Sinä vasten tahtoasi oleva sinkkunainen, miksi et saa miestä?
Mulla ikää 29 vuotta ja kertaakaan en ole suhteeseen miehille kelvannut. Ala ja yläasteella haukuttiin rumaksi ja laudaksi ja itsevarmuuteni oli nollissa. Opiskeluaikoina yritin lähestyä erästä miestä, mutta hän ei ollut kiinnostunut. Ikävuosina 18-26 mulla ei ollut minkäänlaisia miesjuttuja ja olin jo varma että menen neitsyenä hautaan. Baareissa ei koskaan miehet lähestyneet. 26-vuotiaana päätin että viimeinen oljenkorteni päästä edes siitä neitsyydestä eroon, on netti. Liityin Tinderiin. Sain satoja matcheja, whaaat? Minä? Koko elämäni rumaksi haukuttu/miehille pelkkää ilmaa oleva nainen. Pääsin neitsyydestäni. Sain yht'äkkiä itsevarmuutta. Ihastuin playeriin joka ei tietenkään halunnut musta muuta kuin seksiä. Sitten peli lähti totaalisesti käsistä. Jaoin kaikille kenelle vaan kelpasin yrittäen hakea hyväksyntää ja lopulta romahdin täysin. Tajusin etteivät ne miehet musta muuta halunneet kuin seksiä. En ollut noille miehille edes ihminen. Itsevarmuus oli taas nollissa. Yritin itsemurhaa. Tästä nyt pari vuotta. Olen vähentänyt reilusti Tinderin käyttöä. Tänä vuonna olen harrastanut seksiä yhden miehen kanssa. Sen kanssa jopa tapailtiin ihan muutenkin kuin seksin merkeissä. Sitten tapahtui tämä perus ghostaus eli miehestä ei enää kuulunut. Olen miettinyt miksi en kelpaa kenellekkään muuten kuin seksiin. Noh, olen tullut siihen tulokseen että 1. en ole tarpeeksi kaunis suhteeseen 2. tissini ovat aa-kuppia, miksi kukaan mies haluaisi lautaa kun tarjolla on isotissisiäkin naisia? 3. Olen estoinen seksin suhteen (en anna persettä, en ota suihin). Tulipa tästä nyt romaani. Mitä syitä teillä muilla on sinkkuuteen?
Kommentit (119)
Ootko ap koskaan ajatellut että juttelisit sun tilanteesta jonkun ammattilaisen kanssa? Esim. väestöliitolla on nettipalveluja
Kuulostaa vähän siltä, että sulla on todella negatiivinen kuva itsestäsi ja heikko itsearvostus. Sellaiset asiat on yleensä esteitä hyvälle parisuhteelle. Se ei välttämättä ole sun oma syy, älä käsitä väärin. Joskus elämä vain menee niin, että on kauhean vaikeaa saada sellaisia kokemuksia, jotka opettaisivat arvostamaan itseä. Nimim. been there.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se valitettavasti on niin, että pienirintaisuus on merkittävä haitta parisuhdetta etsiessä ja seksuaalisessa mielessä. On miehiä jotka pitävät pienistä rinnoista tai joille asialla ei ole merkitystä, mutta valtaosalle sillä on iso merkitys. Niin kuin joku tuossa jo totesi, valintatilanteen osuessa kohdalle, pienirintäinen jää aina kakkoseksi. Tämä on minun kokemukseni asiasta. On valitettavaa, että tällaisen haittatekijän vuoksi, johon ei itse pysty vaikuttamaan, on pakotettu elämään vajavaista elämää.
Hah! Eipä ole mulle ainakaan ollut minkäänlainen haitta pienet tissit. Hyvin on kiinnostuneita riittänyt. Ja mitähän ihmettä mä tekisin niin pinnallisella miehellä, joka ei voi olla kuin isorintaisen naisen kanssa? En yhtään mitään. Onneksi on löytynyt hieman älyllisempääkin seuraa.
Vierailija kirjoitti:
No, täällä F/G eikä miestä. Eikä ole koskaan ollutkaan, eikä kiinnostuneita jonossa tai edes yhtä. Ei ne isot rinnat todellakaan tuo suosiota tai onnea - päinvastoin, ne saavat minut näyttämään 10kg lihavammalta kuin olen. Ylipaino on huomattavasti pahempi synti nykypäivänä kuin pienet/olemattomat rinnat.
