Vanhempani koettivat kasvattaa minusta vahvan ihmisen , saivat häiriintyneen hermoraunion

Mitä sinä sitten pelkäät?

Vierailija kirjoitti:

Mitä sinä sitten pelkäät?

Ykin jäämistä, nukahtamista, pimeää,  ahtaita paikkoja, kummituksia ja murhaajia

ap

Vietä joulu yksin. Se on ihan hyväksyttävä tapa viettää joulua. Nautit rauhallisesta ympäristöstä. Jos haluat kohdata ihmisiä, niin mene jouluyön messuun, joulukirkkoon tai käyvelylle hautausmaalle. Katsot telkkarista söpöjä ohjelmia ja nautit konvehteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sinä sitten pelkäät?

Ykin jäämistä, nukahtamista, pimeää,  ahtaita paikkoja, kummituksia ja murhaajia

ap

Anna mahdollisuus iltarukoukselle, kokeile. Mitään et ainakaan menetä.

Vierailija kirjoitti:

Vietä joulu yksin. Se on ihan hyväksyttävä tapa viettää joulua. Nautit rauhallisesta ympäristöstä. Jos haluat kohdata ihmisiä, niin mene jouluyön messuun, joulukirkkoon tai käyvelylle hautausmaalle. Katsot telkkarista söpöjä ohjelmia ja nautit konvehteja.

Kiitos, jotain tuollaista ajattelinkin :) Kävely hautausmaalla, glögiä, suklaata, leffoja.  Videopuhelu pojalle.

ap

Avasin otsikon perusteella tämän ketjun. Ja osuipa yllättävän lähelle.

Minulla on perheen ulkopuolinen läheinen, jolla epäilen juuri noita juttuja, jotka sinussa on diagnosoitu. Ja olemme paljon keskustelleet hänen elämästään, ja olen miettinyt, että mitähän hänelle on lapsuudessaan tapahtunut. Hän ei osaa kertoa lapsuudestaan oikein mitään.

Mutta sen tiedän, että hänet laitettiin kotoa itsenäistymään 16-vuotiaana. Ja lopputulos on se, että hän ei ole kovin itsenäinen. On takertuva, ei kykene itsenäiseen päätöksentekoon eikä vastuun ottamiseen. Pelkoja on paljon. Hänestä tuli juuri se epäitsenäinen, kun itsenäisyyteen pyrittiin. Ja vanhemmissaan on ihan kiinni.

Joillakin ihmisillä on heikompi kyky empatiaan, sitä sitten korvataan jollain kasvatustavalla? Jotain samantapaisia piirteitä olen kokenut omassa kasvatuksessa ja veikkaan että vanhenpi on itse jotenkin järkyttynyt tai traumatisoitunut kovasta maailmasta.

Vierailija kirjoitti:

Avasin otsikon perusteella tämän ketjun. Ja osuipa yllättävän lähelle.

Minulla on perheen ulkopuolinen läheinen, jolla epäilen juuri noita juttuja, jotka sinussa on diagnosoitu. Ja olemme paljon keskustelleet hänen elämästään, ja olen miettinyt, että mitähän hänelle on lapsuudessaan tapahtunut. Hän ei osaa kertoa lapsuudestaan oikein mitään.

Mutta sen tiedän, että hänet laitettiin kotoa itsenäistymään 16-vuotiaana. Ja lopputulos on se, että hän ei ole kovin itsenäinen. On takertuva, ei kykene itsenäiseen päätöksentekoon eikä vastuun ottamiseen. Pelkoja on paljon. Hänestä tuli juuri se epäitsenäinen, kun itsenäisyyteen pyrittiin. Ja vanhemmissaan on ihan kiinni.

Tarkoitin tällä siis sanoa, että et ole ainoa. Eli minusta kertomasi näyttää ihan loogiselta tapahtumien ja seurausten ketjulta.

