Lue keskustelun säännöt.
Sinä vasten tahtoasi oleva sinkkunainen, miksi et saa miestä?
19.12.2017 |
Mulla ikää 29 vuotta ja kertaakaan en ole suhteeseen miehille kelvannut. Ala ja yläasteella haukuttiin rumaksi ja laudaksi ja itsevarmuuteni oli nollissa. Opiskeluaikoina yritin lähestyä erästä miestä, mutta hän ei ollut kiinnostunut. Ikävuosina 18-26 mulla ei ollut minkäänlaisia miesjuttuja ja olin jo varma että menen neitsyenä hautaan. Baareissa ei koskaan miehet lähestyneet. 26-vuotiaana päätin että viimeinen oljenkorteni päästä edes siitä neitsyydestä eroon, on netti. Liityin Tinderiin. Sain satoja matcheja, whaaat? Minä? Koko elämäni rumaksi haukuttu/miehille pelkkää ilmaa oleva nainen. Pääsin neitsyydestäni. Sain yht'äkkiä itsevarmuutta. Ihastuin playeriin joka ei tietenkään halunnut musta muuta kuin seksiä. Sitten peli lähti totaalisesti käsistä. Jaoin kaikille kenelle vaan kelpasin yrittäen hakea hyväksyntää ja lopulta romahdin täysin. Tajusin etteivät ne miehet musta muuta halunneet kuin seksiä. En ollut noille miehille edes ihminen. Itsevarmuus oli taas nollissa. Yritin itsemurhaa. Tästä nyt pari vuotta. Olen vähentänyt reilusti Tinderin käyttöä. Tänä vuonna olen harrastanut seksiä yhden miehen kanssa. Sen kanssa jopa tapailtiin ihan muutenkin kuin seksin merkeissä. Sitten tapahtui tämä perus ghostaus eli miehestä ei enää kuulunut. Olen miettinyt miksi en kelpaa kenellekkään muuten kuin seksiin. Noh, olen tullut siihen tulokseen että 1. en ole tarpeeksi kaunis suhteeseen 2. tissini ovat aa-kuppia, miksi kukaan mies haluaisi lautaa kun tarjolla on isotissisiäkin naisia? 3. Olen estoinen seksin suhteen (en anna persettä, en ota suihin). Tulipa tästä nyt romaani. Mitä syitä teillä muilla on sinkkuuteen?
Kommentit (119)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole nainen joten en voi tähän kommentoida naisen näkökulmasta, mutta mielestäni aa-kupin rinnat eivät ainakaan ole pääsyy miksi tilanne on sellainen kuin se on nyt.
Olen sinkkunainen 55 v, eronnut pitkästä avioliitosta 10 v sitten. Olen edelleen sinkku koska minulle ei ole kelvannut kukaan! Kaikissa miehissä joita olen tapaillut ,on jotain vikaa. Narsisteja tai täys juntteja, ei hitto, mielummin olen yksin!! Jos löytyisi joku empaattinen muut ihmiset huomioiva kohtelias herrasmies,olisin myyty. Mutta sellaisia ei ole enää olemassa, näin olen todennut. Sitä paitsi Jos jää yksin, ei ole koskaan huonossa seurassa :) :) :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole nainen joten en voi tähän kommentoida naisen näkökulmasta, mutta mielestäni aa-kupin rinnat eivät ainakaan ole pääsyy miksi tilanne on sellainen kuin se on nyt.
Miksi kukaan mies haluaisi lautaa kun tarjolla on isotissisiäkin naisia?
Koska on olemassa miehiä myös erilaisine mieltymyksineen. Itse en pidä c-kupista isompitissistä naista viehättävänä.