Itsekään en enää jaksa yrittää. 35 on ikää ja kaikkialta saa lukea että hedelmälliset vuodetkin ovat nyt sitten ohi. Suurin syy varmaan sinkkuuteeni on se, että varon miehiä... Jos kävisi niin ihmeellisesti että joku muka minusta kiinnostuisi, en haluaisi seksiä heti, vaan ehkä n. puolen vuoden seurustelun jälkeen aikaisintaan. Eihän sellaista kukaan nykypäivänä siedä.
Sama. Ja kun on suuret rinnat niin jostain syystä miehet olettavat, että kantaja on jakorasia.
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole löytynyt tasoistani miestä ainakaan Suomesta. Olen akateeminen ja korkeastikoulutettu, elegantti nainen ja odotan myös korkeaa tasoa mieheltä. Hygienian täytyy olla kunnossa, samoin koulutuksen ja elämän sisällön. En vain ihastu palavasti niin helposti kuin tasottomat miehet.
Epärealistiset ajatukset omasta ja toisten "tasosta" kyllä on vielä suurempi este pariutumiselle kuin pienirintaisuus. Onnea vaan sen tasokkaamman seuran etsintään!
On olemassa luonteeltaan rasittavia naisia joiden jokainen ele ja ilme puskee pois. Ulkonäkökin voi olls kaunis, mutta kun yhtään hymyä ei tule ja katse on jossain muualla, äänensävy sitä tasoa että jokainen lause tarkoittaa ”häivy siitä”
Ensinnäkin täytyy sanoa, että älkää ikinä uskoko tätä ”pienirintaisuussontaa”, jota tässäkin ketjussa joku tissifriikki on käynyt saarnaamassa. Se onko isot, keskikokoiset vai pienet tissit eivät määrää pariutumista. Mieltymyksiä on monenlaisia. Pienirintaisista pitäviä miehiä on samalla tavalla kuin isorintaisista pitäviä. Lopulta sillä ei edes ole merkitystä onko isot vai pienet. Ei ainakaan minulle, vaikka ulkoisesti pidänkin pienirintaisista ja siroista naisista. Omakin vaimoni on 20kg isompi ja isorintaisempi kuin tavatessamne eikä sillä ole väliä.
On enemmän sattuman kauppaa onko vastaantullut sopivaa ihmistä, ei siitä minkälaiset ominaisuudet meillä on. Tiedän itsekin monta nättiä sinkkunaista iältään 25-40v ja joskus miettinytkin miksi ovat sinkkuja. Eivät ainakaan luonteensa tai ulkonäkönsä vuoksi tai ainakaan siksi että tissit ovat pienet!
Mä taas oon kuvitellut, että isojen rintojeni takia mua ei huolita (kuppikokoani löytyy alusvaateliikkeistä, ei marketeista). Pääsyy on varmaan, että olen sisältä rikki, epätasapainossa, masentunut. Jotkut miehet ovat häipyneet elämästäni näkymättömiin, toiset ovat pitäneet mua löyhässä hirressä (tahdon olla yhdessä-en tahdokaan, monta kertaa peräkkäin toistettuna vuorotellen), kaksi miestä on ollut fyysisesti ja psyykkisesti väkivaltaisia. En kovin luota ihmisiin, varsinkaan miehiin. Lisäksi olen varsin introvertti, omaan resting bitch facen. Onnella on myös arpansa pelissä näissä asioissa. En ole samalla aaltopituudella monenkaan miehen kanssa. En kestäisi tyhmää miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, täällä F/G eikä miestä. Eikä ole koskaan ollutkaan, eikä kiinnostuneita jonossa tai edes yhtä. Ei ne isot rinnat todellakaan tuo suosiota tai onnea - päinvastoin, ne saavat minut näyttämään 10kg lihavammalta kuin olen. Ylipaino on huomattavasti pahempi synti nykypäivänä kuin pienet/olemattomat rinnat.
Itsekään en enää jaksa yrittää. 35 on ikää ja kaikkialta saa lukea että hedelmälliset vuodetkin ovat nyt sitten ohi. Suurin syy varmaan sinkkuuteeni on se, että varon miehiä... Jos kävisi niin ihmeellisesti että joku muka minusta kiinnostuisi, en haluaisi seksiä heti, vaan ehkä n. puolen vuoden seurustelun jälkeen aikaisintaan. Eihän sellaista kukaan nykypäivänä siedä.
Sama. Ja kun on suuret rinnat niin jostain syystä miehet olettavat, että kantaja on jakorasia.
