Miehen lapseton veli alkoi neuvomaan lapsenkasvatuksessa

Vierailija kirjoitti:

Olisin luultavasti käskenyt miestäni ojentamaan veljeään minun nähden että saan kostoni.

En voi sietää että alempiarvoinen pikkuveli suvun asteikolla hyppii nenälleni.

Ainakin meidän isäntäsuvun klaanissa vanhin veljistä on se johtaja uros ja hänen vaimonsa on vielä mahtavampi.

Pihalle olisi raahattu piestäväksi tuollainen veli, joka ei osaa pitää päätänsä kiinni. Pappakin olisi ollut samaa mieltä asiassa. Suvussa asiat hoidetaan hierarkian mukaan. Muuten syntyy anarkia.

Meillä pohjammaalla sama juttu. Jos pikkuveli huomaa epäkohdan lastenkasvatuksessa, menee hän sanomaan asiasta mammalle. Mamma sitten päättää onko asia vakava ja nuhtelee miniäänsä. Ei missään tapauksessa pikkuveli neuvo näissä asioissa, muuten menee turpakäräjille ja saattaa jätkä joutua pihalla isänsä ja veljensä hakkaamaksi. Tietää sitten pihalla sateessa lojuessaan tehneensä väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No melkein peesaan ennemmin miehen veljeä. Yksikään tuntemani vanhempi ei ole ole ollut jälkikasvunsa suhteen liian välinpitämätön, mutta liian monta (ärsyttävää) helikopterivanhepmaa tunnen. "ei sinne, ei sitä, ei saa kiivetä, EI SAA KIIVETÄ!!!!". Eihän lapsi ikinä opi rajojaan, jos koko ajan joku estää, nostaa ja laskee sen mukaan minne lapsi tahtoo. Yksivuotias tuskin pääsee edes tavallisessa kotitaloudessa niin korkealle, että vakavampaa loukkaantumista tapahtuisi... Joo, saa peukuttaa alas.

Eihän lapselle tosiaan satu mitään, jos hän hakkaa telkkaria kaukosäätimellä, mutta telkkarin omistaja saattaa hermostua. Huonekasvitkin saa äkkiä lattialle ja jos lapsi ei syö niitä tai multaa, ei siitäkään sitten haittaa ole.

Pienet kukkamullathan tekee vaan hyvää suussa. Minä pyörin kakarana pihalla ja söin vaikka mitä. Ei ole mitään allergioita enkä käytännössä sairastele koskaan, voisi peräti kuvitella että vastustuskyky on kehittynyt hyväksi tuosta sonnan syömisestä.

Alapeukkujen perusteella en yhtään ihmettele, miksi nykyään on niin monia jan-pettereitä astmoineen ja muine vaivoineen ja töistä ollaan saikulla harva se viikko kun äiskä ei ole antanut laittaa mitään "väärää" suuhun ja immuniteetti on jäänyt vajaaksi. Lisäksi vanhanaikaisessa alatiesynnytyksessä vauva altistuu luontoäidin suunnittelemalle bakteerikylvylle, kun taas keisarinleikkauksessa näni ei tapahdu, joita tehdään nykyään aina vaan useammin äidin oman mukavuudenhalun vuoksi.

Mikäs sinut nyt kimmastutti? Osa huonekasveista on myrkyllisiä, joten niitä ei pienten lasten parane syödä. En oikein jaksa uskoa sitäkään, että äitisi tai kyläpaikkasi emäntä olisi ilahtunut, jos olisit kiskonut kukat alas ja syönyt multaa. Ei he sinun mullansyömisestä olisi hermostuneet vaan siitä, että siitä tulee hirveä siivo. Synnytysten vetäminen kommenttiisi oli typerä eikä kuulu ketjuun ollenkaan.

