Miksi planeetat kiertävät Aurinkoa?

Vierailija kirjoitti:

Tieteen erottaa uskonnosta se, että tiede ei väitä tietävänsä kaikkea eikä keksi selityksiä sille mitä ei vielä tiedetä. Tiede sietää epävarmuutta ja on utelias: se haluaa tutkia ja ymmärtää, ei selittää asioita lopullisesti. Uskovainen taas haluaa varmuutta ja selityksiä ja hänelle ajatus siitä että on olemassa paljon sellaista mitä ei vielä tiedetä, on sietämätön. 

Tieteellinen mieli sanoo: "en tiedä, mutta ehkä tulevaisuudessa joku osaa tähänkin vastata." Uskovainen mieli sanoo:" Kaikella on oltava selitys hetipaikalla, ja totuuden sijasta selitys kelpaa. Sitten kun on selitys, kaiken tietää eikä mitään ei tarvitse tutkia."

Puhu vaan omasta puolestasi

Terv. uskovainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumala laittoi planeetat pyörimään kuin ruletissa. Tässä nyt vain odotellaan, että mihin lokeroon maapallo lopulta putoaa.

Niin, ja sinun uskontosi myös väitti että aurinko kiertää maata. Luotettavaa tietoa!

Ei usko Jumalaan edellytä, että kuuluu johonkin uskontokuntaan tai harjoitta jotain uskontoa.

Tärkeintä on löytää Jumala uskonnoista huolimatta.

Ketju on hyvä todiste Jumalan olemassa olosta.

Aurinkohan on jumala oikeesti.

Ihmiselle maailman suurin arvoitus on aika. Kysymme aina mitä oli ennen sitä tai ennen tätä, mutta oikeastaan meidän pitäisi kysyä ainoastaan, mitä on. Aika on tajuntamme hämärtävä käsite ja kuvittelemme ajan olevan muuttumatonta, kuluvaa ja ohimenevää.

Jos haluamme ymmärtää jotain universumista, koko ajan käsite tulisi unohtaa tai vähintään käsittää eri tavalla. Maailmankaikkeudella ei ole aikajanaa, eikä pieni ihminen pysty sitä ymmärtämään.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiselle maailman suurin arvoitus on aika. Kysymme aina mitä oli ennen sitä tai ennen tätä, mutta oikeastaan meidän pitäisi kysyä ainoastaan, mitä on. Aika on tajuntamme hämärtävä käsite ja kuvittelemme ajan olevan muuttumatonta, kuluvaa ja ohimenevää.

Jos haluamme ymmärtää jotain universumista, koko ajan käsite tulisi unohtaa tai vähintään käsittää eri tavalla. Maailmankaikkeudella ei ole aikajanaa, eikä pieni ihminen pysty sitä ymmärtämään.

Eihän aikaa oikeasti olekaan olemassa. Asiat vain tapahtuvat järjestyksessä, jonka me hahmotamme aikana. Vähän samaan tapaan kuin elokuvat koostuvat yksittäisistä kuvista, joilla on tietty järjestys. Tietokonepelinkin voi tehdä joko niin, että pelilooppi päivittyy tietyin väliajoin (vaikka 30 millisekuntia) tai koodia yksinkertaisesti vain ajetaan sitä mukaan kuin sitä prosessorille virtaa. Jostain syystä fyysikoille on tullut päähänpinttymä mystisestä neljännestä ulottuvuudesta, joka pistää atomitkin satunnaisesti hajoamaan, vaikka maailmankaikkeus olisi huomattavasti yksinkertaisempi ilman aikaa, samalla ratkoen aikaparadoksiongelmat ja ajan nuolet sun muut mysteerit.

Mistäs tämä singulariteetti, eli maailmankaikkeuden alkupiste sitten putkahti?

Vierailija kirjoitti:

Mistäs t ämä singulariteetti, eli maailmankaikkeuden alkupiste sitten putkahti?

