Avaruustietäjille kysymys

Ei linnunradassa ole tähdistöjä. Ne jotka meille näkyvät 'tähdistöinä', ovat vallan muualla kuin meidän linnunradallamme.

Knut Posse kirjoitti:

Ei linnunradassa ole tähdistöjä. Ne jotka meille näkyvät 'tähdistöinä', ovat vallan muualla kuin meidän linnunradallamme.

Ainakin astrologiset tähdistöt ovat eläinradalla, eivät linnunradalla. 

Mikä on avaruustietäjä ??

Onko se joku fantasiahahmo?

Vierailija kirjoitti:

Mikä on avaruustietäjä ??

Onko se joku fantasiahahmo?

Jos se on se Olipa kerran avaruus -sarjan partaukko.

Jonka nimi on siis Mestari eikä mikään h*vetin Maestro.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montako tähdistöä on linnunradassa?

Tiesitkö, että Milky Wayn näkee vain eteläisellä pallonpuliskolla?

Sinkkumies

Linnunrata näkyy kyllä joka paikassa mutta sen kirkkaimmat osat vain etelämpänä.

-Kinkkumies-

Avaruus on kiinteä taivaankansi, joka sulkee litteän maan sisäänsä. Aurinko ja Kuu ja tähdet sijaitsevat tässä taivaankannessa. Tähtien lukumäärän tietää vain Jumala. Nasan insinööreille ei ole oikeasti hajuakaan tähdistä, koska he tekevät avaruuskävelyjä lähinnä uima-altaassa. Hienot taivaankappaleet, joita meille aika ajoin esitellään, on tehty tietokonegrafiikalla. Oikeasti "tähdet" näyttävät veden läpi loistavilta valoilta, kun niitä kuvataan Nikon P 900 -kameralla. Mitään ulkoavaruutta ei ole olemassa. Avaruus rajoittuu ilmakehään ja taivaankanteen. Etelänapa ei ole manner, vaan litteää maata ympäröivä jääreunus, joka sulkee valtameret sisäänsä.

Selvensikö tämä yhtään, ap? Suosittelen, että otatte sen punaisen pillerin sen sinisen asemesta, niin ei tarvitse kysellä tyhmiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montako tähdistöä on linnunradassa?

Tiesitkö, että Milky Wayn näkee vain eteläisellä pallonpuliskolla?

Sinkkumies

Linnunrata näkyy kyllä joka paikassa mutta sen kirkkaimmat osat vain etelämpänä.

-Kinkkumies-

Miksei Etelän Risti sitten näy tänne?

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montako tähdistöä on linnunradassa?

Tiesitkö, että Milky Wayn näkee vain eteläisellä pallonpuliskolla?

Sinkkumies

Linnunrata näkyy kyllä joka paikassa mutta sen kirkkaimmat osat vain etelämpänä.

-Kinkkumies-

Miksei Etelän Risti sitten näy tänne?

Sinkkumies

Siinäpä sulle viikonlopuksi mietittävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montako tähdistöä on linnunradassa?

Tiesitkö, että Milky Wayn näkee vain eteläisellä pallonpuliskolla?

Sinkkumies

Linnunrata näkyy kyllä joka paikassa mutta sen kirkkaimmat osat vain etelämpänä.

-Kinkkumies-

Miksei Etelän Risti sitten näy tänne?

Sinkkumies

Jos maapallo pyörisi ja kiertäisi aurinkoa niin kuin väitetään, niin kyllä senkin pitäisi joskus kierähtää näkyviin.

Voisiko avaruuteen laukaista tosi ison magneetin siivoamaan kiertorata satelliittiromusta?

Olen tosikko, koska rakastan tähtiä. Riipii sydäntä, kun tahallisesti näin rakkaalla asialla virnuillaan. 

Kannattaa sisäistää edes muutama asia:

ihminen asuu planeetalla nimelta Maa (Tellus), maa pyörii akselinsa ympäri (vuorokausi), kun se samalla kiertää kotitähtemme Auringon ympäri muiden planeettojen tapaan. Tähän kierrokseen Maalla menee vuosi. Aurinko ja planeetat (+ kaikki muu pienempi materiaali siinä ympärillä) muodostavat Aurinkokunnan.

