Lue keskustelun säännöt.
Selvittämätön asia/tapahtuma joka on jäänyt vaivaamaan?
Itsellä on useampia, mutta laitan tähän yhden noin niinkuin esimerkin vuoksi.
Olin n. 15-vuotias kun aloin saada kännykkääni soittoja joltain naiselta joka syytteli minua siitä että olen hänen miehensä panopuu. Olin ujo ja hiljainen enkä tiennyt miten reagoida, joten ilmoitin vain että naisella taitaa nyt olla väärä henkilö kyseessä. Nainen raivostui tästä ja aloitti "niin varmaan" -raivoamisen ja että tietenkin kiellän tekoseni, kuinkas muutenkaan!
Mitä tuohon voi sanoa?
Tämä nainen soitti aina silloin tällöin ja kysyi jotain tyyliin "Niin voisiks kertoa missä mun mies oli tiistaina?". Oli sellainen poissaoleva häiriintyneisyys aina äänessä joka jotenkin kylmäs. Tuli mieleen oma äitini joka oli todella epävakaa.
Viimeisen kerran kuulin tästä naisesta kun olin perheeni kanssa lomalla Espanjassa. Nainen sanoi että on nyt tulossa minua vähän moikkaamaan. Sanoin että tulee pitkä matka (ja kallis puhelu) kun ollaan ulkomailla. Kerroin vielä viimeisen kerran olevani teinityttö jolla ei ole ollut suhdetta kehenkään vastakkaisen sukupuolen edustajaan, ja että isäni sattuu olemaan tässä vieressä jos hän haluaa rupatella. Puhelu katkesi enkä kuullut hänestä enää toiste.
Tässä jäi vaivaamaan kaksi asiaa:
1) Numeroni oli salainen. Sitä ei löytyisi kenenkään kaiman nimellä numeropalvelusta. Kuka antoi numeroni?
2) Nainen tiesi etunimeni, eli soitti minulle nimen perusteella. Onko liian uskomaton sattuma että nainen oli näppäillyt numeron väärin mutta jahtasi samannimistä tyyppiä?
3) Jos olisikin käynyt niin ettei numero jostain syystä olisikaan salainen, liittymä oli isäni nimissä, ei minun.
Tästä kohta 20 vuotta aikaa mutta joskus tulee mieleen mitä häirikölleni kävi. Mistä hän tuli ja minne hän meni? Oliko nörtin näköinen teinityttö hänestä oikeasti uhka, vai olinko väärä henkilö? En edes tuntenut ketään aikuista miestä joka ei olisi ollut minulle sukua. Ja tämä nainen oli selvästi vanhempi, ja naimisissa.
Millaisia mysteerejä ja selvittämättömiä teillä on?
Kommentit (7964)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari kuukautta sitten ovelleni tuli pari tyyppiä. Kyselivät erästä henkilöä (sanotaan vaikka NN). Vastasin ovenraosta ettei täällä asu ketään sen nimistä. Siitäpä innostuivat ja alkoivat vaati NNää tulemaan paikalle. Metelöivät sen verran uhkaavasti että soitin poliisin.
Pari kertaa sen jälkeen on tullut tuntematon henkilö kyselemään ao NNää.
Kun menen ostoskeskukseen minua on alettu moikata. Moikkaajat on jotkut joita en tunne. Eräs vieläpä moikkasi "Hello NN!"
Voisiko olla niin, että tämä n.n on ollut esim huumediileri/prostituoitu? Selittäisi sen, miksi sen vanhalle (ja sinun nykyiselle) asunnolle on vieläkin tunkua. Älä avaa ovea vieraille ja soita jatkossakin todella herkästi poliisit. Pahimmassa tapauksessa meinaan voi joskus tulla eteen tilanne, jossa tuolta n.n:ltä tull
Muistutat jotakin N.N:ää, joka asuu tai on asunut paikkakunnalla. Se selittää moikkaukset ja joku on nähnyt missä asut ja se selittää ovat taakse tulot.