Eli tässä vastaus siihen miksi minä (aa-kupin omaava nainen) en saa baarissa minkäänlaista huomiota miehiltä. En katseita, en lähestymisyrityksiä; koska mulla ei ole tissejä ei mulla ole minkäänlaisia seksuaalisia halujakaan. Isotissiset on automaattisesti huoria, lautoja ei mielletä edes seksuaalisiksi. Voi vittu.
Niin isorintaiset EIVÄT ole huoria, jakorasioita, eikä helposti antavia.
Vierailija kirjoitti:
Joo mutta miehet eivät edes näe pienirintaisia seksuaalisina olentoina! Ne ovat miehille täysin ilmaa!
Jos olet kaikille miehille pelkkää ilmaa, niin siihen on kyllä joku muu syy kuin rintojen koko. Kyllä niitä rinnattomiakin naisia miesten kanssa kulkee. Ja omakin puolisoni on melko pienirintainen, mutta kyllä meillä seksiä on ihan kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Koska olen 10 kg ylipainoinen. Minulle sanotaan aina, että olen mukava ja hauska mutta laihduttaa pitäisi että minun kanssa voisi seurustella. Olen mieluummin yksin, kahteen vuoteen en ole edes yrittänyt mitään.
Hyvä että olet oppinut olemaan yksin :) Jos mä oisin sä niin piruillessani laihduttaisin sen 10-15kg että olisin hyvissä mitoissa ja katsoisin alkaako miehet lähestyä. Jos alkaisi niin käyttäisin niitä hyödyksi milloin mitenkin. Onko sulla tullut moinen mieleen että tekisit tollasen testin?
Vierailija kirjoitti:
Mistä niitä miehiä sitten kannattaisi etsiä jos ei netistä? Kaikki vinkit otetaan vastaan.
Vai kannattaako 30v ikisinkun jo luovuttaa.
No tästä, minä mies 35v voisin lähtee sinun mukaan:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska olen 10 kg ylipainoinen. Minulle sanotaan aina, että olen mukava ja hauska mutta laihduttaa pitäisi että minun kanssa voisi seurustella. Olen mieluummin yksin, kahteen vuoteen en ole edes yrittänyt mitään.
Hyvä että olet oppinut olemaan yksin :) Jos mä oisin sä niin piruillessani laihduttaisin sen 10-15kg että olisin hyvissä mitoissa ja katsoisin alkaako miehet lähestyä. Jos alkaisi niin käyttäisin niitä hyödyksi milloin mitenkin. Onko sulla tullut moinen mieleen että tekisit tollasen testin?
Minä olin ylipainon rajoilla oleva pullukka (paino kertyi hyvin epäpukevasti), laihdutin sen 15kg alipainon rajoille. Ei mitään muutosta viennissä tai miesten huomiossa. No, ainakin on parempi olo omassa kropassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä niitä miehiä sitten kannattaisi etsiä jos ei netistä? Kaikki vinkit otetaan vastaan.
Vai kannattaako 30v ikisinkun jo luovuttaa.
No tästä, minä mies 35v voisin lähtee sinun mukaan:)
Missäpäin Suomea oleskelet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole nainen joten en voi tähän kommentoida naisen näkökulmasta, mutta mielestäni aa-kupin rinnat eivät ainakaan ole pääsyy miksi tilanne on sellainen kuin se on nyt.
Miksi kukaan mies haluaisi lautaa kun tarjolla on isotissisiäkin naisia?
Miksi kukaan nainen haluaisi nysäpippeliä, kun tarjolla on miehisiä m--kkujakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska olen 10 kg ylipainoinen. Minulle sanotaan aina, että olen mukava ja hauska mutta laihduttaa pitäisi että minun kanssa voisi seurustella. Olen mieluummin yksin, kahteen vuoteen en ole edes yrittänyt mitään.
Etkö voisi laihduttaa sitten ihan vain itsesi takia? Toki kaikki saa olla sellaisia kuin haluaa, mutta olisiko parin kilon tiputtaminen liian vastenmielistä? Ihmiset ovat erilaisia, tiedän. Kun minä jäin sinkuksi pitkästä parisuhteesta, niin laihdutin 15 kiloa pois, ja tietysti halusin näyttää paremmalta mutta myös oma oloni koheni huomattavasti. Aika pian erostani (ehkä 6kk) löysin uuden ihanan kumppanin, ja kolme vuotta jo vierähtänyt tuosta.