Jaa-a. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa enää kuinka vastoin tahtoaan se on (en tee asialle enää mitään, enkä haaveksi parisuhteesta, mutta nuoruusaikojen kokemukset on vähän samanlaisia kuin aiemmilla. Kuulemma en ole ruma (enkä usko että aiemmatkaan kirjoittajat ovat, koulukiusaajien logiikka ei aina päätä huimaa), melko tavanomainen lienen ja laittaudun kyllä norminaisen tapaan. Olen hyvin korkeasti koulutettu ja tykkään väittelystä ja keskustelusta, mikä joitakin näkyy oudoksuttavan ja jonka väitetään karkottavan miehiä, mutta ei se taida olla syy sinänsä koska suurin osa opiskelu jne kavereistani on kyllä naimisissa enkä heistä mitenkään suuresti eroa, lisäksi itselläni ei edes ole mitään koulutus- tai uravaatimuksia miehille toisin kuin monilla. Tosin, mielestäni en ole edes erityisen kärjekäs verrattuna tyypilliseen "vahvat mielipiteet" omaavaan riivinrautaan, jotka hekin ovat suurelta osin parisuhteissa. Ghostaamisia ja epämääräistä käytöstä on miesten taholta osunut minunkin kohdalleni, mistäpä tuosta sitten tietää mikä näitä ajaa. Joissakin ihmisissä tuntuu olevan vain se negatiivinen "se jokin", jota ei kukaan osaa määritellä ja joka karkottaa vastakkaisen sukupuolen. Parittomaksi jääneitä miehiäkin löytyy tuttavapiiristä, ja heissäkään ei ole mitään suoranaista vikaa, mutta parisuhteeseen ei haluta.
Ehkä joku vastapuolen edustaja osaa sanoa miksi tietyt naiset ei vaan vetoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole nainen joten en voi tähän kommentoida naisen näkökulmasta, mutta mielestäni aa-kupin rinnat eivät ainakaan ole pääsyy miksi tilanne on sellainen kuin se on nyt.
Miksi kukaan mies haluaisi lautaa kun tarjolla on isotissisiäkin naisia?
Koska on olemassa miehiä myös erilaisine mieltymyksineen. Itse en pidä c-kupista isompitissistä naista viehättävänä.
Mä kyllä naisena voin allekirjoittaa tuon miesten erilaiset mieltymykset sekä sen, ettei se ulkonäkö välttämättä ole se ratkaiseva tekijä parisuhteen syntymiseen. Mun mieheni jätti entisen pitkäaikaisen tyttöystävänsä, joka oli missityyppisen lähemmäs 180 pitkä isorintainen blondi, mun takia. Olen 165 cm pitkä ja rinnat mahtuu Bkuppeihin. Ilmeisesti persoonallisuus ja muut tekijät oli hänelle ulkonäköä tärkeämmät.
Ehkä kannattaisi yrittää sitä kumppania hakea jostain muualta kuin netin lihamarkkinoilta esim harrastusten parista.
Naisessa ja miehessäkin pitää olla jotain mikä kiinnostaa pitkässä juoksussa.
Pelkän ulkomuodon tai seksin varaan ei mikään pitkä suhde rakennu. Meiltä miehiltä odotetaan usein sympaattisuutta, hauskuutta, empaattisuutta, kannustausta, hyvää läppää, tavoitteita, uraa, urheilullisuutta tai vaikkapa nikkarointitaitoa, mitä milloinkin.
Mikä on se sinun juttusi joka voisi tehdä sinusta kiinnostavan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se valitettavasti on niin, että pienirintaisuus on merkittävä haitta parisuhdetta etsiessä ja seksuaalisessa mielessä. On miehiä jotka pitävät pienistä rinnoista tai joille asialla ei ole merkitystä, mutta valtaosalle sillä on iso merkitys. Niin kuin joku tuossa jo totesi, valintatilanteen osuessa kohdalle, pienirintäinen jää aina kakkoseksi. Tämä on minun kokemukseni asiasta. On valitettavaa, että tällaisen haittatekijän vuoksi, johon ei itse pysty vaikuttamaan, on pakotettu elämään vajavaista elämää.
Netistä vaikka tindestä saa kyllä miehen vaikka päivässä, mutta kun ne on niin huonoja. Mulla oli kausi että olin sinkkuna vain viikon maksimissa, mutta kyllästyin tylsiin ja tyhmiin äijiin.