Minutkin on muutama kerta sekoitettu johonkin toiseen henkilöön, pari kertaa samaan ja sitten, kun en tiennyt asiasta, josta minulle puhuttiin, tajusi sekoittajat erehtyneensä henkilöstä. Mielenkiintoista, että itse olen pukeutumiseltani aivan ravissa tämä toinen pukeutuu erittäin persoonallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaista varmaan on kohdannut moni muukin - mutta mietityttää, miksi jotkut ihmiset suhtautuvat minuun vihamielisesti, vaikka eivät edes tunne minua tai vasta kohtaavat minut ensimmäistä kertaa. Muun muassa opiskellessa, illanistujaisissa tai uusissa työpaikoissa tapahtui sellaista, että ventovieraat mulkoilivat vihaisesti, kun astuin huoneeseen, vastasivat jotain ilkeää, kun esittäydyin heille tai tekivät suoranaista kiusaa koko sen ajan, kun olimme samassa tilassa. Näin ovat tehneet etenkin toiset naiset, mutta myös jotkut miehet. Mieleen on jäänyt kaksi tosi samanlaista tapausta, jotka kävivät samoihin aikoihin, kun olin työharjoittelussa ja eräissä illanistujaisissa. Molemmissa oli toinen nuorehko nainen, joka suhtautui minuun alusta asti jotenkin kiukkuisesti, kommentoi (kysymättä) tekemisiäni tylysti ja jopa naureskeli jotain sanomaani (täysin normaalia asiaa) muille paikalla oleville.
Vars
Pienet paikkakunnat ovat monesti erittäin itseriittoisia. Kaikkia uusia tyyppejä vieroksutaan. Ajatellaan heti, että mitä tuokin luulee olevansa.
Minulta katoaa vanhoja valokuvia. Myös sellaisia, joita olen laittanut valokuva-albumiin. Kun katson albumia pitkästä aikaa, on useammalla kuin yhdellä sivulla ollut kirjoittamani kuvateksti ja jälki, että siinä on ollut kuva, mutta kuva on kadonnut.
Kerran löysin albumin välistä myös pari irtokuvaa, joissa oli takana kirjoitettu kynällä, missä kuva oli otettu ja kuka kuvassa on, mutta en tunne kyseistä henkilöä enkä muista, miten kuvat olisivat minulle kulkeutuneet.
Veljeni kanssa ,oli kopioinnut tietoni sukukirjaan ilman lupaa toisesta sukukirjasta johon ite ilmoitin Ei kertonnut enkä myös näin saannut kirjaa ,tuttava laittoi viestin toiselta paikkakunnalta käskin ostaa sen kirppikseltä mulle .Tuli korona kirppis kiinni myyjä hesassa .soitin ei tule ennen kuin ohi kaikki Nyt sitten ei ole koko kirppistä .Soitin sukulaiselle kyllä sellainen on todella tehty .Toinen ite kerto laittoi hesaan suruadessin maalla oli kyseinen henkilö kun minä olin 15v hän pikkuinen 6v me lähettiin kylältä silloin pois ei mitään käyntejä kuin hautajaisissa kerran 3muuten käyntiä.Sitten aloin kuuleen kylältä kun kaupungissa näin henkilö kiitti osan otosta ,veli oli jatkannut kuitenkin adessien laittoja en tuntenut muistannut vainajia .Loppuko vaikka kiellettiin ,ja nyt ite haudassa .Olen pirulllisessa tilassa ollut kun en tiedä mitä laittanut minun puolesta .olen nuorin mutta kun ajattelen nyt kans yli 70v kun kuulin olin 60v.Räjähdin sille ja jos joku vieläkin ottaa esille mitä sanon .
Ajelin autolla nykyiseltä asuinpaikkakunnaltani käymään kotiseudullani. Matkaa on yli 400 kilometriä. Tuolla reissulla kadotin kännykkäni, jota mielestäni olin pitänyt povitaskussani koko matkan. Soitin kahdelle huoltoasemalle, jolla olin pysähtynyt, oliko kännykkää näkynyt. Ei kukaan eikä missään ollut nähnyt unohtunutta puhelinta. Ajattelin, että olen sen lopullisesti hukannut.
Kului viikko, ja yhtäkkiä minulle tuli ikään kuin näky, jossa poikkean pissalle tien poskeen ja kännykkä putoaa povitaskustani. Ihan näin tämän! Kokemus oli niin voimakas, että oli pakko saman tien lähteä ajamaan tuolle paikalle, vaikka matkaa oli 100 km. Ja siellä kännykkäni oli, täsmälleen tien penkalla siinä paikassa, mikä minulle näyssä osoitettiin. Kaiken huipuksi se toimi, vaikka oli maannut viikon räntäsateessa.
