Lue keskustelun säännöt.
Avaruustietäjille kysymys
Kommentit (1265)
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Messier 31 sijaitsee Andromedan tähdistössä.
Ei tuon ymmärtäminen nyt mitään kovin kummoisia älynlahjoja vaadi.
Ei niin, mutta tässä ketjussa on esitetty kysymyksiä ja kommemtteja, joista voi päätellä, että kysyjä ei tiedä, mitä esim. tähdistö tarkoittaa.
Todennäköisesti Sinkkumies esittää vähä-älyistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Messier 31 sijaitsee Andromedan tähdistössä.
Ei tuon ymmärtäminen nyt mitään kovin kummoisia älynlahjoja vaadi.
Ei niin, mutta tässä ketjussa on esitetty kysymyksiä ja kommemtteja, joista voi päätellä, että kysyjä ei tiedä, mitä esim. tähdistö tarkoittaa.
Todennäköisesti Sinkkumies esittää vähä-älyistä.
Kyllä tuolla kyselijällä on selvästi keskimääräistä parempi tietämys kosmologiasta.
Tapa sotkea keskustelua paljasti sen.
Todella säälittävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus ap:n kysymykseen olisi ollut yhden Google-haun päässä,
"number of constellations in milky way"
ja Google osaa kertoa heti että niitä on 88. Ihmetyttää ihmiset, jotka yhtä kysymystä varten vaivautuvat avaamaan ketjun aiheelle ja odottamaan vastausta, kun asian voisi helposti hakea itsekin.
Miksi tulit keskustelupalstalle, vaikka kaikki vastaukset löytyvät googlesta?
Mahdat olla vähän yksinkertainen.
Zinkkis
Kaikki vastaukset löytyvät Googlesta, kyllä, mutta Google saattaa johdattaa tänne palstalle mielenkiintoisiin keskusteluihin, ja vastauksia asioihin, joita itse Google ei osaa tarjota.
Tuollaiset ap:n heittämät kysymykset voi puolestaan kirjoittaa sellaisenaan hakuun, ja saa vastauksen käytännössä heti, ilman että tekee keskustelun jossa ihmisillä ei välttämättä itsellään ole varmaa tietoa.
En näe, mikä tuossa tekisi minusta yksinkertaisen.
Laitoin sulle plussia, koska olet minua selvästi älykkäämpi.
SinkkuM
Siihen ei näemmä paljoa vaadita, jos edes valovuosi ei ole sinulle selkeä käsite.
Ehkä parisuhde tekisi sinulle hyvää, niin vastapuolen äly saattaisi siirtyä sinuunkin.
Saat todistaa itsesi. En minä sinua ihan noin helpolla ota.
Kun otan naisen, niin siinä tanner tärisee.
SinkkuM
En viitannut itseeni vaan noin yleisesti. Miksi tituleeraat itseäsi Sinkkumieheksi, jos ei ole aikomustakaan hankkiutua tehdä asialle mitään?
Son vaan nimimerkki, jotta tajuaa kenen kanssa keskustelee.
CiceroM
No, keuliiko sun kikkeli noista minun kehuista :-D
Vierailija kirjoitti:
”Näennäisesti Maan pinnalta...”
Kuinka paljon tähdistöt muuttuvat Hubblen kuvatessa? Kuinka korkealla Hubble on?
Jos Maan vuotuinen kierto Auringon ympäri aiheuttaa nykyinstrumentein mitattavam parallaksin vain lähimpiin tähtiin, ei Hubblen etäisyys hetkauta asiaa mihinkään suuntaan.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Näennäisesti Maan pinnalta...”
Kuinka paljon tähdistöt muuttuvat Hubblen kuvatessa? Kuinka korkealla Hubble on?
Jos Maan vuotuinen kierto Auringon ympäri aiheuttaa nykyinstrumentein mitattavam parallaksin vain lähimpiin tähtiin, ei Hubblen etäisyys hetkauta asiaa mihinkään suuntaan.
No miksi tuo sitten kirjoitti että näennäisesti Maan pinnalta?
On kai täysin selvää jos himmeliä katsellaan eri puolilta, se muuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Näennäisesti Maan pinnalta...”
Kuinka paljon tähdistöt muuttuvat Hubblen kuvatessa? Kuinka korkealla Hubble on?