Olet kuitenkin arvokas ihminen ja vaikutat kivalta viestiesi perusteella. Kaikkea hyvää Sulle jatkossa! :)

Vierailija kirjoitti:

Avasin otsikon perusteella tämän ketjun. Ja osuipa yllättävän lähelle.

Minulla on perheen ulkopuolinen läheinen, jolla epäilen juuri noita juttuja, jotka sinussa on diagnosoitu. Ja olemme paljon keskustelleet hänen elämästään, ja olen miettinyt, että mitähän hänelle on lapsuudessaan tapahtunut. Hän ei osaa kertoa lapsuudestaan oikein mitään.

Mutta sen tiedän, että hänet laitettiin kotoa itsenäistymään 16-vuotiaana. Ja lopputulos on se, että hän ei ole kovin itsenäinen. On takertuva, ei kykene itsenäiseen päätöksentekoon eikä vastuun ottamiseen. Pelkoja on paljon. Hänestä tuli juuri se epäitsenäinen, kun itsenäisyyteen pyrittiin. Ja vanhemmissaan on ihan kiinni.

Minä muutin opiskelujen takia pois kotoa, toiseen kaupunkiin 17-vuotiaana. Päätös oli omani, mutta opiskelu jäi kesken paniikkikohtausten ja masennuksen takia.  Ymmärrän tuttavaasi hyvin, on hyvä että hänellä on joku jolle puhua ja  joka ymmärtää! Itsellä ei ystäviä ole.

ap

Vierailija kirjoitti:

Olet kuitenkin arvokas ihminen ja vaikutat kivalta viestiesi perusteella. Kaikkea hyvää Sulle jatkossa! :)

Kiitos :) ap

Oletko ainoa lapsi? Miten vanhemmat kohtelivat poikaasi tämän ollessa pieni, oliko esim. mummilassa hoidossa?

Mulla on kans sellainen kasvatus, että ei tuettu, vaan rangaistiin ja ajateltiin, että siitä mä opin, että tee miten halutaan.

En tiedä, mitä sinulle kävi äitiytesi kanssa, mutta itselläni epäonnistuu äitiys, luultavasti lapsuuteni takia. En halua lapsilleni samaa mitä itse sain, mutta päinvastoin kuin vittumaiset ämmät kehuu täällä tekevänsä kaiken päinvastoin, (jos heitä vaikkapa lyötiin) en pysty.

Vierailija kirjoitti:

Olet kuitenkin arvokas ihminen ja vaikutat kivalta viestiesi perusteella. Kaikkea hyvää Sulle jatkossa! :)

Sama mielikuva tuli minullakin ap:stä. On todella valitettavaa, että olet saanut kokea tuollaista koulutusta lapsena. Itsellänikään ei ole aivan terve suhde vanhempien kanssa, joten uskoisi olevan varsin ahdistavaa viettää joulua heidän seurassaa. Yksi ajattelin hissukseen olla.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kans sellainen kasvatus, että ei tuettu, vaan rangaistiin ja ajateltiin, että siitä mä opin, että tee miten halutaan.

En tiedä, mitä sinulle kävi äitiytesi kanssa, mutta itselläni epäonnistuu äitiys, luultavasti lapsuuteni takia. En halua lapsilleni samaa mitä itse sain, mutta päinvastoin kuin vittumaiset ämmät kehuu täällä tekevänsä kaiken päinvastoin, (jos heitä vaikkapa lyötiin) en pysty.

Olen tehnyt parhaani,  mutta  isästään poika silti  enemmän  tykkää ja oli selvää, että erossa lapsi (oli tuolloin 6v) jäi exälle.  

ap

Tää on niin tätä.

Ajatellaan että pakottamalla itsenäiseksi saadaan itsenäinen lapsi. Vaikka se menee just toisin päin. Mitä turvallisempi olo ja lapsuus, sitä itsenäisempi ja itsevarmempi lapsi. Siis yleisesti tilastojen valossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avasin otsikon perusteella tämän ketjun. Ja osuipa yllättävän lähelle.