Selitys on varmaan se, että olin alitajuisesti hoksannut puhelimen putoamisen, ja myöhemmin se palautui mieleen. Tai sitten...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari kuukautta sitten ovelleni tuli pari tyyppiä. Kyselivät erästä henkilöä (sanotaan vaikka NN). Vastasin ovenraosta ettei täällä asu ketään sen nimistä. Siitäpä innostuivat ja alkoivat vaati NNää tulemaan paikalle. Metelöivät sen verran uhkaavasti että soitin poliisin.
Pari kertaa sen jälkeen on tullut tuntematon henkilö kyselemään ao NNää.
Kun menen ostoskeskukseen minua on alettu moikata. Moikkaajat on jotkut joita en tunne. Eräs vieläpä moikkasi "Hello NN!"
Voisiko olla niin, että tämä n.n on ollut esim huumediileri/prostituoitu? Selittäisi sen, miksi sen vanhalle (ja sinun nykyiselle) asunnolle on vieläkin tunkua. Älä avaa ovea vieraille ja soita jatkossakin todella herkästi poliisit. Pahimmassa tapauksessa meinaan voi jo
. . .pukeutumiseltani aivan tavis. . .
Olen tämän kertonut palstalla aiemmin, mutta kesämökillä on käynnistyneet sähköt monena vuonna jouluaatonaattona. Viimeksi viime vuoden puolella. Periaatteessa mikään sähkölaite ei ole päällä, silti oli nytkin kulutusta aikavälillä 23.-25.12,
Koskaan ei ole selvinnyt, kuka siellä käy, jos käy kukaan. Onko sähköyhtiöllä jokin moka, että laskutus lähtee juoksemaan 23.12.? Sinne ei aurata tietä talvella, joten jos joku sinne menee, niin joko hiihtää jäätä pitkin järveltä päin, hiihtää pellon poikki ja järven rantaa seuraten tai ajaa moottorikelkalla tai vastaavalla. Uhkarohkeaa se järven jäällä kulkeminen on monesti vielä joulun aikaan, kun jääpeite on ohut.
Minun isäni kävi muutama vuosi sitten katsomassa, näkyykö jälkiä mökkitiellä ja hanki oli ollut täysin koskematon tammikuun lopussa. Tosin onhan ne jäljet ehtineet peittyä. Se on ongelma, kun sähkölasku ei tule reaaliajassa. Joinakin vuosina kulutusta on 23.12. alkaen ja joinakin vuosina ei ole ollut, mutta sitä ei ole pantu merkille, onko kulutusta juuri niinä vuosina kun on järvi jo umpijäässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajelin autolla nykyiseltä asuinpaikkakunnaltani käymään kotiseudullani. Matkaa on yli 400 kilometriä. Tuolla reissulla kadotin kännykkäni, jota mielestäni olin pitänyt povitaskussani koko matkan. Soitin kahdelle huoltoasemalle, jolla olin pysähtynyt, oliko kännykkää näkynyt. Ei kukaan eikä missään ollut nähnyt unohtunutta puhelinta. Ajattelin, että olen sen lopullisesti hukannut.
Kului viikko, ja yhtäkkiä minulle tuli ikään kuin näky, jossa poikkean pissalle tien poskeen ja kännykkä putoaa povitaskustani. Ihan näin tämän! Kokemus oli niin voimakas, että oli pakko saman tien lähteä ajamaan tuolle paikalle, vaikka matkaa oli 100 km. Ja siellä kännykkäni oli, täsmälleen tien penkalla siinä paikassa, mikä minulle näyssä osoitettiin. Kaiken huipuksi se toimi, vaikka oli maannut viikon räntäsateessa.
Selitys on varmaan se, että olin alitajuisesti hoksannut puhelimen putoamisen, ja myöhemmin se palautui mieleen. Tai sitten...