Jos Maan vuotuinen kierto Auringon ympäri aiheuttaa nykyinstrumentein mitattavam parallaksin vain lähimpiin tähtiin, ei Hubblen etäisyys hetkauta asiaa mihinkään suuntaan.
No miksi tuo sitten kirjoitti että näennäisesti Maan pinnalta?
On kai täysin selvää jos himmeliä katsellaan eri puolilta, se muuttuu.
Tähtitaivaan himmeli on vain niin tolkuttoman iso, että et voi tarkastella sitä eri vinkkelistä.
Kun Maa on puolen vuoden välein 300 milj. kilometriä eri paikassa, on tähtien aseman keskinäinen muutos niin niin pieni, että sen havaitsemiseen tarvitaan tarkkuusinstrumentteja.
Mm. tämä oli syy miksi suuri tähtitieteilijä Tyko Brahe ei uskonut Maan liikkuvan.
Hän ei kyennyt havaitsemaan kiintoähtien keskinäistä paikan muutosta huolimatta talon kokoisista astekehistä ja tähtäinsauvoista.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Näennäisesti Maan pinnalta...”
Kuinka paljon tähdistöt muuttuvat Hubblen kuvatessa? Kuinka korkealla Hubble on?
Jos Maan vuotuinen kierto Auringon ympäri aiheuttaa nykyinstrumentein mitattavam parallaksin vain lähimpiin tähtiin, ei Hubblen etäisyys hetkauta asiaa mihinkään suuntaan.
Hubble on vanha juttu jo. Tämä on jo korvannut sen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/James_Webb_-avaruusteleskooppi
ZMieZ
Entä sitten, keskustelimme parallaksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Näennäisesti Maan pinnalta...”
Kuinka paljon tähdistöt muuttuvat Hubblen kuvatessa? Kuinka korkealla Hubble on?
Jos Maan vuotuinen kierto Auringon ympäri aiheuttaa nykyinstrumentein mitattavam parallaksin vain lähimpiin tähtiin, ei Hubblen etäisyys hetkauta asiaa mihinkään suuntaan.
No miksi tuo sitten kirjoitti että näennäisesti Maan pinnalta?
On kai täysin selvää jos himmeliä katsellaan eri puolilta, se muuttuu.
Tähtitaivaan himmeli on vain niin tolkuttoman iso, että et voi tarkastella sitä eri vinkkelistä.
Hei, me emme ole enää keskiajalla.
Kyllä tuon tietävät kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Näennäisesti Maan pinnalta...”
Kuinka paljon tähdistöt muuttuvat Hubblen kuvatessa? Kuinka korkealla Hubble on?
Jos Maan vuotuinen kierto Auringon ympäri aiheuttaa nykyinstrumentein mitattavam parallaksin vain lähimpiin tähtiin, ei Hubblen etäisyys hetkauta asiaa mihinkään suuntaan.
No miksi tuo sitten kirjoitti että näennäisesti Maan pinnalta?
On kai täysin selvää jos himmeliä katsellaan eri puolilta, se muuttuu.
Tähtitaivaan himmeli on vain niin tolkuttoman iso, että et voi tarkastella sitä eri vinkkelistä.
Hei, me emme ole enää keskiajalla.
Kyllä tuon tietävät kaikki.
Ei tiedä.
Tämä ketjukin sen osoittaa.
Ja pari esimerkkiä lisää:
Intin erään insinöörin kanssa siitä, kun tämä väitti, ettei Pohjantähti voi olla aina pohjoisessa.
"Se on eri suunnassa Helsingistä ja Tukholmasta katsottuna, ei siitä voi pohjoista päätellä".
Ei antanut periksi.
Vähän aikaa sitten eräs akateeminen henkilö ihmetteli kirkasta tähteä(Vega)
ja soitti minulle.
Kun kysyin, missä ilmansuunnassa se näkyy, hän yritti hahmottaa, missä ilmansuunnassa se näkyisi minulle, koska asun eri puolella kylää.
Eivät nämä asiat todellakaan ole selviä
kaikille koulutetuillekaan, jos ei erityisesti ole aiheesta kiinnostunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Näennäisesti Maan pinnalta...”
Kuinka paljon tähdistöt muuttuvat Hubblen kuvatessa? Kuinka korkealla Hubble on?
Jos Maan vuotuinen kierto Auringon ympäri aiheuttaa nykyinstrumentein mitattavam parallaksin vain lähimpiin tähtiin, ei Hubblen etäisyys hetkauta asiaa mihinkään suuntaan.