Se saattoi olla aina olemassa.

Se saattoi olla peräisin Big Crunch tapahtumasta.

Se saattoi olla peräisin Keijukaisen peräpukamasta.

Toistaiseksi ei tiedetä, mutta jostain ihmeen syystä jatkuvasti tivataan, että mistä se tuli, ihan kuin joku muka tietäisi. Eiköhän sinä päivänä, kun se selvitetään, asiasta järjestetä varsin mittava tiedotustilaisuus.

Massa vetää puoleensa. Sama kuin se että mitä isommat tissit, sitä enemmän miehiä pyörii ympärillä

Vierailija kirjoitti:

Okei, siis ymmärsinkö oikein:

Planeetat pyörivät Auringon ympäri, koska pyörimisliike on peräisin ajalta, jolloin aurinkokuntamme syntyi sen ytimen romahtaessa ja muodostaessa Auringon, jolloin loput kaasupilven rippeet jäivät pyöriskelemään sen ympärille. Koska avaruus on tyhjiö, jossa ei ole kitkaa, pyöriminen ei lopu koskaan. Eikö tähän siis vaikuta jokin muu voima, kuten keskipakoisvoima, jokin magneettikenttä tms.?

Kiitos!

ap 

Avaruudessa (ja meidän maailmassamme myös) ei ole kiinteää pistettä, ellei sitä määritetä. Jos laitetaan origo Vatikaaniin, niin on ihan oikein sanoa, että aurinko kiertää Roomaa (paitsi, että Rooma kääntää sille selkänsä aina 24 tunnin välein) Kuunkin voi sanoa kiertävän Maata (vaikka kuu-ukolla on asiasta varmaan oma käsityksensä) mutta hankalammaksi menee, kun sen Vatikaanin tähtitieteilijän pitäisi sanoa, millaista rataa muut planeetat menevät. Auringosta kauempana olevat planeetat näyttävät kiertävän maata, mutta outoa serpentiinirataa. Lähellä aurinkoa olevat planeetat näyttävät taas kiertävän aurinkoa.

Selvästi yksinkertaisempi malli saadaan kiinnittämällä origo aurinkoon, vaikkakin täydellisiä ympyröitä (ellipsejä) kiertoradat eivät ole tässäkään mallissa. Miksi? Koska painovoimalain mukaan kappaleet vetävät toisiaan puoleensä voimalla, joka vastaa niiden massojen suhdetta. Ja kappaleiden olessa pyörimisliikkeessä toisiinsa nähden, vastaa niiden välinen painovoima tietyllä nopeudella ja etäisyydellä keskihakuvoimaa, eivätkä kappaleet törmää toisiinsa, eivätkä erkane toisistaan. Eli jos esim. auringosta tarkkailtaisiin kuun ja maan välistä liikettä, niin näyttää siltä, että kuu ja maa kiertävät massakeskipistettään. Sama pätee muihin taivaankappaleisiin, esim. aurinkoon ja Jupiteriin. Astronomit pystyvät päättelemään isojen (ekso-)planeettojen olemassaolon tähtien liikkeiden muutoksista.

Eli maa ei kierrä aurinkoa, vaan kaikkein lähellä "oikeaa" on sanoa, että maa ja aurinko kiertävät massakeskipistettään. Eikä muuten keskipakoisvoimaakaan ole, lähimpänä oikeaa olisi puhua keskihakuvoiman puuttumisesta havaittava ilmiö... :-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistäs t ämä singulariteetti, eli maailmankaikkeuden alkupiste sitten putkahti?

Se saattoi olla aina olemassa.

Se saattoi olla peräisin Big Crunch tapahtumasta.

Se saattoi olla peräisin Keijukaisen peräpukamasta.