Minulla on perheen ulkopuolinen läheinen, jolla epäilen juuri noita juttuja, jotka sinussa on diagnosoitu. Ja olemme paljon keskustelleet hänen elämästään, ja olen miettinyt, että mitähän hänelle on lapsuudessaan tapahtunut. Hän ei osaa kertoa lapsuudestaan oikein mitään.

Mutta sen tiedän, että hänet laitettiin kotoa itsenäistymään 16-vuotiaana. Ja lopputulos on se, että hän ei ole kovin itsenäinen. On takertuva, ei kykene itsenäiseen päätöksentekoon eikä vastuun ottamiseen. Pelkoja on paljon. Hänestä tuli juuri se epäitsenäinen, kun itsenäisyyteen pyrittiin. Ja vanhemmissaan on ihan kiinni.

Minä muutin opiskelujen takia pois kotoa, toiseen kaupunkiin 17-vuotiaana. Päätös oli omani, mutta opiskelu jäi kesken paniikkikohtausten ja masennuksen takia.  Ymmärrän tuttavaasi hyvin, on hyvä että hänellä on joku jolle puhua ja  joka ymmärtää! Itsellä ei ystäviä ole.

ap

Lohduksi, että tuolla läheisellänikään ei ole yhtään ystävää. Eli kai sekin kuuluu taudinkuvaan. Mutta minä tosiaan olen, jolle pystyy edes vähän puhumaan. Vähän niin kuin puhuisi vaikkapa omalle kampaajalleen, mutta tavanomaista avoimemmin.

Toivottavasti sinäkin löytäisit jonkun, jolle puhua. Kokeile vaikkapa palvelevaa puhelinta tai selvitä jotain järjestöjen ystäväpalvelua. Tai mietit vain tuttavapiiriäsi, että kuka siellä on sellainen, jonka koet luotettavaksi ja järkeväksi ihmiseksi, voi olla melko vieraskin ihminen. Lähestyt häntä rohkeasti ja kerrot avoimesti ja suorin sanoin, että koet yksinäisyyttä ja toivot häneltä apua. Harva torjuu suoraa avunpyyntöä.

Vierailija kirjoitti:

Oletko ainoa lapsi? Miten vanhemmat kohtelivat poikaasi tämän ollessa pieni, oliko esim. mummilassa hoidossa?

Olen ainoa. En jättänyt poikaa ikinä yksin vanhemmilleni, kahvilla kävimme silloin tällöin  ja sitten joulut... Voi hitto, joulut exän  ja lapsen kanssa olivat tunnelmaltaan todella vaivaannuttavia ,hullu tytär ja ei toivottu-vävypoika (sivari, tehdastyöläinen) !  

ap

Vanhemmat luonnollisestikin häpeävät sinua. Mutta se ei tarkoita, että vika olisi sinussa. Vaan he häpeävät sitä, että sinun ongelmasi paljastavat koko maailmalle sen miten he epäonnistuivat kasvatuksessaan. Sinä tuot heidän epäonnistuneet valintansa päivänvaloon. Onhan noita metodeita ihan syytäkin hävetä.

Sinä olet vain se ihminen, jossa nuo teot henkilöityvät. Olet syytön kasvatustyön väline. Äärettömän epäreilua sinulle. Olet ilmeisesti saanut hoitoa ongelmiisi. Jotain hyvää sentään.

Hei ap. En osaa antaa neuvoja, mutta halusin vain tulla sanomaan, että sinusta saa viestiesi perusteella kypsän ja järkevän kuvan. Osaat hyvin pohtia, mistä mikäkin voisi johtua. Et uhriudu ja hyväksyt, että näin nyt kävi, sinusta riippumattomista syistä. Olen todella pahoillani, että vanhempasi kohtelivat sinua noin huonosti. Toivottavasti he joskus tajuaisivat pyytää sinulta anteeksi.

Haluaisin toivottaa sinulle lämmintä ja rauhallista joulua ja kaikkea hyvää tulevaan vuoteen<3