Kokematon 36-vuotias mies
Eli tosiaan, olen jo tähän ikään päässyt ilman seksiä. Ihan hetero olen ja välillä kovatkin halut. Kohtalotovereita tai vinkkejä?
Hyvää joulua!
Kommentit (233)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öh, käsitättekö, että maksullinen ei oikeasti halua seksiä asiakkaan kanssa? Asiakas voi olla hänelle jopa todella vastenmielinen. Hän tosiaan tarjoaa ihan vain reikää tai mistä asiakas nyt maksaakaan.
Itse en pystyisi ikinä nauttimaan jos toinen ei haluaisi ja teeskentelisi.
Muuten olen tullut siihen tulokseen, että ap on joko provo tai ei oikeasti edes halua naista tai suhdetta naisen kanssa: sanoo, että puhelin pitäisi päivittää, jos aikoisi tinderiin, mutta kuitenkin pystyy käydä katsomassa suosittujen miesten profiileja. Ei mene chattiin. Ei perusta anonyymiä meiliosoitetta, johon voisi ohjata yhteydenotot. Ei edes harkitse naisen kutsua käydä kahvilla. Ei vastaa onko ystäviä, etenkin naisystäviä.Siitähän se kokemattomuus johtuu, että ei oikeasti halua naista/miestä. Ajatuksen tasolla varmaan ihan kiva kuvitella kotona, että harrastaisi seksiä jonkun kanssa. Tai todella houkuttelevaakin.
Sitten todellisuus onkin se, että netissä sovituille treffeille ilmestyy aivan vieras ihminen, jonka ulkonäkö ei herätä mitään kiinnostusta ja jolla on roppakaupalla omia toiveita, epäilyksiä ja epävarmuutta. Siitä alkaisi tuskallisen hidas haparointi kohti parempaa tutustumista ja se lopullinen päämäärä voi olla kuukausien päässä. Jos sinne edes päästään. Ja edelleen se ihminen on tavallinen, tylsä, vieras ja vaativa. Kun oikeasti sen piti mennä niin, että ilmassa on heti sähköä ja vastapuoli on valmis saman tien unohtamaan omat tarpeensa ja toiveensa ja asettumaan opettajaksi ja ymmärtäjäksi kokemattomalle.
Kun vastassa onkin oikea ihminen, osa vain toteaa että tästä on liikaa vaivaa ja minun pitäisi päästä helpommalla. Jotkut turvautuvat tässä vaiheessa rahaan, jotkut antavat periksi. Luovuttajia molemmat.
Olenhan mä ollut, sanotaanko 5 kertaa, ihastunut tässä aikuisiällä. Kaikki siis ihan tosielämässä tavattuja. Kyllä mä olisin heidän kanssaan halunnut olla ja juttelinkin parin kanssa aika paljonkin. Ei ollut mitään mielikuvaihastuksia.
Omassa päässä vaan aina kummitteli se että on poikuus tallella ja se olisi ihan liian outoa enkä kelpaisi eikä olisi mitään annettavaa. En koskaan tosissani uskaltanut yrittää. Ei tälläisestä voi mieskavereiden kanssa puhua, varsinkaan enää :) Ainakin mun kaveripiirissä jo yli 20-vuotias jolla on poikuus tallella oli pilkan kohde.
Aivan. Tuossahan se ogelma on. Kun pitäisi tosissaan uskaltaa yrittää. Ja se uskallus on jokaisen pystyttävä jostain löytämään. Eikä se siihen lopu, että seksiä on harrastanut kerran. Parisuhteessakin pitää ottaa riskejä, asettua alttiiksi ja paljastaa itsestään todella kipeitä asioita. Tai pitäisi. Onhan niitäkin ihmisiä parisuhteissa, jotka eivät uskalla puhua eivätkä osoittaa tunteitaan. Näiden kumppanit ovat hyvin onnettomia.