Toistaiseksi ei tiedetä, mutta jostain ihmeen syystä jatkuvasti tivataan, että mistä se tuli, ihan kuin joku muka tietäisi. Eiköhän sinä päivänä, kun se selvitetään, asiasta järjestetä varsin mittava tiedotustilaisuus.

Kerran luin lehdestä, kun toimittaja kertoi mikä yhteinen piirre on Cernissä työskentelevillä fyysikoilla. Se on ylimielinen asenne tavallisia ihmisiä kohtaan. Tällaiseen kaikkitietävään halveksuntaan liittyy syvä turhautuminen kaikkea sellaista kohtaan, mitä ei tiedä eikä kye selittämään. Olen aistivinani tällaista reaktiota vastauksessasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, siis ymmärsinkö oikein:

Planeetat pyörivät Auringon ympäri, koska pyörimisliike on peräisin ajalta, jolloin aurinkokuntamme syntyi sen ytimen romahtaessa ja muodostaessa Auringon, jolloin loput kaasupilven rippeet jäivät pyöriskelemään sen ympärille. Koska avaruus on tyhjiö, jossa ei ole kitkaa, pyöriminen ei lopu koskaan. Eikö tähän siis vaikuta jokin muu voima, kuten keskipakoisvoima, jokin magneettikenttä tms.?

Kiitos!

ap 

Avaruudessa (ja meidän maailmassamme myös) ei ole kiinteää pistettä, ellei sitä määritetä. Jos laitetaan origo Vatikaaniin, niin on ihan oikein sanoa, että aurinko kiertää Roomaa (paitsi, että Rooma kääntää sille selkänsä aina 24 tunnin välein) Kuunkin voi sanoa kiertävän Maata (vaikka kuu-ukolla on asiasta varmaan oma käsityksensä) mutta hankalammaksi menee, kun sen Vatikaanin tähtitieteilijän pitäisi sanoa, millaista rataa muut planeetat menevät. Auringosta kauempana olevat planeetat näyttävät kiertävän maata, mutta outoa serpentiinirataa. Lähellä aurinkoa olevat planeetat näyttävät taas kiertävän aurinkoa.

Selvästi yksinkertaisempi malli saadaan kiinnittämällä origo aurinkoon, vaikkakin täydellisiä ympyröitä (ellipsejä) kiertoradat eivät ole tässäkään mallissa. Miksi? Koska painovoimalain mukaan kappaleet vetävät toisiaan puoleensä voimalla, joka vastaa niiden massojen suhdetta. Ja kappaleiden olessa pyörimisliikkeessä toisiinsa nähden, vastaa niiden välinen painovoima tietyllä nopeudella ja etäisyydellä keskihakuvoimaa, eivätkä kappaleet törmää toisiinsa, eivätkä erkane toisistaan. Eli jos esim. auringosta tarkkailtaisiin kuun ja maan välistä liikettä, niin näyttää siltä, että kuu ja maa kiertävät massakeskipistettään. Sama pätee muihin taivaankappaleisiin, esim. aurinkoon ja Jupiteriin. Astronomit pystyvät päättelemään isojen (ekso-)planeettojen olemassaolon tähtien liikkeiden muutoksista.

Eli maa ei kierrä aurinkoa, vaan kaikkein lähellä "oikeaa" on sanoa, että maa ja aurinko kiertävät massakeskipistettään. Eikä muuten keskipakoisvoimaakaan ole, lähimpänä oikeaa olisi puhua keskihakuvoiman puuttumisesta havaittava ilmiö... :-)

Täytyy sanoa etten ihan pysynyt perässä. Viitsisitkö selittää hiukan tarkemmin? Mistä katsottuna näyttää siltä, että kaukaisemmat planeetat kiertäisivät Maata? Ja siis en tajunnut muutakaan.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, siis ymmärsinkö oikein:

Planeetat pyörivät Auringon ympäri, koska pyörimisliike on peräisin ajalta, jolloin aurinkokuntamme syntyi sen ytimen romahtaessa ja muodostaessa Auringon, jolloin loput kaasupilven rippeet jäivät pyöriskelemään sen ympärille. Koska avaruus on tyhjiö, jossa ei ole kitkaa, pyöriminen ei lopu koskaan. Eikö tähän siis vaikuta jokin muu voima, kuten keskipakoisvoima, jokin magneettikenttä tms.?