No miksi tuo sitten kirjoitti että näennäisesti Maan pinnalta?
On kai täysin selvää jos himmeliä katsellaan eri puolilta, se muuttuu.
Tähtitaivaan himmeli on vain niin tolkuttoman iso, että et voi tarkastella sitä eri vinkkelistä.
Hei, me emme ole enää keskiajalla.
Kyllä tuon tietävät kaikki.Ei tiedä.
Tämä ketjukin sen osoittaa.
Ja pari esimerkkiä lisää:
Intin erään insinöörin kanssa siitä, kun tämä väitti, ettei Pohjantähti voi olla aina pohjoisessa.
"Se on eri suunnassa Helsingistä ja Tukholmasta katsottuna, ei siitä voi pohjoista päätellä".
Ei antanut periksi.Vähän aikaa sitten eräs akateeminen henkilö ihmetteli kirkasta tähteä(Vega)
ja soitti minulle.
Kun kysyin, missä ilmansuunnassa se näkyy, hän yritti hahmottaa, missä ilmansuunnassa se näkyisi minulle, koska asun eri puolella kylää.Eivät nämä asiat todellakaan ole selviä
kaikille koulutetuillekaan, jos ei erityisesti ole aiheesta kiinnostunut.
Insinööri on oikeassa, kuten tavallista.
Prekession vuoksi pohjantähti ei ole aina pohjoisessa. (tosin perusteet inssillä olivat väärät)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Messier 31 sijaitsee Andromedan tähdistössä.
Ei tuon ymmärtäminen nyt mitään kovin kummoisia älynlahjoja vaadi.
Ei niin, mutta tässä ketjussa on esitetty kysymyksiä ja kommemtteja, joista voi päätellä, että kysyjä ei tiedä, mitä esim. tähdistö tarkoittaa.
Todennäköisesti Sinkkumies esittää vähä-älyistä.
Kyllä tuolla kyselijällä on selvästi keskimääräistä parempi tietämys kosmologiasta.
Tapa sotkea keskustelua paljasti sen.Todella säälittävää.
Nyt en kyllä ymmärrä ollenkaan. Millä tavalla se, että kysyn Andromedan tähdistöstä ja galaksista tekee minusta keskustelun sotkijan ja säälittävän? Täällähän keskustellaan milloin mistäkin ja kysymyksiä sekä vastauksia tulee koko ajan, joten mitä keskustelua sinä kävit ja kenen kanssa, jonka minä säälittävästi sotkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Näennäisesti Maan pinnalta...”
Kuinka paljon tähdistöt muuttuvat Hubblen kuvatessa? Kuinka korkealla Hubble on?
Jos Maan vuotuinen kierto Auringon ympäri aiheuttaa nykyinstrumentein mitattavam parallaksin vain lähimpiin tähtiin, ei Hubblen etäisyys hetkauta asiaa mihinkään suuntaan.
No miksi tuo sitten kirjoitti että näennäisesti Maan pinnalta?
On kai täysin selvää jos himmeliä katsellaan eri puolilta, se muuttuu.
Tähtitaivaan himmeli on vain niin tolkuttoman iso, että et voi tarkastella sitä eri vinkkelistä.
Hei, me emme ole enää keskiajalla.
Kyllä tuon tietävät kaikki.Ei tiedä.
Tämä ketjukin sen osoittaa.
Ja pari esimerkkiä lisää:
Intin erään insinöörin kanssa siitä, kun tämä väitti, ettei Pohjantähti voi olla aina pohjoisessa.
"Se on eri suunnassa Helsingistä ja Tukholmasta katsottuna, ei siitä voi pohjoista päätellä".
Ei antanut periksi.Vähän aikaa sitten eräs akateeminen henkilö ihmetteli kirkasta tähteä(Vega)
ja soitti minulle.
Kun kysyin, missä ilmansuunnassa se näkyy, hän yritti hahmottaa, missä ilmansuunnassa se näkyisi minulle, koska asun eri puolella kylää.Eivät nämä asiat todellakaan ole selviä
kaikille koulutetuillekaan, jos ei erityisesti ole aiheesta kiinnostunut.Insinööri on oikeassa, kuten tavallista.
Prekession vuoksi pohjantähti ei ole aina pohjoisessa. (tosin perusteet inssillä olivat väärät)
Totta v@tussa prekession tiedän, mutta kyse olikin siitä, voiko Pohjantähden avulla määrittää 2000-luvulla pohjoissuunnan.