Kumma juttu kun lapsettomat ei "ikinä tiedä mistään mitään", terveisin lapseton nuori lastenhoitaja joka on opettanu pennun jos toisenkin nukahtamaan itse sänkyynsä, käyttäytymään bussissa jnejne.. Lapset on kun koiranpentuja ei se lasten kasvatuskaan oikeesti ole kun vähän maalaisjärkeä ja perus psykologiaa :|

Vierailija kirjoitti:

Kumma juttu kun lapsettomat ei "ikinä tiedä mistään mitään", terveisin lapseton nuori lastenhoitaja joka on opettanu pennun jos toisenkin nukahtamaan itse sänkyynsä, käyttäytymään bussissa jnejne.. Lapset on kun koiranpentuja ei se lasten kasvatuskaan oikeesti ole kun vähän maalaisjärkeä ja perus psykologiaa :|

Et kovin ammattitaitoiselta lastenhoitajalta vaikuta, jos annat 1 v ja 4 v lasten toikkaroida keskenään miten sattuu vieraassa huushollissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eilisestä asti on ottanut aivoon niin että päässä sirisee. Joulupöydässä oman ruokailun katketessa vähän väliä siihen, että juoksin lastemme 1.v ja 4.v perässä katsomassa että kaikki on kunnossa ja he eivät törmäile, kaatuile taikka riko mitään anoppilassa, alkoi mieheni lapseton veli läksyttämään minua siitä miten olen ylihysteerinen kasvattaja ja on ihan oma syyni, kun omaa aikaa ei ole enemmän kun juoksen koko ajan lasten perässä. Että saisin helposti enemmän omaa aikaa ja mahdollisuuden puuhailla kotona paremmin asioita, kun antaisin lasten vapaammin leikkiä keskenään koko ajan komentamatta ja vahtimatta. Että lapset kyllä kestävät pieniä kolhuja ja riidat kuuluu asiaan, eikä koti ole mikään vaarallinen paikka jossa voisi tapahtua mitään pahaa. Ja oma mies on tietysti tuppisuuna hiljaa eikä saa sanaa suustaan.

Siis oikeasti, olin niin pöyristynyt etten myöskään saanut sanaa suustani ja kädet tärisi raivosta kun yritin ymmärtää tilannetta. Tuolta se varmaan on näyttänyt itsestäkin 25-vuotiaana lapsettomana, että mitä niiden lasten perässä oikein koko ajan vouhotetaan mutta kyllä sen nyt tajuaa että jos 1-vuotias kiipeää tuolin selkämykselle ja tippuu pää edellä alas laattalattiaan taikka jos isosisko päättää kiertää kaulaan hyppynarun ja vetäistä, taikka pitää kädestä kiinni ja juoksuttaa kaapin kulmaan ei se välttämättä enää pelkästään vaan kasvata luonnetta. Jäi pitkäksi aikaa paha mieli, olen jotenkin niin väsynyt kaikesta jouluvalmistelusta muutenkin että olisin kaivannut pään silittelyä ja lämpimiä ajatuksia ja sanoja, enkä arvostelua äitiydestäni. Ärsyttää, vituttaa ja ahdistaa. Ensi joulun vietän kotona samperi soikoon. Anoppi syököön kolmen ruokalajin illallisen kello seitsemän illalla ihan keskenään, lapsiperheelle nuo aikuisten joulupöydät on ihan kidutusta.

Joku ongelma sinulla on kun lapseton ihminen alkaa sinua ripittämään ja muut kuuntelevat. Itselläni neljä lasta. Kellään ei koskaan ole ollut aihetta kertoa minulle miten lapsia kasvatetaan. Ehkä siksi että lapseni ovat hyvin kasvatettuja. Ovat olleet edukseen myös joulupöydässä. Pieni lapsi jo tottuu siihen että kun ruokaillaan niin ruokaillaan. Pitkiä illallisia varten toinen vanhemmista poistuu lasten kanssa ruokapöydästä ennenkuin lasten riehuminen alkaa. Tuliko ruokailu sinulle täysin puskista? Tai se, että kun sinulla on pieniä lapsia niin se vaatii erityisjärjestelyjä? Et osannut hoitaa tilannetta mutta olisi tarvinnut sanoa kuinka hyvin osaat hoitaa tilanteen ja taputella hellästi poskelle. Get real,,,

