Selvittämätön asia/tapahtuma joka on jäänyt vaivaamaan?

Vierailija kirjoitti:

Sisareni kummisetä kuoli viime vuonna 71-vuotiaana. Sisareni ei ole nykyään tekemisissä minun, toisen sisareni eikä äitimme kanssa. Äiti kuitenkin ilmoitti kuolemasta hänelle, ja sisareni sanoi kummisedästä, ettei ollut kovin kummoinen sellainen. Sisareni kertoi nimittäin lähettäneensä onnitteluviestin hänelle kun hän täytti 60 vuotta, mutta viestiin ei ollut tullut vastausta. Minuakin kyllä ihmetyttää, että jos kerran näin on, miksei vastausta tullut.

Jospa ei osannut vastata viestiin tai ei saanut sitä tai ei osannut avata viestiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisareni kummisetä kuoli viime vuonna 71-vuotiaana. Sisareni ei ole nykyään tekemisissä minun, toisen sisareni eikä äitimme kanssa. Äiti kuitenkin ilmoitti kuolemasta hänelle, ja sisareni sanoi kummisedästä, ettei ollut kovin kummoinen sellainen. Sisareni kertoi nimittäin lähettäneensä onnitteluviestin hänelle kun hän täytti 60 vuotta, mutta viestiin ei ollut tullut vastausta. Minuakin kyllä ihmetyttää, että jos kerran näin on, miksei vastausta tullut.

Jospa ei osannut vastata viestiin tai ei saanut sitä tai ei osannut avata viestiä.

Todennäköisin noista vaihtoehdoista olisi kyllä se, ettei saanut viestiä. Varmasti osasi puhelinta käyttää.

Tuli sellainen aavistus että tänä vuonna talvi tulee todella aikaisin, vaikka nyt helteillä tämä kuulostaa aivan absurdilta.

Vierailija kirjoitti:

Tuli sellainen aavistus että tänä vuonna talvi tulee todella aikaisin, vaikka nyt helteillä tämä kuulostaa aivan absurdilta.

Mihin tämä aavistus perustuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli sellainen aavistus että tänä vuonna talvi tulee todella aikaisin, vaikka nyt helteillä tämä kuulostaa aivan absurdilta.

Mihin tämä aavistus perustuu?

Tarkoittaa varmaan, että uuden hallituksen tekemän politiikan vuoksi monille tulee tukalat oltavat.

Ei yliluonnollinen juttu, mutta outo ja jäi ihmetyttämään. Pari vuotta sitten kun asuin vanhassa asunnossani, joku soitti ovikelloa. Kyseessä siis kerrostalo, jossa alaovi lukossa ja sisään pääsee jos joku avaa oven ovisummerin kautta. Kenenkään ei pitänyt olla tulossa kylään, eikä ollut tapana edes että kukaan tulisi kutsumatta.

Kurkistin ovisilmästä ja näin että oven takana seisoi mies, jolla oli kädessään muovipussi, jossa jotain sisällä. Tuli jotenkin outo tunne miehestä, hän oli ehkä vähän epäsiistin näköinen ja vaikutti hermostuneelta. Kutsuin keittiössä olevan poikaystävänikin katsomaan, mutta ovikelloa soittanut tyyppi oli sitten kadonnut. Menin katsomaan parvekkeelta ja näin kyseisin tyypin juoksevan täysiä muovipussi kädessään heiluen pois päin meidän talosta??

Mietin että millä asialla olisi oikein ollut, jos olisin avannut oven.

Entinen tuuletin oli  jotenkin rikki ja piti kovaa klonks klonks ääntä. Vaikka makuuhuoneessa oli kuuma,en laittanut tuuletinta päälle  sillä se meteli valvotti enemmän kuin kuumuus.

Olin juuri nukahtamassa kun havahduin kovaan ääneen. Tuuletin oli päällä täydellä teholla!

Minulla oli tuohon aikaan tuulettimen ohella polvi romuna ja kyynärkepit,ei siis ole mahdollista että olisin tiedostamattani kävellyt puoliunessa  käynnistämään tuulettimen. Sängystä nouseminen näet vaati että yhdellä jalalla pompin lipastosta tukea ottaen nojatuolin luo, istuin,  laitoin Reinot jalkaan ja sitten otin kyynärkepit punnertaen itseni pystyyn. En olisi voinut tehdä tuota pimeässä heräämättä ja sängystä käsin en yltänyt tuulettimeen.

