauhdissa Auringolle, kun se mennä hutkeltaa Linnunradassa? No ei pärjäisi, ei lähellekään, Kimi ei pärjäisi edes Maalle, kun se pyörähtää akselinsa ympäri. Kimin vuorokausi veisi hivenen kauemmin kuin mitä se Maalta vie (mutta Venukselle Kimi kyllä pärjäisi, Venuksen vuorokausi kun on pitempi kuin sen vuosi, heh).
Planeetat (siis oman Aurinkokuntaamme kuuluvat kohteet) näyttävät kulkevan taivaalla tietynlaista reittiä pitkin, jota kutsutaan Eläinradaksi. Jotkut tähdet näyttävät muodostavan ihmisen mielikuvituksessa tähdistöjä, ne ihmisen silmissä ikään kuin kuuluvat yhteen. Näitä tähdistöjä ovat mm. Orion, Otava (Iso Karhu), Pieni Otava, Lyyra, Joutsen ja tietysti Eläinradan tähdistöt, jotka höröskööpeistä kiinnostuneille saattavat olla tuttuja: Oinas, Härkä, Kaksoset, Rapu jne. Jotkut näistä 'kuvitteellisista' tähdistöistä voivat oikeastikin kuulua yhteen (esim. samaan tähtiparveen, tai -virtaukseen), mutta useimmiten ei. Kymmenen tuhannen vuoden kuluttua tähtitaivas näyttää jo aika erilaiselta.
Maapallolta katsottuna paljain silmin löytyy ainoastaan kolme kohdetta, jotka ovat meidän galaksimme eli siis Linnunradan ULKOPUOLISIA kohteita: Andromedan tähtisumu Pohjoisella pallonpuoliskolla ja etelässä Suuri ja Pieni Magellanin pilvi. Kaikki kolme ovat siis muita galakseja (jotka ovat siis täynnä tähtiä, jotka eivät kuitenkaan erotu kuin vasta kaukoputkilla, koska etäisyys). Nämä galaksit + muutama kymmenen pienempää + kotigalaksimme Linnunrata muodostavat Paikallisen Galaksijoukon (joukko sulautunee ajan mittaan yhteen valtavaksi ellipsigalaksiksi, Linnunrata parhaillaankin syö paria pikkugalaksia sisuksiinsa), mutta kuuluvat samalla isompaan Neitsyen galaksiparveen, joka puolestaan kuuluu osana vielä isompaan...
Sen voi sanoa, että ei kyllä varsinkaan tähtitieteen saralla kannata alkaa esittää tietävämpää kuin on, koska se paljastuu heti, jos perusasioita ei ole sisäistetty. Menee eläinradat ja linnunradat ja galaksit ja tähdet sekaisin. Jotkut miehet varsinkin sortuvat esittämään kaikkitietävää ja jotenkin kummallisesti olettavat, että nainen ei voi olla kiinnostunut avaruudesta. Hah. Valovuosia mieluummin katson tähtiä kaukoputkella kuin vietän iltaa typerän jortikan seurassa.
Hauska yhteenveto 👍, lisää perään vielä yhden aika vekkulin jutun jota moni ei tiedä: että tämä meidän Aurinkomme on jo toisen sukupolven tähtiä, se on jo kerran elänyt yhden elinkaaren loppuun asti ja räjähtänytkin. Auringosta löytyy liian raskaita alkuaineita ollakseen vasta ekalla kierroksella, se vaatii aikamoisen paukun, että kevyempiä alkuaineita fuusioituu niiksi raskaammiksi mitä meidän tähdeltä löytyy nyt.
Vielä suurempi paukku on se, että on väitetty, että me kaikki koostutaan niistä aikaisemmista auringoista maapalloineen, missä on rautaa yms. aineksia ihmisineen.
True or False
Tämä ei sovi yhteen maailman laajentumisteorian kanssa, joka on vallitseva käsite.
Sinkkumies
Mistä sä olet saanut päähäsi, että maailmankaikkeus laajenisi niin järjettömän nopeasti, etteivät esim. galaksit pysyisi kasassa, joissa aurinkojen uudelleensyntyminen tapahtuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos mietitään hetki. Jos planeetat koostuisivat auringoista, niin ne olisivat melko raskaita. Pölypilviä tuskin näkyisi.
Mistä ne siis koostuisivat?
Sinkkumies
Jos taas se on totta, niin voimme ratkaista gravitaation lain.
Sinkkumies
Kannattaisiko sinun ihan suosiolla käydä kirjastossa lainaamassa joku Ursan kirja tai tilata kotiisi Tähdet ja Avaruus (on muuten loistava lehti). Ei, planeetat eivät koostu auringoista, ihan älytön lausekin. Suurin osa alkuaineista toki syntyy tähtien valtavassa kuumuudessa ja paineessa ja leviävät sitten tähtien väliseen avaruuteen tähden lopulta kuollessa. Mutta hittojako minä täällä trollille vastaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten muiden planeettojen ja tähtien nimet tiedetään? Kuka ne on käynyt kysymässä?