Ehkä mulla oli se ongelma että liikuin vähän railakkaamassa seurassa nuorempana, vaikka olin masentunut. Ei siinä porukassa paljon säälitty muita joilla oli poikuus tallella ~20-vuotiaana. En itse koskaan kertonut oikein henkilökohtaisia asioita kellekkään ja kaikki oletti mun olevan suosittu. :)
Mutta kun itsellä ei vaan ollut niitä ihastuksia masentuneena niin kaikki jäi kokematta siltä saralta.
Sama historia minulla muuten, paitsi että minulla ei ollut minkäänlaista seuraa nuorena. Lopputuloskin melkein sama kuin sinulla. Jossain vaiheessa vain oli pakko alkaa aktiivisesti tutustua ihmisiin, vaikka tiesi että siinä voi polttaa näppinsä. Niin kävikin pari kertaa, mutta kannatti.
Kyllä mäkin tiedostin aina että pitäs hakea seuraa, mutta jotenkin sitten 'kostin' itelleni sen menetetyn ajan. Vähän kuin japanissa ne hikikomorit? https://fi.wikipedia.org/wiki/Hikikomori
Sitten tosiaan meni pitkään ettei ollut mitään kiinnostusta ja ykskaks ihastuin.
Kai ymmärrät että olet pohtinut syitä ja omaa käytöstäsi tarpeeksi? Nyt olisi aika tehdä jotain konkreettista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öh, käsitättekö, että maksullinen ei oikeasti halua seksiä asiakkaan kanssa? Asiakas voi olla hänelle jopa todella vastenmielinen. Hän tosiaan tarjoaa ihan vain reikää tai mistä asiakas nyt maksaakaan.
Itse en pystyisi ikinä nauttimaan jos toinen ei haluaisi ja teeskentelisi.
Muuten olen tullut siihen tulokseen, että ap on joko provo tai ei oikeasti edes halua naista tai suhdetta naisen kanssa: sanoo, että puhelin pitäisi päivittää, jos aikoisi tinderiin, mutta kuitenkin pystyy käydä katsomassa suosittujen miesten profiileja. Ei mene chattiin. Ei perusta anonyymiä meiliosoitetta, johon voisi ohjata yhteydenotot. Ei edes harkitse naisen kutsua käydä kahvilla. Ei vastaa onko ystäviä, etenkin naisystäviä.Siitähän se kokemattomuus johtuu, että ei oikeasti halua naista/miestä. Ajatuksen tasolla varmaan ihan kiva kuvitella kotona, että harrastaisi seksiä jonkun kanssa. Tai todella houkuttelevaakin.
Sitten todellisuus onkin se, että netissä sovituille treffeille ilmestyy aivan vieras ihminen, jonka ulkonäkö ei herätä mitään kiinnostusta ja jolla on roppakaupalla omia toiveita, epäilyksiä ja epävarmuutta. Siitä alkaisi tuskallisen hidas haparointi kohti parempaa tutustumista ja se lopullinen päämäärä voi olla kuukausien päässä. Jos sinne edes päästään. Ja edelleen se ihminen on tavallinen, tylsä, vieras ja vaativa. Kun oikeasti sen piti mennä niin, että ilmassa on heti sähköä ja vastapuoli on valmis saman tien unohtamaan omat tarpeensa ja toiveensa ja asettumaan opettajaksi ja ymmärtäjäksi kokemattomalle.
Kun vastassa onkin oikea ihminen, osa vain toteaa että tästä on liikaa vaivaa ja minun pitäisi päästä helpommalla. Jotkut turvautuvat tässä vaiheessa rahaan, jotkut antavat periksi. Luovuttajia molemmat.
Olenhan mä ollut, sanotaanko 5 kertaa, ihastunut tässä aikuisiällä. Kaikki siis ihan tosielämässä tavattuja. Kyllä mä olisin heidän kanssaan halunnut olla ja juttelinkin parin kanssa aika paljonkin. Ei ollut mitään mielikuvaihastuksia.
Omassa päässä vaan aina kummitteli se että on poikuus tallella ja se olisi ihan liian outoa enkä kelpaisi eikä olisi mitään annettavaa. En koskaan tosissani uskaltanut yrittää. Ei tälläisestä voi mieskavereiden kanssa puhua, varsinkaan enää :) Ainakin mun kaveripiirissä jo yli 20-vuotias jolla on poikuus tallella oli pilkan kohde.