Ottaisin kyllä mielelläni hyvän miehen, mutta en jaksa lähteä iltaelämään. Täytyy kesällä katsoa uudelleen.
Ja toisaalta olen jo vähän vuoden aikana tottunut siihen että saan elää miten haluan, että en ehkä mitään riesapetteriä enää ottaisikaan kotiini säätämään. Jonkun seukkaussuhteen voin ottaa, käydä golffalemassa ja terassilla ja kaupunkikävelyillä tai veneilemässä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en naisena ymmärrä yhtään itkua tisseistä. Osa miehistä saattaa niistä olla kiinnostunut, osaa kiinnostaa kokonaisuus, osa saa kicksit sääristä ja osalle tiukat pakarat on parasta mitä tietävät.
Tosin mikään näistä ei auta, jos on aivan latvanelonen.
No, täällä F/G eikä miestä. Eikä ole koskaan ollutkaan, eikä kiinnostuneita jonossa tai edes yhtä. Ei ne isot rinnat todellakaan tuo suosiota tai onnea - päinvastoin, ne saavat minut näyttämään 10kg lihavammalta kuin olen. Ylipaino on huomattavasti pahempi synti nykypäivänä kuin pienet/olemattomat rinnat.
Itsekään en enää jaksa yrittää. 35 on ikää ja kaikkialta saa lukea että hedelmälliset vuodetkin ovat nyt sitten ohi. Suurin syy varmaan sinkkuuteeni on se, että varon miehiä... Jos kävisi niin ihmeellisesti että joku muka minusta kiinnostuisi, en haluaisi seksiä heti, vaan ehkä n. puolen vuoden seurustelun jälkeen aikaisintaan. Eihän sellaista kukaan nykypäivänä siedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se valitettavasti on niin, että pienirintaisuus on merkittävä haitta parisuhdetta etsiessä ja seksuaalisessa mielessä. On miehiä jotka pitävät pienistä rinnoista tai joille asialla ei ole merkitystä, mutta valtaosalle sillä on iso merkitys. Niin kuin joku tuossa jo totesi, valintatilanteen osuessa kohdalle, pienirintäinen jää aina kakkoseksi. Tämä on minun kokemukseni asiasta. On valitettavaa, että tällaisen haittatekijän vuoksi, johon ei itse pysty vaikuttamaan, on pakotettu elämään vajavaista elämää.
Jos olisi kaksi täysin saman näköistä kaunista naista, vaikka nyt kaksoset, ja toisella olisi aa-kuppi ja toisella g-kuppi, KUKAAN heteromies ei valitsisi aa-kupin omaavaa naista. EI KUKAAN. Bi-mies voisi valita aa-kuppisen koska pitäisi mahdollisimman poikamaisesta naisesta.
Ei helvetti tissien koolla ole mitään tekemistä naisellisuuden/seksikkyyden kanssa. Mulla on ollut pari isotissistä kumppania ja pari pienitissistä kumppania, pidemmissä suhteissa kaikki. Nykyinen siro pienitissinen naiseni on kaikkein naisellisin nainen mitä tiedän. Kokonaisuus ratkaisee. Sitä paitsi mitä isommat tissit, sitä tyhmempi nainen , sanoo kokemukseni.