Kiitos!

ap 

Avaruudessa (ja meidän maailmassamme myös) ei ole kiinteää pistettä, ellei sitä määritetä. Jos laitetaan origo Vatikaaniin, niin on ihan oikein sanoa, että aurinko kiertää Roomaa (paitsi, että Rooma kääntää sille selkänsä aina 24 tunnin välein) Kuunkin voi sanoa kiertävän Maata (vaikka kuu-ukolla on asiasta varmaan oma käsityksensä) mutta hankalammaksi menee, kun sen Vatikaanin tähtitieteilijän pitäisi sanoa, millaista rataa muut planeetat menevät. Auringosta kauempana olevat planeetat näyttävät kiertävän maata, mutta outoa serpentiinirataa. Lähellä aurinkoa olevat planeetat näyttävät taas kiertävän aurinkoa.

Selvästi yksinkertaisempi malli saadaan kiinnittämällä origo aurinkoon, vaikkakin täydellisiä ympyröitä (ellipsejä) kiertoradat eivät ole tässäkään mallissa. Miksi? Koska painovoimalain mukaan kappaleet vetävät toisiaan puoleensä voimalla, joka vastaa niiden massojen suhdetta. Ja kappaleiden olessa pyörimisliikkeessä toisiinsa nähden, vastaa niiden välinen painovoima tietyllä nopeudella ja etäisyydellä keskihakuvoimaa, eivätkä kappaleet törmää toisiinsa, eivätkä erkane toisistaan. Eli jos esim. auringosta tarkkailtaisiin kuun ja maan välistä liikettä, niin näyttää siltä, että kuu ja maa kiertävät massakeskipistettään. Sama pätee muihin taivaankappaleisiin, esim. aurinkoon ja Jupiteriin. Astronomit pystyvät päättelemään isojen (ekso-)planeettojen olemassaolon tähtien liikkeiden muutoksista.

Eli maa ei kierrä aurinkoa, vaan kaikkein lähellä "oikeaa" on sanoa, että maa ja aurinko kiertävät massakeskipistettään. Eikä muuten keskipakoisvoimaakaan ole, lähimpänä oikeaa olisi puhua keskihakuvoiman puuttumisesta havaittava ilmiö... :-)

Täytyy sanoa etten ihan pysynyt perässä. Viitsisitkö selittää hiukan tarkemmin? Mistä katsottuna näyttää siltä, että kaukaisemmat planeetat kiertäisivät Maata? Ja siis en tajunnut muutakaan.

ap

Hmm, hetkinen, luin tuon ajatuksella uudestaan ja ehkä tajusin. Siis tarkoitatko sitä, että kahden asian välissä oleva massakeskipiste sijaitsee siis niiden välissä massoihin suhteutettuna, eli niin että se on lähempänä suurempaa kohdetta ja että molemmat pyörivät sitten sen ympärillä? Jos näin, niin uskoisin ettei maapallo paljon Aurinkoa liikuttele tai muutkaan planeetat... Ja ehkä se keskipiste ei silloin olisi Auringon keskipiste, mutta sijaitsisi kuitenkin Auringon sisällä, eli sikäli tuo Maa kiertää Aurinkoa -väittämä ei olisi väärä. En siis ole fyysikko, joten perustan arvioni ihan mutuun.