Eihän tuo ole mikään näky. Ihminen tekee koko ajan havaintoja, jotka menevät aivoihin, mutta hän ei reagoi niihin, koska aivot rajaavat koko ajan pois ärsykettä, johon meidän ei kuulu reagoida. Joskus ne rajaavat pois sellaistakin, mikä on tärkeää. Jos minä istun sohvalla, otan vastaan aistiärsykettä: missä asennossa olen, miten kehoni on, mitä tuntuu, onko lämpötila sopiva, onko nälkä, onko jano, mitä muuta kehossa on menossa, mitä näen ympärillä, onko valoa, mitä ääniä kuuluu.
Esimerkiksi yleensä aivoni suodattavat pois kellon naksutuksen. Meillä on seinäkello, jonka ääneen en yleensä reagoi mitenkään. Jos olisi epänormaali tila, eli kello ei naksuttaisi, minulle todennäköisesti tulisi olo, ettei kaikki ole oikein. Se on tuurista kiinni, missä vaiheessa aivot välittäisivät minulle viestin, että kello on seisahtunut. Mieleen palauttaminen toimii juuri niin, että aivot erottavat joka sekunti turhaa dataa pois ja minun kannaltani merkityksellinen asia tulee ajatuksena, palautuu mieleen. Aivot ovat kouliutuneet reagoimaan epätavanomaiseen.
Sinä olet nähnyt, että puhelin putosi. Olet voinut havaita sen sivusilmällä, mutta jostain syystä aivosi eivät pitäneet sitä välttämättömänä tietona etkä siksi tullut tietoiseksi asiasta. Se palautui mieleen. Näin käy monesti, jos hukkaa avaimet. Ensin ei ole aavistustakaan, miten se on voinut tapahtua. Sitten kun sitä miettii ja miettii, jossain vaiheessa aivot alkavat itsestään prosessoida, että tuossa kohtaa pidin avaimia käsissä, ne tuntui kättä vasten, mutta tuossa kohtaa en enää tuntenut niitä kädessä. Yhtäkkiä nousee ajatuksena mieleen, että voisivatko kodin avaimet olla autossa tai kylpyhuoneessa tai sohvalla.
Olin töissä kun puhelimeeni oli soitettu kaksi kertaa,numero oli terveyskeskuksen ja olin kuulemma jättänyt sinä aamuna takaisinsoitto-pyynnön. En ollut. Ja palvelu tallensi sen numeron josta puhelu tuli joten ei ole mahdollista että joku olisi antanut kipeänä väärän numeron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi ja appiukko tulivat kylään. Tein heille ruuan lisäkkeeksi salaattia, kurkkua, tomaattia, salaattia, salaattijuustoa.
Kävimme pöytään ja vähän ajan kuluttua anoppi alkoi yskähdellä. Yskintä muuttui rajummaksi mutta onneksi se loppui yhtä pian kun alkoi.
Korjasin sitten lautaset ja ruokailuvälineet pois. Kun huomasin että etusormessa ollut laastari oli pudonnut. No etsimään sitä, oliko tiskialtaassa kun pesin kurkun, tomaatit, salaatin. Ei ollut. Oliko roskiksessa, ei näkynyt, en ollut muissa huoneissa käynyt joten tarkistin keittiön lattian ja maton, eipä näkynyt. Ei ollut vaatteissakaan, eikä uunin kintaissa, vielä tarkistin tiskinaltaan alapuolen kaapin. Ei näy. Ei myöskään biojätteestä.
Nyt jo alkoi epäilyttää, että olikohan salaattiin sekoittunut.
Ja anoppi nielaisi sen. Tämä jää ikuiseksi arvoitukseksi mutta nyt käytännössä voi todeta että laastarisuhteitakin voi syntyä.
Vierailija kirjoitti:
Olen tämän kertonut palstalla aiemmin, mutta kesämökillä on käynnistyneet sähköt monena vuonna jouluaatonaattona. Viimeksi viime vuoden puolella. Periaatteessa mikään sähkölaite ei ole päällä, silti oli nytkin kulutusta aikavälillä 23.-25.12,
Koskaan ei ole selvinnyt, kuka siellä käy, jos käy kukaan. Onko sähköyhtiöllä jokin moka, että laskutus lähtee juoksemaan 23.12.? Sinne ei aurata tietä talvella, joten jos joku sinne menee, niin joko hiihtää jäätä pitkin järveltä päin, hiihtää pellon poikki ja järven rantaa seuraten tai ajaa moottorikelkalla tai vastaavalla. Uhkarohkeaa se järven jäällä kulkeminen on monesti vielä joulun aikaan, kun jääpeite on ohut.