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa enää kuinka vastoin tahtoaan se on (en tee asialle enää mitään, enkä haaveksi parisuhteesta, mutta nuoruusaikojen kokemukset on vähän samanlaisia kuin aiemmilla. Kuulemma en ole ruma (enkä usko että aiemmatkaan kirjoittajat ovat, koulukiusaajien logiikka ei aina päätä huimaa), melko tavanomainen lienen ja laittaudun kyllä norminaisen tapaan. Olen hyvin korkeasti koulutettu ja tykkään väittelystä ja keskustelusta, mikä joitakin näkyy oudoksuttavan ja jonka väitetään karkottavan miehiä, mutta ei se taida olla syy sinänsä koska suurin osa opiskelu jne kavereistani on kyllä naimisissa enkä heistä mitenkään suuresti eroa, lisäksi itselläni ei edes ole mitään koulutus- tai uravaatimuksia miehille toisin kuin monilla. Tosin, mielestäni en ole edes erityisen kärjekäs verrattuna tyypilliseen "vahvat mielipiteet" omaavaan riivinrautaan, jotka hekin ovat suurelta osin parisuhteissa. Ghostaamisia ja epämääräistä käytöstä on miesten taholta osunut minunkin kohdalleni, mistäpä tuosta sitten tietää mikä näitä ajaa. Joissakin ihmisissä tuntuu olevan vain se negatiivinen "se jokin", jota ei kukaan osaa määritellä ja joka karkottaa vastakkaisen sukupuolen. Parittomaksi jääneitä miehiäkin löytyy tuttavapiiristä, ja heissäkään ei ole mitään suoranaista vikaa, mutta parisuhteeseen ei haluta.
Ehkä joku vastapuolen edustaja osaa sanoa miksi tietyt naiset ei vaan vetoa?
Aaaaargh, ei saa tehdä näin! Että avaa sulkeen eikä sulje sitä, vaan AVAA VIELÄPÄ TOISEN SULKEEN!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei,
Olen keski-ikäinen tavismies. Haen kokonaisvaltaiseen suhteeseen naista jonka vasen rinta on kooltaan 380 kuutiosenttimetriä ja oikea 385 kuutiosenttimetriä. Toleranssia saa olla 0,1% suuntaan tai toiseen. Areolan alue saa suoraan edestä mitattuna olla 4,8% rinnan kokonaisalueesta, toleranssi 0,2%. Nännin normaali protruusio 7,8 millimetriä, kiihottuneessa tilassa +38%, toleranssit 2% ja 3,5%.
Muutoin voit olla vaikka totaalilatvalaho pakastinmurhaaja, valitsen partnerin ainoastaan tällä standardilla.
....
Eiku....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se valitettavasti on niin, että pienirintaisuus on merkittävä haitta parisuhdetta etsiessä ja seksuaalisessa mielessä. On miehiä jotka pitävät pienistä rinnoista tai joille asialla ei ole merkitystä, mutta valtaosalle sillä on iso merkitys. Niin kuin joku tuossa jo totesi, valintatilanteen osuessa kohdalle, pienirintäinen jää aina kakkoseksi. Tämä on minun kokemukseni asiasta. On valitettavaa, että tällaisen haittatekijän vuoksi, johon ei itse pysty vaikuttamaan, on pakotettu elämään vajavaista elämää.
Jos olisi kaksi täysin saman näköistä kaunista naista, vaikka nyt kaksoset, ja toisella olisi aa-kuppi ja toisella g-kuppi, KUKAAN heteromies ei valitsisi aa-kupin omaavaa naista. EI KUKAAN. Bi-mies voisi valita aa-kuppisen koska pitäisi mahdollisimman poikamaisesta naisesta.
Ei helvetti tissien koolla ole mitään tekemistä naisellisuuden/seksikkyyden kanssa. Mulla on ollut pari isotissistä kumppania ja pari pienitissistä kumppania, pidemmissä suhteissa kaikki. Nykyinen siro pienitissinen naiseni on kaikkein naisellisin nainen mitä tiedän. Kokonaisuus ratkaisee. Sitä paitsi mitä isommat tissit, sitä tyhmempi nainen , sanoo kokemukseni.
Kas kummaa kun (isot) tissit nimenomaan liitetään vain ja ainoastaan naisellisuuteen. Mikä muu on naisellisuuden merkki ellei (isot) tissit?
Jäkätys, mököttäminen, myöhässä oleminen, ojaan ajo ... jatkanko listaa?