Vierailija kirjoitti:

Olin yksin kotona ja pöydällä oli tyhjä energiajuomapullo. Se tipahti pöydältä lattialle. Minä näin, kun se tipahti lattialle ja kuulin äänen, mikä syntyi kun pullo osui maahan. Sitä en nähnyt kun se osui maahan ja kun nousin nostamaan sitä pois lattialta, niin sitä ei ollutkaan missään. Etsin joka paikasta, mutta sitä ei löytynyt silloin eikä koskaan myöhemminkään, ei edes silloin kun muutaman päivän päästä muutin ja huone tyhjennettiin täysin tavaroista. Sitä pulloa ei ollut missään.

Minulla hieman samantyyppinen. Tapahtui isäni kuoltua vähän aikaa sitten, tulin ystäväni luota, olimme juoneet olutta ja likööriä, minulle puhkesi ihan järkyttävä migreeni ja pyöräilin alivuokralaiskämppääni, avasin ulko-oven ja näin miten tanakasti ikkunalaudalla oleva pelargiasaviruukku lensi kuin ilmassa, iskeytyi lattiaan ja mullat ja sirut peitti lattiaa. Olin niin kipeä ja oksennus lähellä, että päätin levätä kämpillä hieman ennen jälkieni siivousta , toivoin että vuokraemäntä ei joutuisi moista näkemään. Hipsin lepäämään ja nukahdin herätäkseni aamulla varhain töihin. Muistin heti tapauksen ja hipsin siivotakseni, huomasin että täsmälleen samanlainen saviruukku samaisine pelargoneineen oli täysin siististi, ehjänä ikkunalaudalla, samassa kohdassa kuin ennenkin, sisäterassi siistinä. En kehdannut kysyä vuokraemännältä sitten mitään, kun jäi niin erikoiseksi tuo kokemus. Nolotti, että jos olisi korjannut kaiken, niin käsitys minusta olisi muuttunut ikäväksi, toisaalta jos koin jonkin hallisinaation niin toinen vaihtoehto olisi ollut että pitää minua sekavana:/ Jäi ikuiseksi arvoitukseksi. Muutenkin koin kaikkea erikoista kun vanhempani kuolivat, sain hyvin selviä merkkejä tuonpuoleisesta. Joka ei usko niin se on hänen asiansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin yksin kotona ja pöydällä oli tyhjä energiajuomapullo. Se tipahti pöydältä lattialle. Minä näin, kun se tipahti lattialle ja kuulin äänen, mikä syntyi kun pullo osui maahan. Sitä en nähnyt kun se osui maahan ja kun nousin nostamaan sitä pois lattialta, niin sitä ei ollutkaan missään. Etsin joka paikasta, mutta sitä ei löytynyt silloin eikä koskaan myöhemminkään, ei edes silloin kun muutaman päivän päästä muutin ja huone tyhjennettiin täysin tavaroista. Sitä pulloa ei ollut missään.

Minulla hieman samantyyppinen. Tapahtui isäni kuoltua vähän aikaa sitten, tulin ystäväni luota, olimme juoneet olutta ja likööriä, minulle puhkesi ihan järkyttävä migreeni ja pyöräilin alivuokralaiskämppääni, avasin ulko-oven ja näin miten tanakasti ikkunalaudalla oleva pelargiasaviruukku lensi kuin ilmassa, iskeytyi lattiaan ja mullat ja sirut peitti lattiaa. Olin niin kipeä ja oksennus lähellä, että päätin levätä kämpillä hieman ennen jälkieni siivousta , toivoin että vuokraemäntä ei joutuisi moista näkemään. Hipsin lepäämään ja nukahdin herätäkseni aamulla varhain töihin. Muistin heti tapauksen ja hipsin siivotakseni, huomasin että täsmälleen samanlainen saviruukku samaisine pelargoneineen oli täysin siististi, ehjänä ikkunalaudalla, samassa kohdassa kuin ennenkin, sisäterassi siistinä. En kehdannut kysyä vuokraemännältä sitten mitään, kun jäi niin erikoiseksi tuo kokemus. Nolotti, että jos olisi korjannut kaiken, niin käsitys minusta olisi muuttunut ikäväksi, toisaalta jos koin jonkin hallisinaation niin toinen vaihtoehto olisi ollut että pitää minua sekavana:/ Jäi ikuiseksi arvoitukseksi. Muutenkin koin kaikkea erikoista kun vanhempani kuolivat, sain hyvin selviä merkkejä tuonpuoleisesta. Joka ei usko niin se on hänen asiansa.