Inssin mielestä ei, koska hänen mielestään Pohjantähti saattoi olla vaikka idässä tai lännessä riippuen katsojan sijainnista.
Jaa, taitaa olla aika jättää tämä ketju lopullisesti.
Minun työkaveri kuvaili millaisia ääniä Kuussa kuuluu, tuulen suhinaa jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Näennäisesti Maan pinnalta...”
Kuinka paljon tähdistöt muuttuvat Hubblen kuvatessa? Kuinka korkealla Hubble on?
Jos Maan vuotuinen kierto Auringon ympäri aiheuttaa nykyinstrumentein mitattavam parallaksin vain lähimpiin tähtiin, ei Hubblen etäisyys hetkauta asiaa mihinkään suuntaan.
No miksi tuo sitten kirjoitti että näennäisesti Maan pinnalta?
On kai täysin selvää jos himmeliä katsellaan eri puolilta, se muuttuu.
Tähtitaivaan himmeli on vain niin tolkuttoman iso, että et voi tarkastella sitä eri vinkkelistä.
Hei, me emme ole enää keskiajalla.
Kyllä tuon tietävät kaikki.Ei tiedä.
Tämä ketjukin sen osoittaa.
Ja pari esimerkkiä lisää:
Intin erään insinöörin kanssa siitä, kun tämä väitti, ettei Pohjantähti voi olla aina pohjoisessa.
"Se on eri suunnassa Helsingistä ja Tukholmasta katsottuna, ei siitä voi pohjoista päätellä".
Ei antanut periksi.Vähän aikaa sitten eräs akateeminen henkilö ihmetteli kirkasta tähteä(Vega)
ja soitti minulle.
Kun kysyin, missä ilmansuunnassa se näkyy, hän yritti hahmottaa, missä ilmansuunnassa se näkyisi minulle, koska asun eri puolella kylää.Eivät nämä asiat todellakaan ole selviä
kaikille koulutetuillekaan, jos ei erityisesti ole aiheesta kiinnostunut.Insinööri on oikeassa, kuten tavallista.
Prekession vuoksi pohjantähti ei ole aina pohjoisessa. (tosin perusteet inssillä olivat väärät)
Totta v@tussa prekession tiedän, mutta kyse olikin siitä, voiko Pohjantähden avulla määrittää 2000-luvulla pohjoissuunnan.
Inssin mielestä ei, koska hänen mielestään Pohjantähti saattoi olla vaikka idässä tai lännessä riippuen katsojan sijainnista.Jaa, taitaa olla aika jättää tämä ketju lopullisesti.
Sama. Zinkitys on liian hapokasta.
Assburger kirjoitti:
Tähdistöhän on "laajempi kuin galaksi"
ainoastaan näennäisesti Maan pinnalta katsottuna.Andromedan galaksi on nimeltään Andromedan galaksi vain, koska se näkyy Andromedan tähdistön suunnalla.
Monella ihmisellä ovat sekaisin tähdistön, tähtijoukon, galaksin ja jopa aurinkokunnan käsitteet.
Luulen, että tällaiset sekaannukset ovat monen kysymyksen taustalla.
Mitä tarkoitat tuolla, että sekaannukset ovat monen kysymyksen taustalla?
Kysymykseni oli oikeastaan se, että koska Linnuradassa (eikös taivutus mene näin?) on 88 tähdistöä, ja Andromedan galaksin yhteydessä puhutaan vain Andromedan tähdistöstä, niin onko Linnunradan ja Andromedan ero se, että nämä 88 tähdistöä ovat Linnunradassa, ja Andromeda galaksi puolestaan on tässä yhdessä tähdistössä? Eli miksi Linnunradassa on 88 tähdistöä, mutta Andromeda-galaksilla vain yksi, vaikka Andromeda on kaksi kertaa Linnunrataa suurempi?
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Andromedan galaksi minkään muun kuin Andromedan tähdistön ympäröimänä? Tarkoitan, että onko Andromedan galaksilla muita tähdistöjä kuin Andromedan tähdistö?
Toistetaanpa ketjussa munta kertaa kerrottu asia:
Tähdistö on tietty taivaanpallon osa Maasta katsottuna.
Kaikki näkyvät tähdet ovat oman galaksimme Linnunradan tähtiä.