Minun isäni kävi muutama vuosi sitten katsomassa, näkyykö jälkiä mökkitiellä ja hanki oli ollut täysin koskematon tammikuun lopussa. Tosin onhan ne jäljet ehtineet peittyä. Se on ongelma, kun sähkölasku ei tule reaaliajassa. Joinakin vuosina kulutusta on
Se on ihan mahdollista, että joku viettää joulua esimerkiksi makkaraa paistellen teidän mökillä tai sen pihalla, jos teillä on grillikatos tai vastaava. Meillä on vielä paljon hurjempi tapaus. Mökkiin oli murtauduttu yhtenä keväänä ja siellä oli asuttu. Polttopuita oli käytetty ja saunottu. Meillä on saunan ovi aina lukossa, mutta sen avaimet roikkuu mökin seinällä. Kun mökin lukko oli murrettu, on päästy ihan kaikkialle. Myös venevajan avaimet oli mökissä, vaan eipä ole enää. Takassa oli niin paljon tuhkaa, että sitä oli täytynyt lämmittää monta kertaa. Sähkölaskua oli syntynyt meillekin. Kaapeista oli raivattu elintarvikkeet pois talven ajaksi, mutta kun mentiin toukokuun lopussa mökille, jääkaappi oli käynnissä ja siellä oli puolikas lenkkimakkarapaketti ja margariinia. Rikosilmoitus tietenkin tehtiin, paikat valokuvattiin myös. Korjautettiin ovi ja vaihdatettiin lukko.
Ainakaan tähän päivään mennessä ei ole selvinnyt, kuka siellä oli oleskellut. Aika tarkalleen tiedetään, milloin sinne on ensimmäisen kerran menty, kun sähköä on alkanut kulua. Kukaan ei ole nähnyt mitään. Poliisi sanoi, että joskus vankikarkurit tai muuten virkavaltaa pakenevat piiloutuvat kesämökkeihin.
Nykyisin meillä on mökillä valvontakamerat. Tietysti niistä tulee laskua, mutta tulee siitäkin, jos mökkiin murtaudutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen välillä ihmetellyt, että miksi kaikille muille minun tekemäni valinnat ovat niin tärkeitä? Esim en seurustele, en ole koskaan seurustellut. Ja tämä asia on muille ihmisille jostain syystä hyvin tärkeä. Huoh:(
Mieheni täti oli sairaalassa ja kävin päivittäin ruokkimassa hänen kissaansa. Kissanruoka ja rahat alkoivat loppua. Täti vain viipyi sairaalassa. Menin yhtenä päivänä taas ruokkimaan kissaa ja jätin olohuoneen pöydälle postin. Kun tulin takaisin keittiöstä oltuani siellä minuutin pöydällä oli 40 euroa. En käsitä mistä rahat ilmestyit omakotitalon pöydälle mutta ostin rahoilla lisää ruokaa kissalle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari kuukautta sitten ovelleni tuli pari tyyppiä. Kyselivät erästä henkilöä (sanotaan vaikka NN). Vastasin ovenraosta ettei täällä asu ketään sen nimistä. Siitäpä innostuivat ja alkoivat vaati NNää tulemaan paikalle. Metelöivät sen verran uhkaavasti että soitin poliisin.
Pari kertaa sen jälkeen on tullut tuntematon henkilö kyselemään ao NNää.
Kun menen ostoskeskukseen minua on alettu moikata. Moikkaajat on jotkut joita en tunne. Eräs vieläpä moikkasi "Hello NN!"