Sorry kirjoitusvirheet, piti kirjoittaa pelargoniasaviruukku sekä hallusinaatio...kiireessä tulee virheitä.

Kuulin ensimmäistä kertaa tätini kuolemasta kuukausia myöhemmin. Sukulaiset suuttuivat koska en tullut hautajaisiin. Väittävät että kieltäydyin tulemasta saatuani kutsun. Eräistä toisista juhlista taas väitetään että olin paikalla vaikka satavarmaan en ollut. Selittämätöntä.

Toimiiko teillä peukutukset, vai onko tämä jotain henkilökohtaista? Tämä nyt selvittämätön asia vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Toimiiko teillä peukutukset, vai onko tämä jotain henkilökohtaista? Tämä nyt selvittämätön asia vaivaa.

Mulla on monesti puhelimella siten, että olisin muka jo antanut "ääneni" eli ylä- tai alapeukun. Joskus kieltäytyy ottamasta vastaan mitään. :-(

Parikymppisenä käytin äitini vanhaa kultasormusta, jossa oli kivi. Aina kun kävelin keskustan lähellä asuvan yhden kaverini luokse, yhdessä tarkassa kohdassa sormus alkoi hienoisestiväristä sormessani. Kyseinen kadun kohta oli rautatieaseman ja teollisuuslaitoksen välissä. Asfaltoidulla kadulla oli sadevesikaivonkansi tai -kansia siinä kohti. Jos sormuksen otti sormesta, se samaan tapaan värisi kädessä. Se oli kuin heikkoa sähkövirtaa. Olisiko jonkinlainen taikavarpu-ilmiö?

Vierailija kirjoitti:

Parikymppisenä käytin äitini vanhaa kultasormusta, jossa oli kivi. Aina kun kävelin keskustan lähellä asuvan yhden kaverini luokse, yhdessä tarkassa kohdassa sormus alkoi hienoisestiväristä sormessani. Kyseinen kadun kohta oli rautatieaseman ja teollisuuslaitoksen välissä. Asfaltoidulla kadulla oli sadevesikaivonkansi tai -kansia siinä kohti. Jos sormuksen otti sormesta, se samaan tapaan värisi kädessä. Se oli kuin heikkoa sähkövirtaa. Olisiko jonkinlainen taikavarpu-ilmiö?

Maaperä tärisi.

joku kotonani aina välillä sotkee (ei! älkää minua syyttäkö, vaikka muita ei luonani asukaan, en tunnusta, että se olisin minä). Joskus olen huvikseni puhunut "yläkertaan" (onpa siellä sitten ollut mummo, tonttu, henkiopas, enkeli tai taivaan tlaikynttilä kuulemassa), että koittakaapas keksiä joku keino millä minut saa elämään siten, ettei kotona aina olisi suloinen kaaos. Eipä kestänyt kauaakaan, kun minulta alkoi kadota tavaroita. Sellaisia, joista tiesin tarkkaan mihin olin ne laittanut, mutta siellä niitä ei sitten ollutkaan enkä oikein löytänyt niitä mistään. Milloin avaimet, milloin pankkikortti, milloin joku pusero tai vaikka talvitakki. Saatoin oikeasti etsiä ihan jokapaikasta, mutta ei löytynyt.