Sen sijaan voisin ehkä uskoa, että kun planeetat kulkevat toistensa ohi radallaan, niillä voi olla toisiinsa jonkinlaista vaikutusta. Ja tuohonhan kaiketi vuorovesivoimat perustuvat, eikö?

ap

Niinhän se on, että maapallo on koko avaruuden keskus ja että aurinko, kuu, tähdet ja kaikki planetaariot ja mitä siellä avaruudessa on niin ne kiertävät maapalloa. Kyllähän sen näkee jo siitä, että aurinko laskee eri suuntaan mistä se nousee. Sitäpaitsi maapallo ei todellakaan liiku eikä esimerkiksi pyöri ympäri niinkuin jotkut väittävät. Jos maapallo pyörisi, niin johan siinä menisi pää sekaisin ja kun minä nyt istun tässä tuolilla kirjaston tietokoneella niin tämä kirjasto on pysynyt yli 10 vuotta samassa paikassa mikä ei olisi mahdollista, jos maa sen alla liikkuisi.

Kaikken tyhmintä on luulla, että maapallo on pyöreä kuin pallo, sillä maapallo on pyöreä samaan tapaan kuin pannulla paistettu ohukainen. Täällä maapallon yläpuolella on ihmisiä, eläimiä, kasveja, vettä ja kaikkea sellaista, mutta tuolla alapuolella ei ole mitään. Jos siellä olisi ihmisiä, niin hehän olisivat siellä pää alaspäin ja sieltähän tippuisi heti pois jos sinne menisi.

Vierailija kirjoitti:

AV-mammat nahistelemassa astrofysiikasta. Tässä on jotain älyllisesti eroottista.

M

Ja ajattelepa sitäkin, että että kukaan ei voi tietää, millaiset genitaalit itse kultakin av-mammoista löytyy. Sinä mukaanlukien. Itse en kyllä tuosta asiasta saa orgasmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, siis ymmärsinkö oikein:

Planeetat pyörivät Auringon ympäri, koska pyörimisliike on peräisin ajalta, jolloin aurinkokuntamme syntyi sen ytimen romahtaessa ja muodostaessa Auringon, jolloin loput kaasupilven rippeet jäivät pyöriskelemään sen ympärille. Koska avaruus on tyhjiö, jossa ei ole kitkaa, pyöriminen ei lopu koskaan. Eikö tähän siis vaikuta jokin muu voima, kuten keskipakoisvoima, jokin magneettikenttä tms.?

Kiitos!

ap 

Avaruudessa (ja meidän maailmassamme myös) ei ole kiinteää pistettä, ellei sitä määritetä. Jos laitetaan origo Vatikaaniin, niin on ihan oikein sanoa, että aurinko kiertää Roomaa (paitsi, että Rooma kääntää sille selkänsä aina 24 tunnin välein) Kuunkin voi sanoa kiertävän Maata (vaikka kuu-ukolla on asiasta varmaan oma käsityksensä) mutta hankalammaksi menee, kun sen Vatikaanin tähtitieteilijän pitäisi sanoa, millaista rataa muut planeetat menevät. Auringosta kauempana olevat planeetat näyttävät kiertävän maata, mutta outoa serpentiinirataa. Lähellä aurinkoa olevat planeetat näyttävät taas kiertävän aurinkoa.

Selvästi yksinkertaisempi malli saadaan kiinnittämällä origo aurinkoon, vaikkakin täydellisiä ympyröitä (ellipsejä) kiertoradat eivät ole tässäkään mallissa. Miksi? Koska painovoimalain mukaan kappaleet vetävät toisiaan puoleensä voimalla, joka vastaa niiden massojen suhdetta. Ja kappaleiden olessa pyörimisliikkeessä toisiinsa nähden, vastaa niiden välinen painovoima tietyllä nopeudella ja etäisyydellä keskihakuvoimaa, eivätkä kappaleet törmää toisiinsa, eivätkä erkane toisistaan. Eli jos esim. auringosta tarkkailtaisiin kuun ja maan välistä liikettä, niin näyttää siltä, että kuu ja maa kiertävät massakeskipistettään. Sama pätee muihin taivaankappaleisiin, esim. aurinkoon ja Jupiteriin. Astronomit pystyvät päättelemään isojen (ekso-)planeettojen olemassaolon tähtien liikkeiden muutoksista.

