Erikoisin jouluaatto jonka olet viettänyt

Isäni kuoli muutamia päivia ennen joulua. Työskentelin sairaalassa ja olin yövuorossa aattoaamuun asti. Koska julkiset liikennevälineet eivät kulkeneet, menin taksilla 100 km äitini luo. Vietimme kaksin kauniin ja haikean joulun. 

Kuusivuotiaana vietin joulun sairaalassa erityshuoneessa, ei edes joulupukkia tullut vaikka toivoin. En paljoa sairaala-ajasta muista mutta kun parin viikon päästä joulusta pääsin kotiin, vietettiin joulu ja sain hirvittävän määrän lahjoja. Mulla on näin 35-vuoden jälkeenkin vielä niitä tallella ja omien lapsien leikeissä. Emme olleet mitään rikkaita mutta ilmeisesti kaikki halusivat panostaa sinä vuonna joululahjoihini. Vasta aikuisena sain tietää kuinka lähellä kuolemaa tuolloin olin.

Onhan noita jouluja ollut. Yksi jouluaatto on vietetty synnärillä, poika kohta 22v, inhosi pienenä syntymäpäiväänsä, mutta minkäs sille voi.

Yksi joulu kuoli oma mummuni jouluaattona, ei ollut mikään odotettu juttu. Olin silloin parikymppinen, oli hiukan haikea joulu silloin.

Toisenkin joulun olen sairaalassa viettänyt, haimatulehdusta rauhoiteltiin. Ei johtunut viinasta, vaan sappikivi oli kiilannut haimateihin ja poltti siellä haimaa. Viisi päivää pelkällä tiputuksella, hieman otti päähän, kun huonekaveri sai ihan oikeaa ruokaa. Myöhemmin leikattiin sappi kokonaan pois. Eli onhan näitä..

Vierailija kirjoitti:

Mentiin anopin luo joulusaunaan ja illalliselle, ei noussut saunan piipusta savua, arvasin jo silloin, että on taidettu polkaista korkin päälle.

Mies kävi sisällä katsomassa (me odotimme pojan kanssa autossa), siellä makasi sammuneena ja keittiö sekasorron vallassa.

Ajoimme kotiin ja laitoin laatikot, karjalanpaistin ja karjalanpiirakat lämpiämään uuniin sekä katoin pöytään muut sörsselit. Syötiin, avattiin paketit ja pelailtiin lautapeliä.

Anoppi komusi meille hiukan ennen puoltayötä, mukana sillin perkuujätteet, oli mennyt sillipalat roskikseen.

Kymmenkunta vuotta yritettiin vaikka millä variaatiolla, aina sama lopputulos.

Emme enää nykyisin vietä jouluja anopin kanssa.

Nyt oli kyllä niin sekava sepustus että. En ymmärtänyt yhtään mitään.

Jouluaattona äidin kuolemasta oli kolme viikkoa. Jaoimme aattona äidin ostamia lahjoja. Surullinen joulu.

Kaveritytön kanssa reilu parikymppisinä päätimme dokata koko joulun. 11 pulloa punaviiniä ja viiden kilon kinkku sekä helvetin iso limppu siinä meni. Elämäni paras joulu.

Oltiin Malawissa road tripillä. Auto kosahti jonnekin pikkukylään 22. päivä. Varsin innokas kylämekanikko alkoi sitä korjaamaan ja me typerät uskottiin, että hyvä tulee. Aattona soitettiin ihan oikealle mekanikolle pääkaupungissa. Hän hinasi auton korjaamolleen, minä ja mies kyydissä. Kaikki bussit meidän kotikaupunkiin oli loppuunmyyty. Eikä neljän tunnin seisominen bussissa kiinnostanut. Otimme taksin kotiin 400km päähän. Saavuimme perille klo 18. Käytiin kaupassa, syötiin pastapestoa ja mentiin nukkumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mentiin anopin luo joulusaunaan ja illalliselle, ei noussut saunan piipusta savua, arvasin jo silloin, että on taidettu polkaista korkin päälle.

Mies kävi sisällä katsomassa (me odotimme pojan kanssa autossa), siellä makasi sammuneena ja keittiö sekasorron vallassa.

Ajoimme kotiin ja laitoin laatikot, karjalanpaistin ja karjalanpiirakat lämpiämään uuniin sekä katoin pöytään muut sörsselit. Syötiin, avattiin paketit ja pelailtiin lautapeliä.

Anoppi komusi meille hiukan ennen puoltayötä, mukana sillin perkuujätteet, oli mennyt sillipalat roskikseen.

Kymmenkunta vuotta yritettiin vaikka millä variaatiolla, aina sama lopputulos.

Emme enää nykyisin vietä jouluja anopin kanssa.

Nyt oli kyllä niin sekava sepustus että. En ymmärtänyt yhtään mitään.

Taitaa olla ihan omasta hölmöydestäsi kiinni se, ettet ymmärtänyt!

Jokunen vuosi sitten piti mennä äidille aatoksi, kun omat lapset oli isällään. Aaton aamuna nousikin 40'c kuume ja jäin kotiin. Jouluateriani koostui 4 mandariinista ja luumukiisselistä. Ei maistunut ruoka eikä kiinnostanut lahjat. Äiti onneksi toi seuraavana päivänä osan lahjoista ja avasi ne minulle, kun makasin sohvalla ja koristeli samalla pienen kuuseni.

Hienoja muistoja teillä. Itsellä varmaan erikoisin on tylsästi ollut se, kun meiltä meni jouluna sähköt ja oltiin melkein iltaan asti ilman sähköä. Toivonkin, että joskus tulee oikein erikoistakin erikoisempi joulu, jossain maailmalla ja paljon kivoja ihmisiä ympärillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mentiin anopin luo joulusaunaan ja illalliselle, ei noussut saunan piipusta savua, arvasin jo silloin, että on taidettu polkaista korkin päälle.