Kun sitten luovutin ja päätin tai tajusin, että eihän tästä mitään tule, sama vaikka siivoaisi samalla, niin aina noin 10 minuutin siivoamisen tai kodin järjestelyn jälkeen se kadonnut esine löytyi tasan tarkkaan siitä paikasta mihin muistin sen laittaneeni. Tai sitten jostain todella oudosta paikasta, vaikkapa eteisen oven päältä. Ja aina ne kadonneet tavarat alka alöytyä, kun alan siivota. En välttämättä siis edes siivoa sitä paikkaa, jossa kadonnut tavara on, mutta kun olen siivonnut yhden lohkon, niin sitten ne vain ilmiintyvät.

 joka kerta mutisen sitten taas  "yläkertaan", että tsiis... kiitos vaan avusta, että on se kumma, että kadonneet tavarat ilmestyvät paikalle kuin tyhjästä vasta sitten, kun olen vähän siivonnut.

Tätä on tapahtunut nyt jo parin vuoden ajan. En ole vielä halunnut kumota pyyntöäni, sillä kotini alkaa olla jo tiptop kunnossa aina, kun olen saanut niitä kadonneita tavaroita tosiaan etsiskellä ja se on oikeasti hauskaa! Olen tosin päättänyt, että sille samalle taholle esitän seuraavaksi sitten pyynnön, että hän voisi etsiä minulle sueraavaksi voittavat eruojackpot -numerot ja tiputtaa ne jollain lailla kotiini, että tajuan sitten niitä veikata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin yksin kotona ja pöydällä oli tyhjä energiajuomapullo. Se tipahti pöydältä lattialle. Minä näin, kun se tipahti lattialle ja kuulin äänen, mikä syntyi kun pullo osui maahan. Sitä en nähnyt kun se osui maahan ja kun nousin nostamaan sitä pois lattialta, niin sitä ei ollutkaan missään. Etsin joka paikasta, mutta sitä ei löytynyt silloin eikä koskaan myöhemminkään, ei edes silloin kun muutaman päivän päästä muutin ja huone tyhjennettiin täysin tavaroista. Sitä pulloa ei ollut missään.

Minulla hieman samantyyppinen. Tapahtui isäni kuoltua vähän aikaa sitten, tulin ystäväni luota, olimme juoneet olutta ja likööriä, minulle puhkesi ihan järkyttävä migreeni ja pyöräilin alivuokralaiskämppääni, avasin ulko-oven ja näin miten tanakasti ikkunalaudalla oleva pelargiasaviruukku lensi kuin ilmassa, iskeytyi lattiaan ja mullat ja sirut peitti lattiaa. Olin niin kipeä ja oksennus lähellä, että päätin levätä kämpillä hieman ennen jälkieni siivousta , toivoin että vuokraemäntä ei joutuisi moista näkemään. Hipsin lepäämään ja nukahdin herätäkseni aamulla varhain töihin. Muistin heti tapauksen ja hipsin siivotakseni, huomasin että täsmälleen samanlainen saviruukku samaisine pelargoneineen oli täysin siististi, ehjänä ikkunalaudalla, samassa kohdassa kuin ennenkin, sisäterassi siistinä. En kehdannut kysyä vuokraemännältä sitten mitään, kun jäi niin erikoiseksi tuo kokemus. Nolotti, että jos olisi korjannut kaiken, niin käsitys minusta olisi muuttunut ikäväksi, toisaalta jos koin jonkin hallisinaation niin toinen vaihtoehto olisi ollut että pitää minua sekavana:/ Jäi ikuiseksi arvoitukseksi. Muutenkin koin kaikkea erikoista kun vanhempani kuolivat, sain hyvin selviä merkkejä tuonpuoleisesta. Joka ei usko niin se on hänen asiansa.

Näit oluen, liköörin ja migreenin myötävaikutuksella todentuntuista unta, jossa ruukku putosi ja särkyi. Oikeasti sitä ei tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin yksin kotona ja pöydällä oli tyhjä energiajuomapullo. Se tipahti pöydältä lattialle. Minä näin, kun se tipahti lattialle ja kuulin äänen, mikä syntyi kun pullo osui maahan. Sitä en nähnyt kun se osui maahan ja kun nousin nostamaan sitä pois lattialta, niin sitä ei ollutkaan missään. Etsin joka paikasta, mutta sitä ei löytynyt silloin eikä koskaan myöhemminkään, ei edes silloin kun muutaman päivän päästä muutin ja huone tyhjennettiin täysin tavaroista. Sitä pulloa ei ollut missään.