Aurinko on vain yksi keski-ikäinen, keskikokoinen ja keskitapainen tähti muiden miljoonien joukossa - tämä joukko muodostaa spiraaligalaksin nimeltä Linnunrata (englanniksi The Milky Way). Kaikki pohjoisella pallonpuoliskolla taivaalla paljaalla silmällä näkyvät kohteet Andormedan tähtisumua lukuunottamatta kuuluu Linnunrataan. Näemme siis vain oman galaksimme tähtiä tai muita kohteita (planeetat). Kaikki tähdet, Aurinko ja me siinä tietysti mukana kiertää Linnunradan keskustassa olevaa mustaa aukkoa, tähän kiertoon Auringolla menee n. 220 miljoonaa vuotta. Pärjäisikö Kimi Räikkönen vauhdissa Auringolle, kun se mennä hutkeltaa Linnunradassa? No ei pärjäisi, ei lähellekään, Kimi ei pärjäisi edes Maalle, kun se pyörähtää akselinsa ympäri. Kimin vuorokausi veisi hivenen kauemmin kuin mitä se Maalta vie (mutta Venukselle Kimi kyllä pärjäisi, Venuksen vuorokausi kun on pitempi kuin sen vuosi, heh).

Planeetat (siis oman Aurinkokuntaamme kuuluvat kohteet) näyttävät kulkevan taivaalla tietynlaista reittiä pitkin, jota kutsutaan Eläinradaksi. Jotkut tähdet näyttävät muodostavan ihmisen mielikuvituksessa tähdistöjä, ne ihmisen silmissä ikään kuin kuuluvat yhteen. Näitä tähdistöjä ovat mm. Orion, Otava (Iso Karhu), Pieni Otava, Lyyra, Joutsen ja tietysti Eläinradan tähdistöt, jotka höröskööpeistä kiinnostuneille saattavat olla tuttuja: Oinas, Härkä, Kaksoset, Rapu jne. Jotkut näistä 'kuvitteellisista' tähdistöistä voivat oikeastikin kuulua yhteen (esim. samaan tähtiparveen, tai -virtaukseen), mutta useimmiten ei. Kymmenen tuhannen vuoden kuluttua tähtitaivas näyttää jo aika erilaiselta.

Maapallolta katsottuna paljain silmin löytyy ainoastaan kolme kohdetta, jotka ovat meidän galaksimme  eli siis Linnunradan ULKOPUOLISIA kohteita: Andromedan tähtisumu Pohjoisella pallonpuoliskolla ja etelässä Suuri ja Pieni Magellanin pilvi. Kaikki kolme ovat siis muita galakseja (jotka ovat siis täynnä tähtiä, jotka eivät kuitenkaan erotu kuin vasta kaukoputkilla, koska etäisyys). Nämä galaksit + muutama kymmenen pienempää + kotigalaksimme Linnunrata muodostavat Paikallisen Galaksijoukon (joukko sulautunee ajan mittaan yhteen valtavaksi ellipsigalaksiksi, Linnunrata parhaillaankin syö paria pikkugalaksia sisuksiinsa), mutta kuuluvat samalla isompaan Neitsyen galaksiparveen, joka puolestaan kuuluu osana vielä isompaan...  

Sen voi sanoa, että ei kyllä varsinkaan tähtitieteen saralla kannata alkaa esittää tietävämpää kuin on, koska se paljastuu heti, jos perusasioita ei ole sisäistetty. Menee eläinradat ja linnunradat ja galaksit ja tähdet sekaisin. Jotkut miehet varsinkin sortuvat esittämään kaikkitietävää ja jotenkin kummallisesti olettavat, että nainen ei voi olla kiinnostunut avaruudesta. Hah. Valovuosia mieluummin katson tähtiä kaukoputkella kuin vietän iltaa typerän jortikan seurassa. 

Vierailija kirjoitti:

Uranuksesta veistellään eniten alapäähuumoria.

"A Trip to Uranus 150 € only!"