Samaa mieltä. Yleensä muut ovat hiljaa, jos ovat samaa mieltä. Se, että KUKAAN ei ojentanut lapsetonta veljeä, että mitäköhän sinäkin asiasta tiedät, antaa ymmärtää, että he olivat asiasta suurin piirtein samaa mieltä. Ap taitaa hyysätä lapsiaan yli sen, mitä vanhemmat normaalisti. Eli ei ollut kyse tavanomaisesta perään katsomisesta siitä huolehtimista, ettei mitään satu, vaan jonkinlaisesta stressaantuneesta panikoinnista, mikä meni muistakin "yli". Lisäksi nuo kommentit siitä, että "olisi aikaa muuhunkin..." antaa ymmärtää, että ap valittaa muille siitä, kuinka lapset vievät kaiken ajan ja huomion, eikä hänellä ole muuta elämää. Vaikuttaa siltä, että ap itse käyttäytyy niin, ettei hänellä ole muuta kuin stressiä lapsista ja näyttää myös sen muille ja jouluateriallakin numeron ja näytöksen tekeminen tällaisesta "kuinka äiti joutuu koko ajan vahtimaan ja uhrautumaan lasten takia" alkoi vihdoin ottaa muitakin hermoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma juttu kun lapsettomat ei "ikinä tiedä mistään mitään", terveisin lapseton nuori lastenhoitaja joka on opettanu pennun jos toisenkin nukahtamaan itse sänkyynsä, käyttäytymään bussissa jnejne.. Lapset on kun koiranpentuja ei se lasten kasvatuskaan oikeesti ole kun vähän maalaisjärkeä ja perus psykologiaa :|

Et kovin ammattitaitoiselta lastenhoitajalta vaikuta, jos annat 1 v ja 4 v lasten toikkaroida keskenään miten sattuu vieraassa huushollissa.

Pointti ei ollut se että antaa kakaroiden juosta miten tykkää, vaan se että on typerää kuinka äidit kuvittelee olevansa jotain ylimaallisia tietopankkeja, kun joku lapseton asioihin perehtynyt ja lasten kanssa ollut voi osata hoitaa tilanteen paljon paremmin. Ja kun pumpulissa kasvaneita nykylapsia katsoo, niin kyllä olis monella äidillä lisää opittavaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomilta tulee parhaat vinkit kasvatukseeen ja kortittomilta liikenteeseen.

Ei kannata ottaa kovin vakavasti kommentteja jotka tulee syyntakeettomilta.

Ei kai taitoon kasvattaa lapsia omia lapsia tarvita. On paljon ammattikasvattajia joilla ei ole omia lapsia. Ja jos omat lapset tekisivät automaattisesti hyväksi kasvattajaksi, niin ei olisi lainkaan ongelmalapsia. Kun ihmisten ilmoilla seuraa niitä päättömästi ryntäileviä ja muiden aikuisten tiellä pyöriviä mukuloita, huomaa kyllä, että vanhemmuus ei takaa lastenkasvatuskykyjä.

Niin että riittää, että teoriassa osaa kasvattaa? Samalla omahyväisesti ihmettelee, miksi oikeat vanhemmat eivät kykene kymppisuoritukseen? Kälyni on tällainen, ei itse kestä hoitaa lapsia edes muutamaa tuntia parin kk välein. Kun on oikeasti lasten kanssa kokopäiväisesti, on se 8+ suoritus jo aika hyvin. En kaipaa ketään neuvomaan, miten teoriassa homma hoituu. Tiedän sen itsekin. Totuus vaan on, että vanhemmuus on usein raskasta, ja harva siitä suoriutuu täydellisesti, vaikka tietoa ja tahtoa olisikin. Tätä ei voi kukaan lapseton täysin tajuta. On myös eri asia olla ammattikasvattaja 40 h viikossa lapsille, jotka eivät ole omia, joista ei joudu kantamaan lopullista vastuuta, ja johon ei ole vanhemmuuden tunnesidettä.

Ketä mielestäsi osaa teoriassa? Jos ammattilaisia tarkoitat, niin he soveltavat oppimaansa teoriaa käytäntöön kasvattaessaan parhaansa mukaan ihmisten kasvattamattomia lapsia. Jos tarkoitit lapsettomia, niin monella heistä voi hyvinkin olla paremmat lähtökohdat vahemmuuteen ja paremmat käsitykset kasvattamisesta jo vaikka saamansa kasvatuksen vuoksi kuin ihmisillä joilla on lapsia. Huvittaa nämä nykyajan vanhemmat, jotka luovat jotain myyttiä raskaasta vanhemmuudesta ja vaikeista lapsista.  Jos omien lasten kanssa ajan viettäminen on niin kovin rankkaa, on kasvatus todellakin mennyt pieleen.

kiitos 1800-l Kirkko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin luultavasti käskenyt miestäni ojentamaan veljeään minun nähden että saan kostoni.