Mies kävi sisällä katsomassa (me odotimme pojan kanssa autossa), siellä makasi sammuneena ja keittiö sekasorron vallassa.

Ajoimme kotiin ja laitoin laatikot, karjalanpaistin ja karjalanpiirakat lämpiämään uuniin sekä katoin pöytään muut sörsselit. Syötiin, avattiin paketit ja pelailtiin lautapeliä.

Anoppi komusi meille hiukan ennen puoltayötä, mukana sillin perkuujätteet, oli mennyt sillipalat roskikseen.

Kymmenkunta vuotta yritettiin vaikka millä variaatiolla, aina sama lopputulos.

Emme enää nykyisin vietä jouluja anopin kanssa.

Nyt oli kyllä niin sekava sepustus että. En ymmärtänyt yhtään mitään.

Anoppiko se siellä ihmettelee? Kaikille muille meni varmasti perille.

Erikoinen joulu on ollut se, kun vanhempieni navetassa yksi lehmä halvaantui aattona. Eläinlääkäri kävi hoitamassa silloin sitä ha vielä seuraavana päivänä. Kävimme vanhempieni ja veljeni kanssa parin tunnin välein kääntämässä lehmää jotta lihakset eivät puutuisi. Lopulta tapaninpäivänä lehmä piti lopettaa navetassa ja vetää ruho ulos.

Mies teki joulupukkikeikkoja. Olin itse mukana kartanlukijana sekä tarkistin aina mentävään taloon perheen tiedot, lasten nimet ja iät etc.

Ainut juttu oli, että olin saanut jouluflunssan ja istuin autossa todella kovassa kuumeessa. Oli aika hirveä ilta, ja sitten makasinkin pedissä pari päivää sairastaen.

Olin 17v. ja vanhempani olivat eronneet n. vuosi aikaisemmin. Äitini halusi viettää joulua uuden miesystävänsä kanssa ja isäni oli töissä. Siispä minä vietin joulun yksin koiran kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Erikoinen joulu on ollut se, kun vanhempieni navetassa yksi lehmä halvaantui aattona. Eläinlääkäri kävi hoitamassa silloin sitä ha vielä seuraavana päivänä. Kävimme vanhempieni ja veljeni kanssa parin tunnin välein kääntämässä lehmää jotta lihakset eivät puutuisi. Lopulta tapaninpäivänä lehmä piti lopettaa navetassa ja vetää ruho ulos.

Miksi tätä on alapeukutettu? Erikoinen joulu oli, olin jo teini ja ärsytti kun joulu meni lehmäshowssa. Vanhempia harmitti myös rahanmeno,eläinlääkärin pari käyntiä maksoivat jotain 500 eutoa yhteensä ja koska lehmä jouduttiin lopulta lopettamaan, ruhon hävitys maksoi vielä n. 200 euroa siihen päälle. Mutta tietysti eläimet eivät katso aikaa milloin sairastuvat, mutta en muista että olisi muulloin ollut sairaita lehmiä just jouluna. Poikimisia on ollut toki.

Erikoisin joulu, tai pikemminkin yksi tapahtuma jouluaatossa oli se kun mieheni kanssa lähdettiin aattoiltana miehen veljen luo. Meillä ei ollut vielä tuolloin omia lapsia ja mies oli luvannut olla joulupukkina veljen lapsille. Lähtiessämme mies oli jo vetänyt joulupukin kamppeet päälleen.

Keli oli kauhea tuona aattona, rännän sekaista lunta tuli taivaan täydeltä. Eräässä mutkassa vastaan tuleva auto ajoi ojaan. Pysähdyimne auttamaan ja kuinka ollakaan, ojaan ajaneen auton kuskikin oli pukeutunut joulupukiksi. Siinä sitten kaksi joulupukkia ähelsivät autoa ojasta. Näky oli kyllä huvittava.

Vierailija kirjoitti:

Jouluaattona äidin kuolemasta oli kolme viikkoa. Jaoimme aattona äidin ostamia lahjoja. Surullinen joulu.

:(

Ei nyt erikoinen mutta erilainen; muutama vuosi sitten vietin ensimmäisen jouluni täysin yksin. Lukittauduin kotiini ja katsoin koko joululoman mahdollisimman hirveitä ja surullisia sotaelokuvia. En toivottavasti enää joudu viettämään joulujani yksin. Oli ehkä elämäni masentavin juhla. Ja sotaleffoja en katso enää ikinä.

Sairaalassa Tromsassa Norjassa. Poika sairastui Joulun alla ja päätyi sairaalaan. Trobosytopenia. Pakkolepo kun pelättiin sisäisiä verenvuotoja. Haiman poistoa harkittiin mitä ei onneksi sitten tarvittu kun lääkkeet alkoi purra.

Pyörätuolilla saatiin mennä sairaalan joulujuhlaan mihin tuli myös joulupukki!  Osastolla juhla tunnelma. Oli täytekakkua ja muuta hyvää jota sai vapaasti hakea osaston keittiöstä. Henkilökunta aivan ihanaa! Yövyimme ilmaiseksi sairaalahotellissa. Niin ja lentomatkat kotipaikkakunnalta Tromsaan ja takaisin saatiin ilmaiseksi. Se oli hyvin erilainen Joulu mutta hieno kokemus! 

Kaikki joulut ulkomailla työskennellessäni ovat olleet erilaisia Suomeen verrattuna.

Australiassa työpäivä toimistossa päätty jouluaattonai poikkeuksellisesti jo kello 16, jolloin kaikki lähtivät yhdessä baariin.

Illalla naapurit leikkasivat ruohoa - ei ollut joulurauhasta tietoakaan.