Aivan. Tuossahan se ogelma on. Kun pitäisi tosissaan uskaltaa yrittää. Ja se uskallus on jokaisen pystyttävä jostain löytämään. Eikä se siihen lopu, että seksiä on harrastanut kerran. Parisuhteessakin pitää ottaa riskejä, asettua alttiiksi ja paljastaa itsestään todella kipeitä asioita. Tai pitäisi. Onhan niitäkin ihmisiä parisuhteissa, jotka eivät uskalla puhua eivätkä osoittaa tunteitaan. Näiden kumppanit ovat hyvin onnettomia.
Ehkä mulla oli se ongelma että liikuin vähän railakkaamassa seurassa nuorempana, vaikka olin masentunut. Ei siinä porukassa paljon säälitty muita joilla oli poikuus tallella ~20-vuotiaana. En itse koskaan kertonut oikein henkilökohtaisia asioita kellekkään ja kaikki oletti mun olevan suosittu. :)
Mutta kun itsellä ei vaan ollut niitä ihastuksia masentuneena niin kaikki jäi kokematta siltä saralta.
Sama historia minulla muuten, paitsi että minulla ei ollut minkäänlaista seuraa nuorena. Lopputuloskin melkein sama kuin sinulla. Jossain vaiheessa vain oli pakko alkaa aktiivisesti tutustua ihmisiin, vaikka tiesi että siinä voi polttaa näppinsä. Niin kävikin pari kertaa, mutta kannatti.
Kyllä mäkin tiedostin aina että pitäs hakea seuraa, mutta jotenkin sitten 'kostin' itelleni sen menetetyn ajan. Vähän kuin japanissa ne hikikomorit? https://fi.wikipedia.org/wiki/Hikikomori
Sitten tosiaan meni pitkään ettei ollut mitään kiinnostusta ja ykskaks ihastuin.
Kai ymmärrät että olet pohtinut syitä ja omaa käytöstäsi tarpeeksi? Nyt olisi aika tehdä jotain konkreettista.
Mä yritän, täältä tulin kysymään naisilta suoraa mielipidettä että pitäiskö käydä maksullisella, vastaus oli ei. Kahvittelja ei ole vielä linjoilla. Vanha naiskaveri löytyi tinderistä minne loin profiilin äsken :D
Treffi24 kyllä kuollut? Tulee enemmän homomiehiltä ja pareilta viestiä kuin naisilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öh, käsitättekö, että maksullinen ei oikeasti halua seksiä asiakkaan kanssa? Asiakas voi olla hänelle jopa todella vastenmielinen. Hän tosiaan tarjoaa ihan vain reikää tai mistä asiakas nyt maksaakaan.
Itse en pystyisi ikinä nauttimaan jos toinen ei haluaisi ja teeskentelisi.
Muuten olen tullut siihen tulokseen, että ap on joko provo tai ei oikeasti edes halua naista tai suhdetta naisen kanssa: sanoo, että puhelin pitäisi päivittää, jos aikoisi tinderiin, mutta kuitenkin pystyy käydä katsomassa suosittujen miesten profiileja. Ei mene chattiin. Ei perusta anonyymiä meiliosoitetta, johon voisi ohjata yhteydenotot. Ei edes harkitse naisen kutsua käydä kahvilla. Ei vastaa onko ystäviä, etenkin naisystäviä.Siitähän se kokemattomuus johtuu, että ei oikeasti halua naista/miestä. Ajatuksen tasolla varmaan ihan kiva kuvitella kotona, että harrastaisi seksiä jonkun kanssa. Tai todella houkuttelevaakin.