En voi sietää että alempiarvoinen pikkuveli suvun asteikolla hyppii nenälleni.

Ainakin meidän isäntäsuvun klaanissa vanhin veljistä on se johtaja uros ja hänen vaimonsa on vielä mahtavampi.

Pihalle olisi raahattu piestäväksi tuollainen veli, joka ei osaa pitää päätänsä kiinni. Pappakin olisi ollut samaa mieltä asiassa. Suvussa asiat hoidetaan hierarkian mukaan. Muuten syntyy anarkia.

Meillä pohjammaalla sama juttu. Jos pikkuveli huomaa epäkohdan lastenkasvatuksessa, menee hän sanomaan asiasta mammalle. Mamma sitten päättää onko asia vakava ja nuhtelee miniäänsä. Ei missään tapauksessa pikkuveli neuvo näissä asioissa, muuten menee turpakäräjille ja saattaa jätkä joutua pihalla isänsä ja veljensä hakkaamaksi. Tietää sitten pihalla sateessa lojuessaan tehneensä väärin.

Mistä ihmeestä te puhutte?

Sukuhierarkia? 😂😂😂😂😂😂

Vierailija kirjoitti:

Juu ennen vanhaan lapset istuivat juuri niin monta tuntia hiljaa paikallaan, kun aikuiset vaativat. Ei itketty eikä kiukuteltu. Silloin ennen vanhaan tosin lapsia sai hakata ja potkia niin paljon kuin huvitti, sen takia ne lapset oli kilttejä. Pelkäsivät kuolemaa.

Ihme mies ap:llä, ettei saanut sanotuksi velimiehelle että nyt pää kiinni, et tiedä mitään.

Mä olin tällainen lapsi. Istuin hiljaa paikallani sellaisissa tilanteissa ja tilaisuuksissa, joissa normaalit ihmiset niin tekevät. En todellakaan kiukutellut kylässä. Sain kotonani tarpeeksi huomiota, niin ei tarvinnut sitä hakea muualla. Mua  ei hakattu tms, mutta mua kasvatettiin ja opetettiin käyttäytymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en olisi lähtenyt tuohon ramppaamiseen vaan mennyt lapsien kanssa toiseen huoneeseen, jotta muut olisi saaneet syödä rauhassa. Ja sanonut miehelleni että tulee päästämään minut syömään kun itse on syönyt.

Nyt teidän jouluateria on pyörinyt juoksevien ja tylsistyneiden lasten ympärillä, joille olet oman kirjoituksesi mukaan jatkuvasti tarjonnut erilaista tekemistä. Kellään ei ole ollut ruokarauhaa!

Itse vietin sukulaisjoulua jossa koko aatto pyöri taaperon ympärillä. Lasta tuijotettiin ja hänelle lässytettiin. Vanhemmat teki syömisestä, potalla käynneistä ja nukutuksesta sellaisen ohjelman, että jos minulla ei jo olisi lapsia niin tuskin niitä haluaisin. Lapsi oli ihana, mutta vanhemmat ajavat itsensä tuolla meiningillä ja yliherkkyydellä loppuun. Kaikki lastenhoito piti tehdä yhdessä samaan aikaan ettei toiselle vaan jäänyt yhtään omaa aikaa.

En sanonut mitään, koska asia ei miulle kuulu.

"Kaikki lapsenhoito piti tehdä yhdessä samaan aikaan". Jep, sinä et tiedä yhtään mitään. Ja älä hanki lapsia ikinä.

Hah. Mulla kyllä on jo lapsia. Enkä ole tarvinnut miestäni viereen istumaan kun syötän lasta. Tai molempia vanhempia lasta nukuttamaan. Hommat tekee se kumpi ehtii tai haluaa ja toisella kertaa tekee toinen.