Vierailija kirjoitti:

Olen tosikko, koska rakastan tähtiä. Riipii sydäntä, kun tahallisesti näin rakkaalla asialla virnuillaan. 

Kannattaa sisäistää edes muutama asia:

ihminen asuu planeetalla nimelta Maa (Tellus), maa pyörii akselinsa ympäri (vuorokausi), kun se samalla kiertää kotitähtemme Auringon ympäri muiden planeettojen tapaan. Tähän kierrokseen Maalla menee vuosi. Aurinko ja planeetat (+ kaikki muu pienempi materiaali siinä ympärillä) muodostavat Aurinkokunnan.

Aurinko on vain yksi keski-ikäinen, keskikokoinen ja keskitapainen tähti muiden miljoonien joukossa - tämä joukko muodostaa spiraaligalaksin nimeltä Linnunrata (englanniksi The Milky Way). Kaikki pohjoisella pallonpuoliskolla taivaalla paljaalla silmällä näkyvät kohteet Andormedan tähtisumua lukuunottamatta kuuluu Linnunrataan. Näemme siis vain oman galaksimme tähtiä tai muita kohteita (planeetat). Kaikki tähdet, Aurinko ja me siinä tietysti mukana kiertää Linnunradan keskustassa olevaa mustaa aukkoa, tähän kiertoon Auringolla menee n. 220 miljoonaa vuotta. Pärjäisikö Kimi Räikkönen vauhdissa Auringolle, kun se mennä hutkeltaa Linnunradassa? No ei pärjäisi, ei lähellekään, Kimi ei pärjäisi edes Maalle, kun se pyörähtää akselinsa ympäri. Kimin vuorokausi veisi hivenen kauemmin kuin mitä se Maalta vie (mutta Venukselle Kimi kyllä pärjäisi, Venuksen vuorokausi kun on pitempi kuin sen vuosi, heh).

Planeetat (siis oman Aurinkokuntaamme kuuluvat kohteet) näyttävät kulkevan taivaalla tietynlaista reittiä pitkin, jota kutsutaan Eläinradaksi. Jotkut tähdet näyttävät muodostavan ihmisen mielikuvituksessa tähdistöjä, ne ihmisen silmissä ikään kuin kuuluvat yhteen. Näitä tähdistöjä ovat mm. Orion, Otava (Iso Karhu), Pieni Otava, Lyyra, Joutsen ja tietysti Eläinradan tähdistöt, jotka höröskööpeistä kiinnostuneille saattavat olla tuttuja: Oinas, Härkä, Kaksoset, Rapu jne. Jotkut näistä 'kuvitteellisista' tähdistöistä voivat oikeastikin kuulua yhteen (esim. samaan tähtiparveen, tai -virtaukseen), mutta useimmiten ei. Kymmenen tuhannen vuoden kuluttua tähtitaivas näyttää jo aika erilaiselta.

Maapallolta katsottuna paljain silmin löytyy ainoastaan kolme kohdetta, jotka ovat meidän galaksimme  eli siis Linnunradan ULKOPUOLISIA kohteita: Andromedan tähtisumu Pohjoisella pallonpuoliskolla ja etelässä Suuri ja Pieni Magellanin pilvi. Kaikki kolme ovat siis muita galakseja (jotka ovat siis täynnä tähtiä, jotka eivät kuitenkaan erotu kuin vasta kaukoputkilla, koska etäisyys). Nämä galaksit + muutama kymmenen pienempää + kotigalaksimme Linnunrata muodostavat Paikallisen Galaksijoukon (joukko sulautunee ajan mittaan yhteen valtavaksi ellipsigalaksiksi, Linnunrata parhaillaankin syö paria pikkugalaksia sisuksiinsa), mutta kuuluvat samalla isompaan Neitsyen galaksiparveen, joka puolestaan kuuluu osana vielä isompaan...  

Sen voi sanoa, että ei kyllä varsinkaan tähtitieteen saralla kannata alkaa esittää tietävämpää kuin on, koska se paljastuu heti, jos perusasioita ei ole sisäistetty. Menee eläinradat ja linnunradat ja galaksit ja tähdet sekaisin. Jotkut miehet varsinkin sortuvat esittämään kaikkitietävää ja jotenkin kummallisesti olettavat, että nainen ei voi olla kiinnostunut avaruudesta. Hah. Valovuosia mieluummin katson tähtiä kaukoputkella kuin vietän iltaa typerän jortikan seurassa. 