M
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei,
Olen keski-ikäinen tavismies. Haen kokonaisvaltaiseen suhteeseen naista jonka vasen rinta on kooltaan 380 kuutiosenttimetriä ja oikea 385 kuutiosenttimetriä. Toleranssia saa olla 0,1% suuntaan tai toiseen. Areolan alue saa suoraan edestä mitattuna olla 4,8% rinnan kokonaisalueesta, toleranssi 0,2%. Nännin normaali protruusio 7,8 millimetriä, kiihottuneessa tilassa +38%, toleranssit 2% ja 3,5%.
Muutoin voit olla vaikka totaalilatvalaho pakastinmurhaaja, valitsen partnerin ainoastaan tällä standardilla.
....
Eiku....
Miksi joka ketjusta on pakko löytyä se yksi muka hauska vittuilija?
Ja se joka ei ymmärrä lukea rivienvälyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se valitettavasti on niin, että pienirintaisuus on merkittävä haitta parisuhdetta etsiessä ja seksuaalisessa mielessä. On miehiä jotka pitävät pienistä rinnoista tai joille asialla ei ole merkitystä, mutta valtaosalle sillä on iso merkitys. Niin kuin joku tuossa jo totesi, valintatilanteen osuessa kohdalle, pienirintäinen jää aina kakkoseksi. Tämä on minun kokemukseni asiasta. On valitettavaa, että tällaisen haittatekijän vuoksi, johon ei itse pysty vaikuttamaan, on pakotettu elämään vajavaista elämää.
Höpsis. Täyttä puppua. Tämä kommentti on provo, koska miehet ei ajattele noin. Kukaan ei ala suhteeseen rintojen kanssa, vaan sen naisen kanssa johon ihastuu/rakastuu.
Tunnen miehen, jonka mielestä hänen pieni vatsakumpu, ja kaljuuntuminen ovat esteenä pariutumiselle. Voin sanoa että tämä luulo ei pidä paikkaansa. Mies on mukava, huumorintajuinen, ja ihan ok-seuraakin, hyväntahtoinen, jne, mutta hänessa on niin paljon henkisiä asioita jonka vuoksi naiset karttavat seuraansa, kun oppivat yhtään tuntemaan häntä. Tapailin häntä yli 10 vuotta siten pari kuukautta, jonka jälkeen olemme pysyneet kavereina, joten tiedän mistä puhun. Ap:n tapauksesakaan ulkomuoto ei ole se ratkaiseva tekijä, mutta kun ihminen ei itse näe omia henkisiä puutteitaan, niin hän alkaa syyttämään toisarvoisia asioita, kuten ulkonäköään. Rehellinen on vaikea olla itselleen. Ap:n tapauksessa kysymys ei välttämättä ole henkisen kapasiteetin vinoutumasta tai suoranaisesta puutteesta, tai muista ihme kotkotuksista, mutta huono itsetunto on asia jonka vaikka kuinka itse on ymmärtävinään, niin ei välttämättä ymmärrä miten tärkeä osanen se on ihmistä, ja kuinka paljon on siitä kiinni, ja miten paljon se vaikuttaa jokaiseen elämän alueeseen. Myös koukuttuminen muihin ihmisiin, jopa siinä määrin että yrittää itsemurhaa miesten takia, on piirre joka on luotaantyöntävä.
Sinun pitäisi kehittää ja parantaa itsetuntoasi, ja vasta kun rakastat itseäsi, ja sinusta näkee kilometrin päähän, että et TARVITSE ketään elämääsi, vaan pärjäät hyvin itsekin, alat olla kuumaa kamaa markkinoilla :)
Mistä niitä miehiä sitten kannattaisi etsiä jos ei netistä? Kaikki vinkit otetaan vastaan.
Vai kannattaako 30v ikisinkun jo luovuttaa.
Ikää 29 vuotta, ja aa-kuppi minullakin. En vaan kelpaa, olen opiskeluaikoina lähestynyt kiinnostavia tyyppejä ja 6 vuotta roikkunut nettideiteillä. Yhden kerran oli mahdollisuus seksiin mutta mies painoi kolme kertaa enemmän kuin minä, pelkkä ajatus oli ahdistava. Treffeille en ole ikinä päässyt.
Kai joidenkin kohtalona on jäädä yksin.