Ilmeisesti arabit aikoinaan, koska suurimmalla osalla tähtiä on edelleen länsimaisessa tähtitieteessä arabiankieliset nimet tai niihin liittyvät nimet.
Toki monilla tähdillä tai tähtikuvioilla on joka paikassa omat kansankieliset nimensä.
Suurimman osan nimistä arabit lainasivat kreikkalaisen Klaudius Ptolemaioksen tähtiluettelosta ennen islamia. Myöhemmin eurooppalaiset lainasivat tiedon takaisin.
Et ihan ymmärrä että tässä on kyse nimistä. Ne ovat valtaosaltaan arabiankielisiä. Vain muutamat ovat kreikankielisiä.
Klaudios Ptolemaios eli vasta ensimmäisellä vuosisadalla jälkeen ajanlaskumme alun. Monet noista arabiankielisistä tähtien nimistä ovat sitä vanhempia.
Et ihan ymmärrä että Ptolemaioksen Almagest selvisi keskiajan pimeiden vuosisatojen läpi vain arabiankielisenä laitoksena, josta ne tähtien nykynimet periytyvät.
Monet arabiankieliset nimet ovat koko Lähi-idän alueella hyvin vanhoja, ja samaa juurta kuin mm. babylonialaiset nimet. Klaudios ei niitä keksinyt koska eli myöhemmin.
Unohdat myös sen, että Klaudios oli luultavasti itsekin arabi, Ylä-Egyptistä kotoisin. Ja että hänen työnsä palautui osittain babylonialaisiin tähtitieteellisiin kirjoituksiin.
Eli palataan kumminkin aina Lähi-idän kieliin ja kulttuureihin, vaikka eurooppalaiset yrittävät pitää Klaudiosta "omanaan".
Kuten jo mainitsin, Klaudioksen tähtiluettelo perustui suurelta osin Hipparkhoksen luetteloon n. vuodelta 150 eaa.
Vaan tuskin hänkään tähtien nimiä itse stetsonistaan veti, sen enempää kuin Klaudioskaan. Hipparkhos oli myös kreikkalainen ja eli Turkin-Rodoksen seuduilla, joten nimet hänen luettelossaan ovat todennäköisesti peräisin siellä sivistyneistön ja tieteenharjoittajien käyttämistä kielistä, josta arabia oli luonnollisesti yksi.
Siihen aikaan kun Klaudios Ptolemaios eli (Hipparkhoksesta puhumattakaan) ei arabia ollut mikään "sivistyskieli". Itse asiassa kirjotettua arabiaa ei edes ollut ennen 300-lukua, siis paria sataa vuotta Ptolemaioksen jälkeen.
Riippumatta siitä missä päin Egyptiä oli syntynyt, Klaudios Ptolemaios ei myöskään voinut itse olla mikään arabi, sillä arabit tulivat Egyptiin väkivaltaisina valloittajina suunnilleen 500 vuotta Ptolemaioksen kuoleman jälkeen, 600-luvun loppupuolella.
Merkittävintä Ptolemaioksen työssä oli se että hän kokosi yhteen antiikin tietämyksen tähtitieteestä (vuosisatoja ennen kun arabit tiesivät yhtään mitään yhtään mistään, edes kirjoittamisesta). Ikävää puolestaan oli että hän esitti ominaan Hipparkhoksen havainnot ja päätelmät ollen näin yksi antiikin tunnetuimmista plagioijista (tapa oli kyllä tuohon aikaan yleinen).
Vierailija kirjoitti:
Taisin voittaa tämänkin "väittelyn".
Sinkkumies
Pulushakkia koko väittely...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos mietitään hetki. Jos planeetat koostuisivat auringoista, niin ne olisivat melko raskaita. Pölypilviä tuskin näkyisi.
Mistä ne siis koostuisivat?
Sinkkumies
Jos taas se on totta, niin voimme ratkaista gravitaation lain.
Sinkkumies
Kannattaisiko sinun ihan suosiolla käydä kirjastossa lainaamassa joku Ursan kirja tai tilata kotiisi Tähdet ja Avaruus (on muuten loistava lehti). Ei, planeetat eivät koostu auringoista, ihan älytön lausekin. Suurin osa alkuaineista toki syntyy tähtien valtavassa kuumuudessa ja paineessa ja leviävät sitten tähtien väliseen avaruuteen tähden lopulta kuollessa. Mutta hittojako minä täällä trollille vastaan...
Et ymmärtänyt pointtia. Mutta ei Einsteiniakaan ymmärretty aikoinaan.
Sinkkumies
No se on hyvä että ainakaan itseluottamusta ei puutu kun vertaa itseään Einsteiniin.
Sen sijaan tietoa puuttuu. Einsntein kun nimen omaan oli tunnettu siitä että hän osasi selittää vaikeita fysiikan ongelmia ymmärrettävästi. Esim. työskennellessään professorina Zürichin yliopistossa opiskelijat mm. laativat vetoomuksen jotta suosittu luennoitsija pidettäisiin töissä. Lopulta hän kykeni selittämään ajan, avaruuden ja tilan suhteellisuudenkin niin että sen ymmärtää jokainen jota asia kiinnostaa.