Nämäkin vanhemmat olisi päässeet paljon pienemmällä stressillä kun toinen olisi syöttänyt soseet, vaihtanut vaipan ja vienyt nukkumaan. Toinen vanhempi olisi saanut istua rauhassa ja juoda vaikka kupin kahvia.

Ja sitten seuraavalla kerralla osat toisinpäin. Lastenhoidosta voi tehdä juuri niin vaikeaa kun haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu ennen vanhaan lapset istuivat juuri niin monta tuntia hiljaa paikallaan, kun aikuiset vaativat. Ei itketty eikä kiukuteltu. Silloin ennen vanhaan tosin lapsia sai hakata ja potkia niin paljon kuin huvitti, sen takia ne lapset oli kilttejä. Pelkäsivät kuolemaa.

Ihme mies ap:llä, ettei saanut sanotuksi velimiehelle että nyt pää kiinni, et tiedä mitään.

Mä olin tällainen lapsi. Istuin hiljaa paikallani sellaisissa tilanteissa ja tilaisuuksissa, joissa normaalit ihmiset niin tekevät. En todellakaan kiukutellut kylässä. Sain kotonani tarpeeksi huomiota, niin ei tarvinnut sitä hakea muualla. Mua  ei hakattu tms, mutta mua kasvatettiin ja opetettiin käyttäytymään.

Mun toinen lapsi on tällainen. Hänet saattoi yksivuotiaasta ottaa mukaan hammaslääkäriin, magneettikuvaukseen, töihin...

Toinen taas on sellainen, että nyt kun on 16, ei ihan joka hetki ole tapaturmavaarassa. Yksivuotiaana oli täysin pitelemätön. Siskonsa synttäreillä tippui päälleen, matkalla nielaisi vieterin. Jne.

Ja ihan ovat huomiota ja kasvatusta nauttineet molemmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kun lapsettomat palauttavat maan pinnalle näitä vanhempia, joiden mielestä se oma lapsi on joku maailmankaikkeuden keskipiste. Ei ole.

Ne lapsettomat ei oikeasti tiedä paskaakaan siitä, millaista on vahtia ja kasvattaa esim. 1- vuotiasta, joten nämä ihmiset saa tunkea mielipiteensä ja neuvonsa syvälle sinne mihin päivä ei paista.

Se, että joskus on lapsenvahtina on vain pieni pintaraapaisu tähän aiheeseen, sitäpaitsi lapset käyttäytyy eri tavalla omien vanhempien kanssa kuin hoitajien tai jopa isovanhempien seurassa. Ja se on ihan normaalia.

Ei taida kaikki vanhemmatkaan tietää, kun niiden touhuja vierestä seuraa. :D

Vierailija kirjoitti:

Kumma juttu kun lapsettomat ei "ikinä tiedä mistään mitään", terveisin lapseton nuori lastenhoitaja joka on opettanu pennun jos toisenkin nukahtamaan itse sänkyynsä, käyttäytymään bussissa jnejne.. Lapset on kun koiranpentuja ei se lasten kasvatuskaan oikeesti ole kun vähän maalaisjärkeä ja perus psykologiaa :|

Noin itsekin ajattelin ennen kuin minusta tuli äiti... ripaus koirankoulutustyyppistä opetusta kyllä toimiikin (varsinkin päiväkodissa), mutta vanhemmuuteen ja perhe-elämään liittyy niin paljon muutakin että sitä ei oikeasti tajua kuin vasta kun itsellä on sama tilanne. Olen kyllä kiitollinen lapseni hyvistä hoitajista ja opeista päiväkodissa, mutta joskus huomaa ettei lapseton hoitaja pysty ymmärtämään ihan kaikkea, esim. miksi lapsi kiukkuaa vanhemmille, miltä lapsesta tuntuu kun arvostellaan jotain puutteellista taitoa tai miltä tuntuu jättää lapsi vieraiden hoitoon.