Sitten todellisuus onkin se, että netissä sovituille treffeille ilmestyy aivan vieras ihminen, jonka ulkonäkö ei herätä mitään kiinnostusta ja jolla on roppakaupalla omia toiveita, epäilyksiä ja epävarmuutta. Siitä alkaisi tuskallisen hidas haparointi kohti parempaa tutustumista ja se lopullinen päämäärä voi olla kuukausien päässä. Jos sinne edes päästään. Ja edelleen se ihminen on tavallinen, tylsä, vieras ja vaativa. Kun oikeasti sen piti mennä niin, että ilmassa on heti sähköä ja vastapuoli on valmis saman tien unohtamaan omat tarpeensa ja toiveensa ja asettumaan opettajaksi ja ymmärtäjäksi kokemattomalle.
Kun vastassa onkin oikea ihminen, osa vain toteaa että tästä on liikaa vaivaa ja minun pitäisi päästä helpommalla. Jotkut turvautuvat tässä vaiheessa rahaan, jotkut antavat periksi. Luovuttajia molemmat.
Olenhan mä ollut, sanotaanko 5 kertaa, ihastunut tässä aikuisiällä. Kaikki siis ihan tosielämässä tavattuja. Kyllä mä olisin heidän kanssaan halunnut olla ja juttelinkin parin kanssa aika paljonkin. Ei ollut mitään mielikuvaihastuksia.
Omassa päässä vaan aina kummitteli se että on poikuus tallella ja se olisi ihan liian outoa enkä kelpaisi eikä olisi mitään annettavaa. En koskaan tosissani uskaltanut yrittää. Ei tälläisestä voi mieskavereiden kanssa puhua, varsinkaan enää :) Ainakin mun kaveripiirissä jo yli 20-vuotias jolla on poikuus tallella oli pilkan kohde.
Aivan. Tuossahan se ogelma on. Kun pitäisi tosissaan uskaltaa yrittää. Ja se uskallus on jokaisen pystyttävä jostain löytämään. Eikä se siihen lopu, että seksiä on harrastanut kerran. Parisuhteessakin pitää ottaa riskejä, asettua alttiiksi ja paljastaa itsestään todella kipeitä asioita. Tai pitäisi. Onhan niitäkin ihmisiä parisuhteissa, jotka eivät uskalla puhua eivätkä osoittaa tunteitaan. Näiden kumppanit ovat hyvin onnettomia.
Ehkä mulla oli se ongelma että liikuin vähän railakkaamassa seurassa nuorempana, vaikka olin masentunut. Ei siinä porukassa paljon säälitty muita joilla oli poikuus tallella ~20-vuotiaana. En itse koskaan kertonut oikein henkilökohtaisia asioita kellekkään ja kaikki oletti mun olevan suosittu. :)
Mutta kun itsellä ei vaan ollut niitä ihastuksia masentuneena niin kaikki jäi kokematta siltä saralta.
Sama historia minulla muuten, paitsi että minulla ei ollut minkäänlaista seuraa nuorena. Lopputuloskin melkein sama kuin sinulla. Jossain vaiheessa vain oli pakko alkaa aktiivisesti tutustua ihmisiin, vaikka tiesi että siinä voi polttaa näppinsä. Niin kävikin pari kertaa, mutta kannatti.
Kyllä mäkin tiedostin aina että pitäs hakea seuraa, mutta jotenkin sitten 'kostin' itelleni sen menetetyn ajan. Vähän kuin japanissa ne hikikomorit? https://fi.wikipedia.org/wiki/Hikikomori
Sitten tosiaan meni pitkään ettei ollut mitään kiinnostusta ja ykskaks ihastuin.
Kai ymmärrät että olet pohtinut syitä ja omaa käytöstäsi tarpeeksi? Nyt olisi aika tehdä jotain konkreettista.
Mä yritän, täältä tulin kysymään naisilta suoraa mielipidettä että pitäiskö käydä maksullisella, vastaus oli ei. Kahvittelja ei ole vielä linjoilla. Vanha naiskaveri löytyi tinderistä minne loin profiilin äsken :D
Treffi24 kyllä kuollut? Tulee enemmän homomiehiltä ja pareilta viestiä kuin naisilta.
