Lue keskustelun säännöt.
Miesystävä jätti lahjatta
26.12.2017 |
Kuulostan provolta mutta en ole, olisinkin...
Olemme aikuisia, eronneita molemmat lapsinemme. Tapasimme ja rakastuimme viime elokuun alussa. Syksy oli hyvä, rakkaudentäyteinen ja iloinen. Tutustuimme ja kiinnyimme toistemme lapsiinkin.
Ostin miehelle pari joululahjaa, samoin hänen lapsilleen. Juttelin etukäteen lasten lahjoista ja omasta toisestakin hän tiesi, sillä arvokas lehtitilaus alkoikin vahingossa joulukuun numerosta joka tuli jo 10pv ennen jouluaattoa.
Osallistuin lisäksi aivan samalla 100 eurolla myös hänen vanhempiensa lahjaan kuten hän, sisarukset ja puolisot.
Joulu on minulle todella tärkeää aikaa ja olen kertonut siitä miehelle. Hän halusi viettää sukujoulun jonne minut ja lapsenikin kutsuttiin, mutta sitä en vielä kokenut luontevaksi. Kutsuin hänet meille, mutta halusi olla tuolla ja se oli ok kummallekin.
Olen saanut pitkin joulua samoja rakkaudentäyteisiä viestejä kuin aiemminkin ja kävimme nyt heidän kotiuduttuaan kylässä miehen ja lastensa luota.
Annoin kaikki lahjat heille jo 22.12. Ja mitä sain itselleni ja 2-vuotiaalleni mieheltä? En yhtään mitään. En edes lapselle parin euron pikkuautoa, en edes yhtä suklaarasiaa. Olen itse laittanut heihin helposti 300e.
Mies on hyvätuloinen, paremmin hän tienaa kuin minä ja sai vieläpä juuri ison monien tuhansien eurojen bonuksen joulukuussa. Olisi ollut rahaa edes pikkuiselle ostaa.
Minusta tuntuu todella pahalta. Lähdimme sieltä kohtuu pian pois kun kahvinkin kanssa oli tarjolla jopa ei-yhtään-mitään. (Tämä ei uutta, olen toki miehen pihiksi huomannut jo.)
Olenko hemmoteltu keski-ikäinen prinsessa vai onko tästä lupa loukkaantua? Minusta tuntuu pahalta. En ole tavaran perään vaan kun koen että hän ei arvosta minua ja meitä yhtään - vaikka mies olikin käydessämme samanlainen halaileva ja silittelevä kuin ennenkin.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostan provolta mutta en ole, olisinkin...
Olemme aikuisia, eronneita molemmat lapsinemme. Tapasimme ja rakastuimme viime elokuun alussa. Syksy oli hyvä, rakkaudentäyteinen ja iloinen. Tutustuimme ja kiinnyimme toistemme lapsiinkin.
Ostin miehelle pari joululahjaa, samoin hänen lapsilleen. Juttelin etukäteen lasten lahjoista ja omasta toisestakin hän tiesi, sillä arvokas lehtitilaus alkoikin vahingossa joulukuun numerosta joka tuli jo 10pv ennen jouluaattoa.
Osallistuin lisäksi aivan samalla 100 eurolla myös hänen vanhempiensa lahjaan kuten hän, sisarukset ja puolisot.
Joulu on minulle todella tärkeää aikaa ja olen kertonut siitä miehelle. Hän halusi viettää sukujoulun jonne minut ja lapsenikin kutsuttiin, mutta sitä en vielä kokenut luontevaksi. Kutsuin hänet meille, mutta halusi olla tuolla ja se oli ok kummallekin.
Olen saanut pitkin joulua samoja rakkaudentäyteisiä viestejä kuin aiemminkin ja kävimme nyt heidän kotiuduttuaan kylässä miehen ja lastensa luota.
Annoin kaikki lahjat heille jo 22.12. Ja mitä sain itselleni ja 2-vuotiaalleni mieheltä? En yhtään mitään. En edes lapselle parin euron pikkuautoa, en edes yhtä suklaarasiaa. Olen itse laittanut heihin helposti 300e.
Mies on hyvätuloinen, paremmin hän tienaa kuin minä ja sai vieläpä juuri ison monien tuhansien eurojen bonuksen joulukuussa. Olisi ollut rahaa edes pikkuiselle ostaa.
Minusta tuntuu todella pahalta. Lähdimme sieltä kohtuu pian pois kun kahvinkin kanssa oli tarjolla jopa ei-yhtään-mitään. (Tämä ei uutta, olen toki miehen pihiksi huomannut jo.)
Olenko hemmoteltu keski-ikäinen prinsessa vai onko tästä lupa loukkaantua? Minusta tuntuu pahalta. En ole tavaran perään vaan kun koen että hän ei arvosta minua ja meitä yhtään - vaikka mies olikin käydessämme samanlainen halaileva ja silittelevä kuin ennenkin.
Se on minun Ex, eli siihen on syy miksi ihmiset on Exiä, ei kukaan eroa jos kaikki on hyvin, Ex on Ex koska se on huono ja laitettu kiertoon....onhan tämä nyt ihan selvä asia !!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eeeeei vittu.... Siis kiukutteleeko jotkut vielä aikuisenakin kun pukki ei tuonut sitä juttua jonka ympyröi kuvastosta :'D ei voi ymmärtää.... Itse kun en ole 15 ikävuoden jälkeen toivonut yhtään mitään, kun en millään krääsällä tee mitään paitsi heitän roskiin kun tilanne sallii. Selvä kahiseva on ainoa järkevä ja käytännöllinen lahjoitus ja sitäkään nyt ei aikuinen ihminen viitsi suoraan pyytää.
Anteeksi, mutta olen itse, aikuinen akateeminen nainen, ja sinun tekstisi oli suoraan jostain 13V teini lehdestä. Muutama viikko - kuukausi tunnettu ja kaikki on niiiiiiiin täydellistä mutta ei sitten olekkaan....
Ihan teini menoa teillä ainakain on, ja lapset ja sukulaiset...kaikki se otettu mukaan sekoilemaan muutamassa viikossa.
Sorry nyt vaan, mutta ette kumpikaan tunnu vastuuntuntoisilta, tämä kuulostaa ihan yhden julkimon parisuhteelta....
Olen itse mies ja vihaan tuollaisia pihejä junttipossuja.
Mielestäni sinulla on oikeus loukkaantua, sillä vaikka lahjojen arvolla ei väliä (itse ostan yleensä sellaisia asioita mitä lahjan saaja ei raaski itselleen hankkia) niin ajatus on tärkeä.
Kyllä tuo mielestäni kertoo ihmisestä aika paljon ja vaikkei ole syy eroon, niin ei tuollainen pitkällä juoksulla oikein autakkaan.
Jos piheyssyistä kahvin kanssakaan ei ole mitään tarjolla, niin vetäisin kyllä omat johtopäätökseni. Ei sairaalloisen itaran ihmisen kanssa pysty elämään, tai ainakaan minä en pystyisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei mä haluan tietää tälle jatkoa!