Minulla hieman samantyyppinen. Tapahtui isäni kuoltua vähän aikaa sitten, tulin ystäväni luota, olimme juoneet olutta ja likööriä, minulle puhkesi ihan järkyttävä migreeni ja pyöräilin alivuokralaiskämppääni, avasin ulko-oven ja näin miten tanakasti ikkunalaudalla oleva pelargiasaviruukku lensi kuin ilmassa, iskeytyi lattiaan ja mullat ja sirut peitti lattiaa. Olin niin kipeä ja oksennus lähellä, että päätin levätä kämpillä hieman ennen jälkieni siivousta , toivoin että vuokraemäntä ei joutuisi moista näkemään. Hipsin lepäämään ja nukahdin herätäkseni aamulla varhain töihin. Muistin heti tapauksen ja hipsin siivotakseni, huomasin että täsmälleen samanlainen saviruukku samaisine pelargoneineen oli täysin siististi, ehjänä ikkunalaudalla, samassa kohdassa kuin ennenkin, sisäterassi siistinä. En kehdannut kysyä vuokraemännältä sitten mitään, kun jäi niin erikoiseksi tuo kokemus. Nolotti, että jos olisi korjannut kaiken, niin käsitys minusta olisi muuttunut ikäväksi, toisaalta jos koin jonkin hallisinaation niin toinen vaihtoehto olisi ollut että pitää minua sekavana:/ Jäi ikuiseksi arvoitukseksi. Muutenkin koin kaikkea erikoista kun vanhempani kuolivat, sain hyvin selviä merkkejä tuonpuoleisesta. Joka ei usko niin se on hänen asiansa.

Migreeni voi ymmärtääkseni aiheuttaa joskus harvemmin visuaalisia hallusinaatioita. Lisäksi olit varmaankin kovan stressin alla ja surussa menetyksesi johdosta. Tämä saattoi siis aiheuttaa tuon näyn rikkoutuvasta ruukusta, vaikkakin varmasti tuntui todelliselta. Itselläni oli pari ihan aidolta tuntuvaa näköharhaa, ja olin silloin kovassa stressissä mm. parisuhdekriisin takia ja kärsin lisäksi vaikeasta migreenistä. Toisesta en vieläkään tiedä, tapahtuiko se vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla hieman samantyyppinen. Tapahtui isäni kuoltua vähän aikaa sitten, tulin ystäväni luota, olimme juoneet olutta ja likööriä, minulle puhkesi ihan järkyttävä migreeni ja pyöräilin alivuokralaiskämppääni, avasin ulko-oven ja näin miten tanakasti ikkunalaudalla oleva pelargiasaviruukku lensi kuin ilmassa, iskeytyi lattiaan ja mullat ja sirut peitti lattiaa. Olin niin kipeä ja oksennus lähellä, että päätin levätä kämpillä hieman ennen jälkieni siivousta , toivoin että vuokraemäntä ei joutuisi moista näkemään. Hipsin lepäämään ja nukahdin herätäkseni aamulla varhain töihin. Muistin heti tapauksen ja hipsin siivotakseni, huomasin että täsmälleen samanlainen saviruukku samaisine pelargoneineen oli täysin siististi, ehjänä ikkunalaudalla, samassa kohdassa kuin ennenkin, sisäterassi siistinä. En kehdannut kysyä vuokraemännältä sitten mitään, kun jäi niin erikoiseksi tuo kokemus. Nolotti, että jos olisi korjannut kaiken, niin käsitys minusta olisi muuttunut ikäväksi, toisaalta jos koin jonkin hallisinaation niin toinen vaihtoehto olisi ollut että pitää minua sekavana:/ Jäi ikuiseksi arvoitukseksi. Muutenkin koin kaikkea erikoista kun vanhempani kuolivat, sain hyvin selviä merkkejä tuonpuoleisesta. Joka ei usko niin se on hänen asiansa.

Sorry kirjoitusvirheet, piti kirjoittaa pelargoniasaviruukku sekä hallusinaatio...kiireessä tulee virheitä.