Ps. Lapset ei ole "pentuja"...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma juttu kun lapsettomat ei "ikinä tiedä mistään mitään", terveisin lapseton nuori lastenhoitaja joka on opettanu pennun jos toisenkin nukahtamaan itse sänkyynsä, käyttäytymään bussissa jnejne.. Lapset on kun koiranpentuja ei se lasten kasvatuskaan oikeesti ole kun vähän maalaisjärkeä ja perus psykologiaa :|

Et kovin ammattitaitoiselta lastenhoitajalta vaikuta, jos annat 1 v ja 4 v lasten toikkaroida keskenään miten sattuu vieraassa huushollissa.

Pointti ei ollut se että antaa kakaroiden juosta miten tykkää, vaan se että on typerää kuinka äidit kuvittelee olevansa jotain ylimaallisia tietopankkeja, kun joku lapseton asioihin perehtynyt ja lasten kanssa ollut voi osata hoitaa tilanteen paljon paremmin. Ja kun pumpulissa kasvaneita nykylapsia katsoo, niin kyllä olis monella äidillä lisää opittavaa

Aloittaja hoiti tilanteen oikein mallikkaasti, joten sitä on turha kritisoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma juttu kun lapsettomat ei "ikinä tiedä mistään mitään", terveisin lapseton nuori lastenhoitaja joka on opettanu pennun jos toisenkin nukahtamaan itse sänkyynsä, käyttäytymään bussissa jnejne.. Lapset on kun koiranpentuja ei se lasten kasvatuskaan oikeesti ole kun vähän maalaisjärkeä ja perus psykologiaa :|

Noin itsekin ajattelin ennen kuin minusta tuli äiti... ripaus koirankoulutustyyppistä opetusta kyllä toimiikin (varsinkin päiväkodissa), mutta vanhemmuuteen ja perhe-elämään liittyy niin paljon muutakin että sitä ei oikeasti tajua kuin vasta kun itsellä on sama tilanne. Olen kyllä kiitollinen lapseni hyvistä hoitajista ja opeista päiväkodissa, mutta joskus huomaa ettei lapseton hoitaja pysty ymmärtämään ihan kaikkea, esim. miksi lapsi kiukkuaa vanhemmille, miltä lapsesta tuntuu kun arvostellaan jotain puutteellista taitoa tai miltä tuntuu jättää lapsi vieraiden hoitoon.

Ps. Lapset ei ole "pentuja"...

En ole se kenelle vastaat, mutta et ole selvästi tiennyt mihin olet ryhtynyt, jos vanhemmuus on noin sinua järkyttänyt.

Pointti oli siinä että konservatiivisessa järjestyksessä perheelliset ovat paljon arvokkaampia asteikolla, kuin lapsettomat. Siksi on epäkohteliasta mennä neuvomaan perheellistä kasvatusasioissa. Asia pitää purkaa siten että kertoo epäkohdista isovanhemmille, joiden kautta päätös tehdään ja tieto kulkeutuu sitten miniälle tai pojalle.

Ei missään tapauksessa saa sanoa suoraan. Sukuriidat ja turhat murhat ja tapot tulevat tälläisistä riidoista. Monesti on suku jakaantunut kahtiakin ja pidetään vuosisatoja veririitaa suvun kesken.

Siksi asiat päätetään aina isovanhempien vallan kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kun lapsettomat palauttavat maan pinnalle näitä vanhempia, joiden mielestä se oma lapsi on joku maailmankaikkeuden keskipiste. Ei ole.

Ne lapsettomat ei oikeasti tiedä paskaakaan siitä, millaista on vahtia ja kasvattaa esim. 1- vuotiasta, joten nämä ihmiset saa tunkea mielipiteensä ja neuvonsa syvälle sinne mihin päivä ei paista.

Se, että joskus on lapsenvahtina on vain pieni pintaraapaisu tähän aiheeseen, sitäpaitsi lapset käyttäytyy eri tavalla omien vanhempien kanssa kuin hoitajien tai jopa isovanhempien seurassa. Ja se on ihan normaalia.

Ei taida kaikki vanhemmatkaan tietää, kun niiden touhuja vierestä seuraa. :D

Ei niin, mutta kun ruvetaan neuvomaan tyyliin "älä liikaa hössötä, anna sen maistaa vähän sitä koirankakkaa niin vahvistuu" tai "onkohan toi kiukuttelu normaalia" (uhmaikäisestä), niin tämmöiset vois jättää sanomatta jos ei itse ymmärrä asioista mitään, eikä ole itse lapsesta vastuussa.