Jos vielä oot vapaa, marry me =)

Linnunratakin on litteä/illuusio.

42. Seuraava kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montako tähdistöä on linnunradassa?

Tiesitkö, että Milky Wayn näkee vain eteläisellä pallonpuliskolla?

Sinkkumies

Linnunrata näkyy kyllä joka paikassa mutta sen kirkkaimmat osat vain etelämpänä.

-Kinkkumies-

Miksei Etelän Risti sitten näy tänne?

Sinkkumies

Siinäpä sulle viikonlopuksi mietittävää.

Olen tähyillyt taivaalle koko viikonlopun, eikä sitä näkynyt. Ei siis liene koko linnunrata näkyvän pohjoiselle pallonpuoliskolle?

(olin kyllä töissä ja päivystyksessä koko vklopun)

Mun vkloppu alkoi nyt!

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Olen tosikko, koska rakastan tähtiä. Riipii sydäntä, kun tahallisesti näin rakkaalla asialla virnuillaan. 

Kannattaa sisäistää edes muutama asia:

ihminen asuu planeetalla nimelta Maa (Tellus), maa pyörii akselinsa ympäri (vuorokausi), kun se samalla kiertää kotitähtemme Auringon ympäri muiden planeettojen tapaan. Tähän kierrokseen Maalla menee vuosi. Aurinko ja planeetat (+ kaikki muu pienempi materiaali siinä ympärillä) muodostavat Aurinkokunnan.

Aurinko on vain yksi keski-ikäinen, keskikokoinen ja keskitapainen tähti muiden miljoonien joukossa - tämä joukko muodostaa spiraaligalaksin nimeltä Linnunrata (englanniksi The Milky Way). Kaikki pohjoisella pallonpuoliskolla taivaalla paljaalla silmällä näkyvät kohteet Andormedan tähtisumua lukuunottamatta kuuluu Linnunrataan. Näemme siis vain oman galaksimme tähtiä tai muita kohteita (planeetat). Kaikki tähdet, Aurinko ja me siinä tietysti mukana kiertää Linnunradan keskustassa olevaa mustaa aukkoa, tähän kiertoon Auringolla menee n. 220 miljoonaa vuotta. Pärjäisikö Kimi Räikkönen vauhdissa Auringolle, kun se mennä hutkeltaa Linnunradassa? No ei pärjäisi, ei lähellekään, Kimi ei pärjäisi edes Maalle, kun se pyörähtää akselinsa ympäri. Kimin vuorokausi veisi hivenen kauemmin kuin mitä se Maalta vie (mutta Venukselle Kimi kyllä pärjäisi, Venuksen vuorokausi kun on pitempi kuin sen vuosi, heh).

Planeetat (siis oman Aurinkokuntaamme kuuluvat kohteet) näyttävät kulkevan taivaalla tietynlaista reittiä pitkin, jota kutsutaan Eläinradaksi. Jotkut tähdet näyttävät muodostavan ihmisen mielikuvituksessa tähdistöjä, ne ihmisen silmissä ikään kuin kuuluvat yhteen. Näitä tähdistöjä ovat mm. Orion, Otava (Iso Karhu), Pieni Otava, Lyyra, Joutsen ja tietysti Eläinradan tähdistöt, jotka höröskööpeistä kiinnostuneille saattavat olla tuttuja: Oinas, Härkä, Kaksoset, Rapu jne. Jotkut näistä 'kuvitteellisista' tähdistöistä voivat oikeastikin kuulua yhteen (esim. samaan tähtiparveen, tai -virtaukseen), mutta useimmiten ei. Kymmenen tuhannen vuoden kuluttua tähtitaivas näyttää jo aika erilaiselta.