Eli maa ei kierrä aurinkoa, vaan kaikkein lähellä "oikeaa" on sanoa, että maa ja aurinko kiertävät massakeskipistettään. Eikä muuten keskipakoisvoimaakaan ole, lähimpänä oikeaa olisi puhua keskihakuvoiman puuttumisesta havaittava ilmiö... :-)

Täytyy sanoa etten ihan pysynyt perässä. Viitsisitkö selittää hiukan tarkemmin? Mistä katsottuna näyttää siltä, että kaukaisemmat planeetat kiertäisivät Maata? Ja siis en tajunnut muutakaan.

ap

Maasta katsottuna kuu kiertää maata, aurinko kiertää maata (molemmat suunnilleen ellipsirataa) ja kaukaisemmatkin planeetat näyttävät kiertävän maata, mutta koska ne tosiasiassa "kiertävät aurinkoa", niin maasta katsottuna niiden kiertorata (maan ympäri) on hieman oudon muotoinen, koska niiden etäisyys maahan vaihtelee runsaasti. Lähemmät (Merkurius ja Venus) planeetat taas näyttävät maastakin katsottuna auringon kiertolaisilta.

Itseasiassa maakeskeiseen planeettajärjestykseen vaikuttavat myös kirkko, mutta myös ns. kiintotähdet. Koska kaukaisemmat tähdet näyttivät pysyvän paikallaan maasta katsoen, oli järkeenkäypää ajatella, että maankin täytyy pysyä paikallaan. Taisi olla Giordani Bruno, joka vasta keksi, että ehkä ne tähdet ovat vain niin mahdottoman kaukana maasta ja auringosta, että maan ja auringon liikkeet eivät vaikuta siihen, missä tähdet näyttävät olevan. Oikeassahan kaveri oli, pääsi roviolle palkinnoksi.

Vierailija kirjoitti:

 

Mistäs tämä singulariteetti, eli maailmankaikkeuden alkupiste sitten putkahti?

Vierailija kirjoitti:

Tieteellinen mieli sanoo: "en tiedä, mutta ehkä tulevaisuudessa joku osaa tähänkin vastata." Uskovainen mieli sanoo:" Kaikella on oltava selitys hetipaikalla, ja totuuden sijasta selitys kelpaa. Sitten kun on selitys, kaiken tietää eikä mitään ei tarvitse tutkia."

Sitä mistä singulariteetti putkahti, ei tiedetä. Universumin alkuperää pystytään jäljittämään ensimmäisen sekunnin murto-osiin, mutta ei aivan alkuun koska kun koko universumi oli pakkautuneena pistemäiseen tilaan, nykyiset luonnonlait eivät päteneet. 

Juuri tämä on uskovaisen vaikea ymmärtää: se että jotain ei tiedetä ei tarkoita että ehdotettu vaihtoehtoinen selitys -kuten jumala- olisi sitten tosi tai edes mitenkään järkevä. Se tarkoittaa tasan sitä ettei ole tietoa ja että asiaa pitää tutkia lisää. Selitykset ovat sinänsä täysin arvottomia, tiedosta voidaan puhua vasta sitten kun selitys kohtaa havaitun todellisuuden siinä laajuudessa kuin havaitseminen on mahdollista.