Voisiko olla niin, että tämä n.n on ollut esim huumediileri/prostituoitu? Selittäisi sen, miksi sen vanhalle (ja sinun nykyiselle) asunnolle on vieläkin tunkua. Älä avaa ovea vieraille ja soita jatkossakin todella herkästi poliisit. Pahimmassa tapauksessa meinaan voi jo
Kumma kun ihmiset ei tunnista tuttujaan naasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veljelläni on mielenterveysongelmia. Muutama vuosi sitten hän oli erittäin voimakkaasti psykoottinen, ahdistunut ja itsetuhoinen. Sitten hän sairastui johonkin vaikeaan kuumetautiin, joka kesti pitkään. Koronaa se ei ollut, koska tämä tapahtui ennen koronaa. Veli joutui sitten sairaalaankin ja hänen sieltä kotiuduttuaan hänen luonaan kävi joko vanhemmat tai joku meistä sisaruksista säännöllisesti tapaamassa ja viemässä hänelle esim. ruokaa kun hän toipui. Hänessä huomattiin heti erikoinen muutos parempaan. Hän ei ollut enää läheskään niin ahdistunut, ei lainkaan itsetuhoinen tai psykoottinenkaan. Päin vastoin hän oli selväjärkisempi kuin pitkään aikaan, ei valitellut esim. harhoistaan, vastaili kysymyksiin täysin järkevästi ja käyttäytyi muutenkin oikeastaan kuin kuka tahansa. Sen jälkeen hänellä on mennyt selvästi paremmin elämässä ja hänellä ei ole ollut esim. ahdistusta, masentuneis
Mun miehen työkaverilla oli ihan 2kk sit vähän sama tapaus. Työkaveri, joka innoissan suunnitteli erilaisia puuhasteluprojekteja ja on muutenkin elämänmyönteinen lkoi yhtäkkiä kokea masennusoireita ja itsetuhoisuutta. Aivan kuin salama kirkkaalta taivaalta. Näiden oireiden alettua hänelle tuli oksennustauti. Noroksi epäiltiin alkujaan. Mutta kun tavarantulo molemmista päistä ei mennyt pois edes viikossa ja kaveri joutui tiputukseen, löytyi syy oireille. Laaja bakteeritulehdus ruuansulatuselimistössä. Toivuttuaan ja sairaalasta päästyään kaveri oli taas oma iloinen itsensä. Ja mainittakoon vielä: masennus- ja itsetuhofiilis ilmaantuivat paria päivää ennen vatsan tulehtumista.
Tiedekin on sen ihan viime vuosina todistanut, että suolistomme ja sen terveys on vahvasti kommunikaatioyhteyksissä aivoihin.
Tämä ei ole mikään hauska tapaus. Oltiin lomamatkalla ulkomailla rinnetalohuoneistossa. Siinä oli 2 kerrosta, alahuoneessa olohuone, keittiö ja kylpyhuone ja yläkerrassa kolme pientä makuuhuonetta. Illalla kun menin nukkumaan, laitoin kukkaron tyynyn alle ja siinä oli rahaa noin 200 euroa. Aamulla kun heräsin, kukkaro oli sängyn päädyssä ja rahaa oli yksi 50 euron seteli ja muutama kolikko. Mitään muuta ei ollut kadonnut. Toisessa makuuhuoneessa nukkuneen mieheni veljen siskon käsilaukku oli ollut tuolilla, eikä siitä puuttunut mitään.
On jäänyt vaivaamaan. Jos joku murtautui nukkuessamme huoneistoon, niin miksi ihmeessä hän oli nähnyt vaivaa etsiäkseen lompakkoa minun tyynyni alta ja miksi hän ei vienyt sitä kokonaan, mikä olisi loogisempaa. Vai oliko hän nimenomaan hämäyksen vuoksi jättänyt lompakon ja rahaa sen sisälle, että alkaisin epäillä, olenko itse tuhlannut rahat ja muistanut summan väärin.
Minulle tarjottiin lähipiiristä selitykseksi, että olisin itse kävellyt unissani ja vienyt rahat jonnekin. Minne jonnekin? Ei niitä missään näkyvällä paikalla ollut. Ja miksi olisin juuri lomamatkalla kävellyt unissani, kun en tee sitä kotonakaan. Olen kyllä puhunut unissani noin 8-12-vuotiaana ja kuulemani mukaan noussut joskus sängyssä istumaan höpöttäen päivän tapahtumia, mutta teini-iästä alkaen en tietääkseni ole edes puhunut unissani. Kun viereisessä huoneessa oli käsilaukku helposti otettavissa, niin miksi varas ei ole vienyt sitä? Ja jos huoneistossa kävi varas, joka vei rahaa lompakosta, niin miten meistä kukaan ei herännyt siihen? Onko hän sukkasillaan hiipinyt ja ujuttanut kätensä tyynyn alle niin huomaamattomasti?