Maapallolta katsottuna paljain silmin löytyy ainoastaan kolme kohdetta, jotka ovat meidän galaksimme  eli siis Linnunradan ULKOPUOLISIA kohteita: Andromedan tähtisumu Pohjoisella pallonpuoliskolla ja etelässä Suuri ja Pieni Magellanin pilvi. Kaikki kolme ovat siis muita galakseja (jotka ovat siis täynnä tähtiä, jotka eivät kuitenkaan erotu kuin vasta kaukoputkilla, koska etäisyys). Nämä galaksit + muutama kymmenen pienempää + kotigalaksimme Linnunrata muodostavat Paikallisen Galaksijoukon (joukko sulautunee ajan mittaan yhteen valtavaksi ellipsigalaksiksi, Linnunrata parhaillaankin syö paria pikkugalaksia sisuksiinsa), mutta kuuluvat samalla isompaan Neitsyen galaksiparveen, joka puolestaan kuuluu osana vielä isompaan...  

Sen voi sanoa, että ei kyllä varsinkaan tähtitieteen saralla kannata alkaa esittää tietävämpää kuin on, koska se paljastuu heti, jos perusasioita ei ole sisäistetty. Menee eläinradat ja linnunradat ja galaksit ja tähdet sekaisin. Jotkut miehet varsinkin sortuvat esittämään kaikkitietävää ja jotenkin kummallisesti olettavat, että nainen ei voi olla kiinnostunut avaruudesta. Hah. Valovuosia mieluummin katson tähtiä kaukoputkella kuin vietän iltaa typerän jortikan seurassa. 

Hauska yhteenveto 👍, lisää perään vielä yhden aika vekkulin jutun jota moni ei tiedä: että tämä meidän Aurinkomme on jo toisen sukupolven tähtiä, se on jo kerran elänyt yhden elinkaaren loppuun asti ja räjähtänytkin. Auringosta löytyy liian raskaita alkuaineita ollakseen vasta ekalla kierroksella, se vaatii aikamoisen paukun, että kevyempiä alkuaineita fuusioituu niiksi raskaammiksi mitä meidän tähdeltä löytyy nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tosikko, koska rakastan tähtiä. Riipii sydäntä, kun tahallisesti näin rakkaalla asialla virnuillaan. 

Kannattaa sisäistää edes muutama asia:

ihminen asuu planeetalla nimelta Maa (Tellus), maa pyörii akselinsa ympäri (vuorokausi), kun se samalla kiertää kotitähtemme Auringon ympäri muiden planeettojen tapaan. Tähän kierrokseen Maalla menee vuosi. Aurinko ja planeetat (+ kaikki muu pienempi materiaali siinä ympärillä) muodostavat Aurinkokunnan.

Aurinko on vain yksi keski-ikäinen, keskikokoinen ja keskitapainen tähti muiden miljoonien joukossa - tämä joukko muodostaa spiraaligalaksin nimeltä Linnunrata (englanniksi The Milky Way). Kaikki pohjoisella pallonpuoliskolla taivaalla paljaalla silmällä näkyvät kohteet Andormedan tähtisumua lukuunottamatta kuuluu Linnunrataan. Näemme siis vain oman galaksimme tähtiä tai muita kohteita (planeetat). Kaikki tähdet, Aurinko ja me siinä tietysti mukana kiertää Linnunradan keskustassa olevaa mustaa aukkoa, tähän kiertoon Auringolla menee n. 220 miljoonaa vuotta. Pärjäisikö Kimi Räikkönen vauhdissa Auringolle, kun se mennä hutkeltaa Linnunradassa? No ei pärjäisi, ei lähellekään, Kimi ei pärjäisi edes Maalle, kun se pyörähtää akselinsa ympäri. Kimin vuorokausi veisi hivenen kauemmin kuin mitä se Maalta vie (mutta Venukselle Kimi kyllä pärjäisi, Venuksen vuorokausi kun on pitempi kuin sen vuosi, heh).