Ei kannata jumittaa siihen että joku ei vastaa, joku deittisivusto on kuollut jne. Mukavuusalueelle olisi kiva jäädä, tiedän kokemuksesta. Mutta pitää vain jaksaa ottaa kontaktia aina uusiin ihmisiin. Lähteä treffeille. Kestää kuitenkin todella kauan, ennen kuin löytyy joku jonka kanssa on kipinää. Jos ei käy tosi hyvä tuuri.
Eipä se kahvittelija tainnut enää seuratakkaan tätä :) No ei voi mitään! En nyt mene sinne maksulliselle. Kiitos näkökulmista, naiset :)
Vierailija kirjoitti:
Eipä se kahvittelija tainnut enää seuratakkaan tätä :) No ei voi mitään! En nyt mene sinne maksulliselle. Kiitos näkökulmista, naiset :)
Ei noin helposti saa luovuttaa. Ehkä kahvittelijalle on tullut joku yllättävä este, ettei ole päässyt linjoille. Kyllä me sulta vielä poikuus saadaan vietyä.
Otin jo popparit valmiiksi, kun aloin seuraamaan tätä 'vuosisadan rakkaustarinan' kehittymistä. Olisi kiva kuulla vielä jatko-osiakin, miten teillä treffit menivät yms.
Mikäli kuuluisin kohderyhmääsi, niin olisin itse ehdotellut treffejä, mutta nyt olisi kiva osallistua sivustaseuraajana.
Sopikaa nyt ne treffit herrantähden. Muutenhan tämä juttu lässähtää kokonaan kasaan. Hopihopi.
Hehe noh kyllä mä ainakin jossain tähän kahvittelijaan aion tutustua kunhan tulee takaisin :)
Ehkei heti niitä treffejä kasvotusten kuitenkaan!
Uusi yritys, missä kahvittelija?:)
Voi voi kahvittelija minkä teit :D
Ois kiva tietää miksi et tahdokkaan tutustua , edes netissä? Musta ois parempi eka keskustella chatissa ennen kuin ryntää tapaamaan...
Kai sä nimettömänä voit sanoa mitä vaan täällä? En loukkaannu, masennu tai edes lannistu :)
Vierailija kirjoitti:
Voi voi kahvittelija minkä teit :D
Ois kiva tietää miksi et tahdokkaan tutustua , edes netissä? Musta ois parempi eka keskustella chatissa ennen kuin ryntää tapaamaan...
Kai sä nimettömänä voit sanoa mitä vaan täällä? En loukkaannu, masennu tai edes lannistu :)
Mites AP, oisiko kannattanut tarttua tarjoukseen kun se esitettiin eikä hangata turhaan vastaan?
- Aikasemmin ketjua seurannut, en kuitenkaan ole se kahvittelija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi voi kahvittelija minkä teit :D
Ois kiva tietää miksi et tahdokkaan tutustua , edes netissä? Musta ois parempi eka keskustella chatissa ennen kuin ryntää tapaamaan...
Kai sä nimettömänä voit sanoa mitä vaan täällä? En loukkaannu, masennu tai edes lannistu :)
Mites AP, oisiko kannattanut tarttua tarjoukseen kun se esitettiin eikä hangata turhaan vastaan?
- Aikasemmin ketjua seurannut, en kuitenkaan ole se kahvittelija.
Olisi varmaan! Mutta kuten sanoin olin 12-22 töissä, siis oikeissa töissä enkä kerkeä palstaa päivitellä.
Voihan sitä hänkin tulla sanomaan miksi jätti leikin kesken.
Ei se mitään, on mulla siis näitä potentiaalisia treffikumppaneita. En sitä täältä tullut hakemaan. Pääasiassa mietin että pitäisikö sitä käydä maksullisella että olisi rohkeutta enemmän :)
Harmi että kahvittelija perääntyi. Vähän kyllä harmittaa ettei edes vaivautunut kertomaan syytä miksi pakeni :D
Myönnät että olen pohtinut asiaa mutta kuitenkaan se ei kelpaa vaan pitäisi avartaa. Oletan, että kerrot mikä on oikea maailmankuva ja olen tarpeeksi avarakatseinen, kunhan omaksun sinun näkemyksesi?