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole mikään hauska tapaus. Oltiin lomamatkalla ulkomailla rinnetalohuoneistossa. Siinä oli 2 kerrosta, alahuoneessa olohuone, keittiö ja kylpyhuone ja yläkerrassa kolme pientä makuuhuonetta. Illalla kun menin nukkumaan, laitoin kukkaron tyynyn alle ja siinä oli rahaa noin 200 euroa. Aamulla kun heräsin, kukkaro oli sängyn päädyssä ja rahaa oli yksi 50 euron seteli ja muutama kolikko. Mitään muuta ei ollut kadonnut. Toisessa makuuhuoneessa nukkuneen mieheni veljen siskon käsilaukku oli ollut tuolilla, eikä siitä puuttunut mitään.
On jäänyt vaivaamaan. Jos joku murtautui nukkuessamme huoneistoon, niin miksi ihmeessä hän oli nähnyt vaivaa etsiäkseen lompakkoa minun tyynyni alta ja miksi hän ei vienyt sitä kokonaan, mikä olisi loogisempaa. Vai oliko hän nimenomaan hämäyksen vuoksi jättänyt lompakon ja rahaa sen sisälle, että alkaisin epäillä, olenko itse tuhlannut rahat ja muistanut summan väärin.
Minulle tarjottiin lä
Olisiko varas kuulunut lomaseurueeseenne?
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole mikään hauska tapaus. Oltiin lomamatkalla ulkomailla rinnetalohuoneistossa. Siinä oli 2 kerrosta, alahuoneessa olohuone, keittiö ja kylpyhuone ja yläkerrassa kolme pientä makuuhuonetta. Illalla kun menin nukkumaan, laitoin kukkaron tyynyn alle ja siinä oli rahaa noin 200 euroa. Aamulla kun heräsin, kukkaro oli sängyn päädyssä ja rahaa oli yksi 50 euron seteli ja muutama kolikko. Mitään muuta ei ollut kadonnut. Toisessa makuuhuoneessa nukkuneen mieheni veljen siskon käsilaukku oli ollut tuolilla, eikä siitä puuttunut mitään.
On jäänyt vaivaamaan. Jos joku murtautui nukkuessamme huoneistoon, niin miksi ihmeessä hän oli nähnyt vaivaa etsiäkseen lompakkoa minun tyynyni alta ja miksi hän ei vienyt sitä kokonaan, mikä olisi loogisempaa. Vai oliko hän nimenomaan hämäyksen vuoksi jättänyt lompakon ja rahaa sen sisälle, että alkaisin epäillä, olenko itse tuhlannut rahat ja muistanut summan väärin.
Minulle tarjottiin lä
Kaikkein loogisin selitys on, että joko miehesi tai miehesi sisko putsasi sinut yöllä. Lähipiiri on
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole mikään hauska tapaus. Oltiin lomamatkalla ulkomailla rinnetalohuoneistossa. Siinä oli 2 kerrosta, alahuoneessa olohuone, keittiö ja kylpyhuone ja yläkerrassa kolme pientä makuuhuonetta. Illalla kun menin nukkumaan, laitoin kukkaron tyynyn alle ja siinä oli rahaa noin 200 euroa. Aamulla kun heräsin, kukkaro oli sängyn päädyssä ja rahaa oli yksi 50 euron seteli ja muutama kolikko. Mitään muuta ei ollut kadonnut. Toisessa makuuhuoneessa nukkuneen mieheni veljen siskon käsilaukku oli ollut tuolilla, eikä siitä puuttunut mitään.
On jäänyt vaivaamaan. Jos joku murtautui nukkuessamme huoneistoon, niin miksi ihmeessä hän oli nähnyt vaivaa etsiäkseen lompakkoa minun tyynyni alta ja miksi hän ei vienyt sitä kokonaan, mikä olisi loogisempaa. Vai oliko hän nimenomaan hämäyksen vuoksi jättänyt lompakon ja rahaa sen sisälle, että alkaisin epäillä, olenko itse tuhlannut rahat ja muistanut summan väärin.
Minulle tarjottiin lä
Kaikkein loogisin selitys on, että joko miehesi tai miehesi sisko putsasi sinut yöllä.
Malesian lento