Vierailija kirjoitti:

Kumma juttu kun lapsettomat ei "ikinä tiedä mistään mitään", terveisin lapseton nuori lastenhoitaja joka on opettanu pennun jos toisenkin nukahtamaan itse sänkyynsä, käyttäytymään bussissa jnejne.. Lapset on kun koiranpentuja ei se lasten kasvatuskaan oikeesti ole kun vähän maalaisjärkeä ja perus psykologiaa :|

Itse olen ollut lapseton lastenhoitaja ja nyt olen lastenhoitaja jolla on kolme omaa lasta. On aivan eri asia hoitaa ja kasvattaa muiden lapsia kuin omia lapsia. Siis hoitolapset vs omat on kuin eri universumista. Minäkin olen saanut monet hoitolapset nukahtamaan nätisti, mutta ne ei esim. kaipaa minun läheisyyttä ja turvaa öisin niinkuin omat lapset saattaa kaivata.

Hoitajan ja hoitolapsen suhteessa on aina enemmän tai vähemmän vieraskoreutta. Äidin ja lapsen suhteessa sitä ei ole, vaan äiti on se jolle kiukutellaan, jota uhmataan, jonka kanssa omia kykyjä ja rajoja ja taitoja koetellaan ja johon turvataan kaikessa, myös niissä kaikkein vaikeimmissa tunteissa mitä lapsi käy kehityksessään läpi. Suosittelen perehtymään lapsen kehityspsykologiaan vielä hieman paremmin.

Ja niin, on mulla koirakin. On ollut niitä elämäni aikana 5 kappaletta. Lapsen kasvattaminen aikuiseksi on vaativuudeltaan potenssiin sata koiran kasvatukseen verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Pointti oli siinä että konservatiivisessa järjestyksessä perheelliset ovat paljon arvokkaampia asteikolla, kuin lapsettomat. Siksi on epäkohteliasta mennä neuvomaan perheellistä kasvatusasioissa. Asia pitää purkaa siten että kertoo epäkohdista isovanhemmille, joiden kautta päätös tehdään ja tieto kulkeutuu sitten miniälle tai pojalle.

Ei missään tapauksessa saa sanoa suoraan. Sukuriidat ja turhat murhat ja tapot tulevat tälläisistä riidoista. Monesti on suku jakaantunut kahtiakin ja pidetään vuosisatoja veririitaa suvun kesken.

Siksi asiat päätetään aina isovanhempien vallan kautta.

😂😂😂😂😂😂😂😂

En ole ikinä kuullut moista moskaa.

Normaali-ihminen tarjoutuu auttamaan. Esim niin että vahtii lapsia sillä aikaa kun vanhempi syö. Tai se isä voisi vuorotella vaimonsa kanssa...

Vierailija kirjoitti:

Veli ei ole koskaan viettänyt edes kokonaista tuntia lasteni kanssa, että pystyisi mihinkään kokemuspohjaan pohjaamaan neuvojaan. Siinä yhdessä tunnissakin kyllä jo selviäisi, että miksi ei kannata jättää näitä lapsia ihan kahdestaan keskenään. On varmasti ihanaa olla oikeassa ilman todellista vastuuta. Sitten jos ja kun jotain tapahtuu, ei voivottelu enää auta. Monia läheltäpiti tilanteita ja haavereita on sattunut meidän vanhempien lähellä ollessakin, saati sitten jos ei perään katso. Vituttaa. Mutta onneksi voin sanoa samaa tuossa kymmenen vuoden päästä kun omat lapset osaa jo olla rauhassa paikoillaan ja veli kenties vahtii omaa yksivuotiastaan. Älä viitsi hössöttää, juo nyt se kalja vaan rauhassa. Ei ne lapset rikki mene pienistä kolhuista 😂😂😂 Ai että. Sitä odotellessa. Ap

Valitettavasti kaikki ei tajua sitä vahtimista edes, kun itsellä on niitä lapsia. Oman siskonpoikani piti päätyä sairaalaan, että vanhemmilleen upposi päähän se, että ne jalat toimii ennen kuin järki sanoo yhtään mitään.