Jos en itse koe oloani huonoksi kilojen kanssa, miksi laihduttaisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole nainen joten en voi tähän kommentoida naisen näkökulmasta, mutta mielestäni aa-kupin rinnat eivät ainakaan ole pääsyy miksi tilanne on sellainen kuin se on nyt.
Miksi kukaan mies haluaisi lautaa kun tarjolla on isotissisiäkin naisia?
Miksi kukaan nainen haluaisi 15 senttistä, kun tarjolla on 30 senttistäkin?
Vierailija kirjoitti:
Olen sinkkunainen 55 v, eronnut pitkästä avioliitosta 10 v sitten. Olen edelleen sinkku koska minulle ei ole kelvannut kukaan! Kaikissa miehissä joita olen tapaillut ,on jotain vikaa. Narsisteja tai täys juntteja, ei hitto, mielummin olen yksin!! Jos löytyisi joku empaattinen muut ihmiset huomioiva kohtelias herrasmies,olisin myyty. Mutta sellaisia ei ole enää olemassa, näin olen todennut. Sitä paitsi Jos jää yksin, ei ole koskaan huonossa seurassa :) :) :)
Empaattiset herrasmiehet eivät jostain syystä ole sinusta kiinnostuneita. Älä petä itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se valitettavasti on niin, että pienirintaisuus on merkittävä haitta parisuhdetta etsiessä ja seksuaalisessa mielessä. On miehiä jotka pitävät pienistä rinnoista tai joille asialla ei ole merkitystä, mutta valtaosalle sillä on iso merkitys. Niin kuin joku tuossa jo totesi, valintatilanteen osuessa kohdalle, pienirintäinen jää aina kakkoseksi. Tämä on minun kokemukseni asiasta. On valitettavaa, että tällaisen haittatekijän vuoksi, johon ei itse pysty vaikuttamaan, on pakotettu elämään vajavaista elämää.
Höpsis. Täyttä puppua. Tämä kommentti on provo, koska miehet ei ajattele noin. Kukaan ei ala suhteeseen rintojen kanssa, vaan sen naisen kanssa johon ihastuu/rakastuu.
Valittavasti ei ole provo, miehet ajattelevat täsmälleen noin, naiset eivät. Sinulla ei taida olla paljonkaan kokemusta miehistä? Naiset näkevät miehen kokonaisuutena, miehet puolestaan ihastuvat ja "rakastuvat" johonkin naisen yksittäisiin ominaisuuksiin ja muovaavat niiden pohjalta jonkilaisen kuvitelman naisesta. Se kuka, tai millainen nainen oikeasti on, ei kiinnosta miehiä paskan vertaa. Ulkoiset ominaisuudet tulevat ensimmäisenä, seuraavaksi ominaisuudet joista miehelle on hyötyä arjessa, kokkaustaidot, lisääntymiskyky ja taito hoitaa lapsia jne. Nainen on miehelle hyödyke, jonka arvon sanelee pääasiassa ulkonäkö, mistään sielun etsimisestä on turha puhua yhtikäs mitään.
"Sitä paitsi mitä isommat tissit, sitä tyhmempi nainen , sanoo kokemukseni."
Apuah, mä olen väitellyt tohtoriksi ja mulla on E-kupin tissit. Onko mun aivot tisseissä?
Ajattelin joskus samalla tavalla ja olin vähän samassa tilanteessa kuin sinä. Ajattelin vuosikausia, että minussa oli oltava jotain vikaa, kun en löytänyt vakavaa parisuhdetta. Olen liian ruma, lauta jne. Miehiä kyllä oli, mutta ei suhteeseen asti. Nykyisen ensimmäisen vakavan suhteen löysin tinderistä. Juttelimme ensin pari kuukautta ja huomasin, että juttua riitti. Kun tapasimme ekaa kertaa jutut jatkui livenä samallalailla. Vaikka olin itsekin jo tuskastunut, että minunlaiseni ei löydä vakavaa suhdetta kuinka ollakaan olemme olleet suhteessa nyt kolme vuotta ja asumme yhdessä. Olen tajunnut, että vika pitkään sinkkuuteen ei ollut se että minussa olisi ollut joku vika, aika ei vain vielä ollut oikea. Sitten kun olin aidosti valmis pistämään itseni likoon ja avautumaan luotettavalle ihmiselle sainkin parisuhteen. Sinun aikasi tulee myös vielä ap! :)