Ja Andromedalla se on toisin päin, eli Andromedan galaksissa itsesssään ei ole tähdistöjä, mutta galaksi on osa tähdistöä?
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Andromedan galaksi minkään muun kuin Andromedan tähdistön ympäröimänä? Tarkoitan, että onko Andromedan galaksilla muita tähdistöjä kuin Andromedan tähdistö?
Toistetaanpa ketjussa munta kertaa kerrottu asia:
Tähdistö on tietty taivaanpallon osa Maasta katsottuna.
Kaikki näkyvät tähdet ovat oman galaksimme Linnunradan tähtiä.
Ja Andromedalla se on toisin päin, eli Andromedan galaksissa itsessään ei ole tähdistöjä, mutta galaksi on osa tähdistöä?
Heikkoa provoa yhä mutta jatketaan:
Sitähän eivät tiedä kuin andomedalaiset itse, jos heitä on - kuinka ovat mitäkin nimittäneet.
(Oletan tässä heidät siis ihmisen kaltaisiksi)
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Tähdistöhän on "laajempi kuin galaksi"
ainoastaan näennäisesti Maan pinnalta katsottuna.Andromedan galaksi on nimeltään Andromedan galaksi vain, koska se näkyy Andromedan tähdistön suunnalla.
Monella ihmisellä ovat sekaisin tähdistön, tähtijoukon, galaksin ja jopa aurinkokunnan käsitteet.
Luulen, että tällaiset sekaannukset ovat monen kysymyksen taustalla.
Mitä tarkoitat tuolla, että sekaannukset ovat monen kysymyksen taustalla?
Kysymykseni oli oikeastaan se, että koska Linnuradassa (eikös taivutus mene näin?) on 88 tähdistöä, ja Andromedan galaksin yhteydessä puhutaan vain Andromedan tähdistöstä, niin onko Linnunradan ja Andromedan ero se, että nämä 88 tähdistöä ovat Linnunradassa, ja Andromeda galaksi puolestaan on tässä yhdessä tähdistössä? Eli miksi Linnunradassa on 88 tähdistöä, mutta Andromeda-galaksilla vain yksi, vaikka Andromeda on kaksi kertaa Linnunrataa suurempi?
Oletan, että kysyt tosissasi, enkä poistu vielä.
Maapallolta näkyvä tähtitaivas on jaettu
88:aan tähdistöön.
Kaikki taivaalla näkyvät tähdet kuuluvat Linnunrataan, omaan galaksiimme.
Eli tähdistö on tietty osa taivasta.
Taivaalla näkyy myös muita galakseja, mm. M31 eli Andromedan galaksi joka on harvoja hyvissä olosuhteissa paljain silmin havaittavia galakseja.
Nimensä se on saanut siitä, että se sijaitsee Andromedan tähdistössä.
Andromedan tähdistön tähdet siis eivät kuulu Andromedan galaksiin.
Selvenikö asia?
Muuten, Andromedan tähdistön alueella on muitakin galakseja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Andromedan galaksi minkään muun kuin Andromedan tähdistön ympäröimänä? Tarkoitan, että onko Andromedan galaksilla muita tähdistöjä kuin Andromedan tähdistö?
Toistetaanpa ketjussa munta kertaa kerrottu asia:
Tähdistö on tietty taivaanpallon osa Maasta katsottuna.
Kaikki näkyvät tähdet ovat oman galaksimme Linnunradan tähtiä.
Ja Andromedalla se on toisin päin, eli Andromedan galaksissa itsessään ei ole tähdistöjä, mutta galaksi on osa tähdistöä?
Heikkoa provoa yhä mutta jatketaan:
Sitähän eivät tiedä kuin andomedalaiset itse, jos heitä on - kuinka ovat mitäkin nimittäneet.
(Oletan tässä heidät siis ihmisen kaltaisiksi)
Ei ole provoa. On haan vaikea hahmottaa, kun meidän galaksissamme ON tähdistöjä, ja Andromeda puolestaan on OSA tähdistöä. Tämä oli epäselvyys joka nyt ratkesi.
Välillä on vaan vaikea tajuta näitä mittasuhteita. Mikä saa tämän sinun mielestäsi vaikuttamaan provolta? En ole mikään Sinkkumies.
”Näennäisesti Maan pinnalta...”
Kuinka paljon tähdistöt muuttuvat Hubblen kuvatessa? Kuinka korkealla Hubble on?