On myös mahdollista, että kysymys on mieletön, sillä aika on universumin ominaisuus. Eli "mitä tapahtui ennen x:ää" voidaan kysyä mistä tahansa ilmiöstä universumin sisällä, mutta koska universumi määrittää olemisen ehdot, ei voi kysyä mitä ennen oli universumia koska "ennen" on tila jonka olemassaolo tuli mahdolliseksi vasta kun universumi syntyi. Samasta syystä ei ehkä voida järkevästi kysyä, mitä on universumin ulkopuolella. Tavallaan ei mitään, koska universumin "ulkopuolella" ei voi olla, mutta on periaatteessa mahdollista että on muita universumeja, ja silloin voidaan ajatella että ne ovat tavallaan ulkopuolella vaikka eivät siinä tilallisessa merkityksessä että ne sijaitsisivat jossakin. 

Viime aikoina on ehdotettu, että on mahdollista että universumin "alkuasetukset" eli se mitä alussa syntyi ja miten, saattoi olla alkuräjähdystä edeltävien olotilojen määrittämää. Jos näin on, voisimme ehkä saada tietää jotakin singulariteettia edeltävästä tilasta. Oliko se edellisen universumin loppurysähdys, kuplan ilmestyminen Suuren Spagettihirviön olutlasiin, sotkan munan rikkoutuminen kun se putosi Iro-neidon polvelta alkumereen, vai mitä.

elämälle edellytys on tietty lämpö ja tietyt elementit, tietysti planeetat voisi myös olla paikoillaan, mutta niitä eiole ollut mikään voima pysäyttämässä? seuraavat siis ulointa osaa isoimmasta objektista, eli päiväntasaajaa periaatteessa, hyödynnetään "slingshottia"

Ne pyörivät siksi, että rakas Jumala loi ne pyörimään.

m85 kirjoitti:

elämälle edellytys on tietty lämpö ja tietyt elementit, tietysti planeetat voisi myös olla paikoillaan, mutta niitä eiole ollut mikään voima pysäyttämässä? seuraavat siis ulointa osaa isoimmasta objektista, eli päiväntasaajaa periaatteessa, hyödynnetään "slingshottia"

Todennäköisesti kyllä, mutta ei välttämättä. Kaikki Maapallolta tavattu elämä pohjautuu hiileen ja tarvitsee nestemäistä vettä, mutta teoriassa on mahdollista että esim. pii voisi korvata hiilen ja nestemäinen metaani toimia liuottimena. Tämäntyyppinen elämä olisi varmaan jotenkin "hidasta" sillä pii reagoi hiiltä huonommin, mutta toisaalta elämä olisi mahdollista hyvin kylmissä olosuhteissa joissa vettä liuottimena käyttävä elämä ei pärjää. Muutenhan elämällä on lopulta hyvin vähän vaatimuksia. Maasta tunnetaan eliöitä jotka sietävät radioaktiivista säteilyä, kiehuvan kuumaa vettä, kaikenlaisia kemikaaleja, valmistavat pakkasnestettä pärjätäkseen kylmässä jne. 

Nykyään tiedetään että vaikka Maapallon olosuhteet elämälle ovat suotuisat, ne eivät ehkä ole aivan täydellisen ihanteelliset. Supermaapallo eli Maan tapainen mutta isompi planeetta voisi olla vielä mukavampi paikka, ja jos aurinkona olisi punainen kääpiö, Maapallolle olisi luvassa kymmeniä- satoja miljardeja enemmän elinaikaa. Tietysti punaisen kääpiön pitäisi olla aika rauhallinen tapaus koska elämänvyöhyke olisi paljon lähempänä tähteä ja sen kiertolaiset olisivat alttiita tähdestä tuleville purkauksille ihan eri tavalla kuin Maapallo.

Uskovainen ov. kirjoitti:

Ne pyörivät siksi, että rakas Jumala loi ne pyörimään.

Ja minä juon kaljaa koska Jumala loi minut pitämään kaljan juomisesta. Jos joku tulee valittamaan että notkun baarissa liikaa tai että juon terveyteni, niin sanon vaan että tällaiseksi Jumala minut loi ja Hän yksin tietää päivieni määrän niin ettei siihen mitkään elämäntapamuutokset auta.

*röyh*

Eiku...