Kerroit, että asuit alivuokralaisena. Oliko tuo kukkaruukku siis eteisessä, yhteisissä tiloissa? Vai omassa asunnossasi?

Jos yhteisissä tiloissa, silloinhan vuokraemäntä on käynyt sen siivoomassa.

Asumme talossa, jossa tapahtui (huom. tapahtui)kaikenlaista, ääniä, koputuksia, tavaroiden siirtymisiä, ovien aukeamisääniä, askeleita...vuosikausien "metelöintiä" ja tunnetta ettei ole yksin talossa.

En niitä pelännyt, ihmettelin vain. 

Mutta sitten fb:ssä näin mainoksen, jossa suomalainen, luotettavan tuntuinen sivusto tarjosi  apua näiden "häiriöiden" poistoon, jotka ovat tosiasiassa vainajia ja energioita, jotka takertuvat paikkaa tai ihminen itse vetää niitä puoleensa. Ja "kirouksia", joita on voinut paikkaan kertyä pitkälläkin ajalla.

Näissä ei ole sinänsä pelättävää, vaan paha energia saa ihmiset voimaan pahoin ja rasittaa oloa.

Mainos tuli vastaan silloin tällöin ja luin mitä se piti sisällään. Kiinnosti kovasti, mutta ajattelin olevan joku rahastusjuttu vaan....Kuukausia meni, kunnes päätin uskaltaa kokeilemaan ja en ole katunut. Päinvastoin.

Kaikki äänet, kolinat, ja kylmät tuulahdukset ovat loppuneet! Vain hyviä asioita on tapahtunut, kotona on harmoninen ilmapiiri, riitely on pudonnut minimiin ja olo on rauhallinen.

Uskomaton olo, kun mitään ylimääräistä ei kuulu talossa.

Voin suositella.

Olen järjestelemässä asuntoni sisutusta uudelleen, josta syystä olohuoneessa ja keittiön ja olohuoneen välillä on useita pahvilaatikoita. Yhden pahvilaatikon päällä oli muovinen kori, jossa kaikenlaista pikkusälää ja sen korin päälle eilen laitoin vanhan 1990-luvun mankan. Painava ja iso, kooltaan noin 50cmX30cm. Katsoin, että se ei pääse siitä putoamaan. Saisi olla siinä seuraavaan päivään, kunnes nostaisin sen kaapin päälle.

Yöllä ns. suden hetkellä heräsin sellaiseen rapsahtavaan ääneen ja kuulin miten jotain tippui lattialle. Ääni kuulosti siltä, että keittiössä tuolin päällä ollut reppuni olisi tippunut lattialle ja sen soljet kolahtaneet lattiaan.

Jatkoin unia ja aamulla lähdin selvittämään mistä se ääni tuli. Ei ollut reppu tippunut lattialle. Ainoa asia, joka oli toisin, oli mankkani, joka ei enää ollut sen pahvilaatikk-muovilaatikko yhdistelmän päällä. Mankkka oli sen takana. Ei tässä mitään. Illalla mietin, että mahtaako tippua, mutta varmistin, että on tukevasti siinä muovilaatikon päällä. Oli. Ongelma on se, että jos mankka olisi tippunut itsestään lattialle, niin sen olisi pitänyt kääntyä 90 astetta ja tippuessaan lattialle vielä pysyä oikeinpäin. Jos se olisi tippunut itsestään, sen olisi pitänyt olla kyljellään maassa.

Kukaan ei ole voinut olla yöllä kotonani. Parvekkeen ovi oli auki, mutta lasitteet kiinni ja ne voi avata vain sisältäpäin, lisäksi pitävät sellaista meteliä, että olisin siihen herännyt. Ja asun vielä ylimmässä kerroksessa. Ulko-ovesta kukaan ei olisi voinut tulla sisälle, koska väliovi oli kiinni ja jos joku olisi tullut sieltä sisälle, olisi väliovi narissut hyvin paljon ja kaikenlisäksi oven edessä asunnossa oli pahvilaatikko täynnä kenkiä, joten tulijan olisi pitänyt sittensiirtää pahvilaatikkoakin, josta olisi tullut vielä lisää ääniä.