Planeetat (siis oman Aurinkokuntaamme kuuluvat kohteet) näyttävät kulkevan taivaalla tietynlaista reittiä pitkin, jota kutsutaan Eläinradaksi. Jotkut tähdet näyttävät muodostavan ihmisen mielikuvituksessa tähdistöjä, ne ihmisen silmissä ikään kuin kuuluvat yhteen. Näitä tähdistöjä ovat mm. Orion, Otava (Iso Karhu), Pieni Otava, Lyyra, Joutsen ja tietysti Eläinradan tähdistöt, jotka höröskööpeistä kiinnostuneille saattavat olla tuttuja: Oinas, Härkä, Kaksoset, Rapu jne. Jotkut näistä 'kuvitteellisista' tähdistöistä voivat oikeastikin kuulua yhteen (esim. samaan tähtiparveen, tai -virtaukseen), mutta useimmiten ei. Kymmenen tuhannen vuoden kuluttua tähtitaivas näyttää jo aika erilaiselta.

Maapallolta katsottuna paljain silmin löytyy ainoastaan kolme kohdetta, jotka ovat meidän galaksimme  eli siis Linnunradan ULKOPUOLISIA kohteita: Andromedan tähtisumu Pohjoisella pallonpuoliskolla ja etelässä Suuri ja Pieni Magellanin pilvi. Kaikki kolme ovat siis muita galakseja (jotka ovat siis täynnä tähtiä, jotka eivät kuitenkaan erotu kuin vasta kaukoputkilla, koska etäisyys). Nämä galaksit + muutama kymmenen pienempää + kotigalaksimme Linnunrata muodostavat Paikallisen Galaksijoukon (joukko sulautunee ajan mittaan yhteen valtavaksi ellipsigalaksiksi, Linnunrata parhaillaankin syö paria pikkugalaksia sisuksiinsa), mutta kuuluvat samalla isompaan Neitsyen galaksiparveen, joka puolestaan kuuluu osana vielä isompaan...  

Sen voi sanoa, että ei kyllä varsinkaan tähtitieteen saralla kannata alkaa esittää tietävämpää kuin on, koska se paljastuu heti, jos perusasioita ei ole sisäistetty. Menee eläinradat ja linnunradat ja galaksit ja tähdet sekaisin. Jotkut miehet varsinkin sortuvat esittämään kaikkitietävää ja jotenkin kummallisesti olettavat, että nainen ei voi olla kiinnostunut avaruudesta. Hah. Valovuosia mieluummin katson tähtiä kaukoputkella kuin vietän iltaa typerän jortikan seurassa. 

Hauska yhteenveto 👍, lisää perään vielä yhden aika vekkulin jutun jota moni ei tiedä: että tämä meidän Aurinkomme on jo toisen sukupolven tähtiä, se on jo kerran elänyt yhden elinkaaren loppuun asti ja räjähtänytkin. Auringosta löytyy liian raskaita alkuaineita ollakseen vasta ekalla kierroksella, se vaatii aikamoisen paukun, että kevyempiä alkuaineita fuusioituu niiksi raskaammiksi mitä meidän tähdeltä löytyy nyt.

Vielä suurempi paukku on se, että on väitetty, että me kaikki koostutaan niistä aikaisemmista auringoista maapalloineen, missä on rautaa yms. aineksia ihmisineen.

True or False

"Se vaatii aikamoisen paukun, että kevyempiä alkuaineita fuusioituu niiksi raskaammiksi mitä meidän tähdeltä löytyy nyt"

Kerro tarkemmin. Kaikki toki on alkanut fuusiosta ja BB:sta. Vety yhtyi jo aivan alussa heliumiksi. Se on kylla Auringonkin reaktio.

Mutta kylla vetyfuusio on tosiaan myos osa kaiken alkua. Isyytta ja aiteytta!

qwerty-sjir (hieroglyfin lukija) kirjoitti:

"Se vaatii aikamoisen paukun, että kevyempiä alkuaineita fuusioituu niiksi raskaammiksi mitä meidän tähdeltä löytyy nyt"

Kerro tarkemmin. Kaikki toki on alkanut fuusiosta ja BB:sta. Vety yhtyi jo aivan alussa heliumiksi. Se on kylla Auringonkin reaktio.

Mutta kylla vetyfuusio on tosiaan myos osa kaiken alkua. Isyytta ja aiteytta!

Mistä se vety alunperin ilmestyi?