Miksiköhän minun äitini ei ole ikinä sanonut mulle miten vastenmielistä oli hoitaa minua ym?

Meinaan, en olisi ehkä hankkinut omia lapsia, jos äitini olisi ollut rehellinen siitä, miltä se tuntuu. Siis se mun hoitaminen.

Muita, joiden äidit peittelevät moista vaikuttaakseen hienommilta silmissänne kuin ovatkaan? Siis ihmisinä?

Pääsetkö tällä viikolla takaisin terapiaan?

Nyt on joulu. Etkö Kivikissaäiti edes yhtenä päivänä vuodessa pysty olemaan jauhamatta äidistäsi?

Vierailija kirjoitti:

Pääsetkö tällä viikolla takaisin terapiaan?

No e :(

Kivet taas kolisee..

Älkää ruokkiko Kivikissaäitiä jouluna.

Kristallit helisee

Mutta jos jonkun äiti ois käyttäytnyt samoin?

Eli jos sun äiti ois sanonut että sua oli inhottavaa hoitaa ja olla äiti, sä et olis hankkinut lapsia, vaikka se olikin sun mies joka pakotti sun hankkiin lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Eli jos sun äiti ois sanonut että sua oli inhottavaa hoitaa ja olla äiti, sä et olis hankkinut lapsia, vaikka se olikin sun mies joka pakotti sun hankkiin lapsia?

Ensimmäiseen lauseen joo ja toiseen, että mies ei kyllä pakottanut. Oli primus motor, mutta ei tietenkään pakottanut. Ei tuollaista asiaa voi pakottaa, ellei ole todella väärässä suhteessa ja rakastunut silti ja realiteetit hukannut henkilö.

Kaikki eivät ole luontaisia äitejä. Joskus vain jokin suhde tökkii koko ajan. Ehkä teille kävi näin?

Ehkä siksi, että psyykkisesti terveistä äideistä ei ole vastenmielistä hoitaa lastaan. 

Jos äitisi tätä ei ole, niin on kuitenkin sen verran täyspäinen, ettei inhon tunteitaan sinulle pura. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät ole luontaisia äitejä. Joskus vain jokin suhde tökkii koko ajan. Ehkä teille kävi näin?

Ei käynyt. Hommassa oli jo ihan selvää ennen lapsia, että rakkaudesta emme ole yhdessä. En ainakaan minä.

Vierailija kirjoitti:

Eli jos sun äiti ois sanonut että sua oli inhottavaa hoitaa ja olla äiti, sä et olis hankkinut lapsia, vaikka se olikin sun mies joka pakotti sun hankkiin lapsia?

Älä ruoki Kivikissaäitiä.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä siksi, että psyykkisesti terveistä äideistä ei ole vastenmielistä hoitaa lastaan. 

Jos äitisi tätä ei ole, niin on kuitenkin sen verran täyspäinen, ettei inhon tunteitaan sinulle pura. 

Se oli virhe, koska nyt pidin niitä hyveinä, siis että niissä ei ole mitään väärää minua kohtaan, vaan äiti nyt vain oli stressaantunut tms. Vaikka ei se siitä johtunut ja tunsin inhon, vaikka en tiennyt mitä se oli. Äiti oli todella epärehellinen mua kohtaan siinä. En mä ois siitä hajonnut, jos se ois paljastanut mulle vaikka kun olen kaksikymmentä, että äitiys oli hirvittävintä paskaa jota se on joutunut kokemaan. Se ois selittänyt äidin käytöstä ja vihaa mua kohtaan äidin ongelmaksi, ei minusta johtuvaksi.

ap

Sun kannattaisi nyt riipaista kunnon känni.

Tai oikeastaan se ois voinut kertoa sen mulle jo kun olin 15, niin oisin voinut alkaa jo silloin vihata äitiä ihan kunnolla ja hylätä hänet. Esittämällä välittävää mä sain kärsiä ja hän esitti rakastavaa hyvistä. Koskaan en kuitenkaan saanut sitä, mitä hyvät äidit antavat. Tukea, ymmärrystä, hyväksyntää.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos sun äiti ois sanonut että sua oli inhottavaa hoitaa ja olla äiti, sä et olis hankkinut lapsia, vaikka se olikin sun mies joka pakotti sun hankkiin lapsia?

Ensimmäiseen lauseen joo ja toiseen, että mies ei kyllä pakottanut. Oli primus motor, mutta ei tietenkään pakottanut. Ei tuollaista asiaa voi pakottaa, ellei ole todella väärässä suhteessa ja rakastunut silti ja realiteetit hukannut henkilö.

No sehän teit muksut vain koska mies halusi, näin olet itse sanonut. Et sä silloin voi väittää että olisit edes halunnut lapsia.. Teitte sopimuksen että mies haluaa joten se hoitaa ja kasvattaa, joten alunperinkään et halunnut heitä etkä halunnut olla äiti joten taisit jo tietää kuinka pasta tulet olemaan ja että susta ei ole siihen... Joten voit luovuttaa ja jatkaa elämää.. Jättää perheesi rauhaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos sun äiti ois sanonut että sua oli inhottavaa hoitaa ja olla äiti, sä et olis hankkinut lapsia, vaikka se olikin sun mies joka pakotti sun hankkiin lapsia?

Ensimmäiseen lauseen joo ja toiseen, että mies ei kyllä pakottanut. Oli primus motor, mutta ei tietenkään pakottanut. Ei tuollaista asiaa voi pakottaa, ellei ole todella väärässä suhteessa ja rakastunut silti ja realiteetit hukannut henkilö.

No sehän teit muksut vain koska mies halusi, näin olet itse sanonut. Et sä silloin voi väittää että olisit edes halunnut lapsia.. Teitte sopimuksen että mies haluaa joten se hoitaa ja kasvattaa, joten alunperinkään et halunnut heitä etkä halunnut olla äiti joten taisit jo tietää kuinka pasta tulet olemaan ja että susta ei ole siihen... Joten voit luovuttaa ja jatkaa elämää.. Jättää perheesi rauhaan.

En, en vain siksi, en tehnyt heitä miehelle, en todellakaan. Ajattelin, että voimme pysyä yhdessä, vaikken niin koskisikaan lastenhoitoon 24/7. Ja että mies saa hoitaa käskyt ja opastuksen, etten mä sano liian jyrkästi :/ Mies sitten olikin valtavan lepsu ja mulla meni käpy.

ap