Erikoisin jouluaatto jonka olet viettänyt

Vierailija kirjoitti:

Mentiin anopin luo joulusaunaan ja illalliselle, ei noussut saunan piipusta savua, arvasin jo silloin, että on taidettu polkaista korkin päälle.

Mies kävi sisällä katsomassa (me odotimme pojan kanssa autossa), siellä makasi sammuneena ja keittiö sekasorron vallassa.

Ajoimme kotiin ja laitoin laatikot, karjalanpaistin ja karjalanpiirakat lämpiämään uuniin sekä katoin pöytään muut sörsselit. Syötiin, avattiin paketit ja pelailtiin lautapeliä.

Anoppi komusi meille hiukan ennen puoltayötä, mukana sillin perkuujätteet, oli mennyt sillipalat roskikseen.

Kymmenkunta vuotta yritettiin vaikka millä variaatiolla, aina sama lopputulos.

Emme enää nykyisin vietä jouluja anopin kanssa.

Jäikö se anoppi sinne keittiön lattialle lojumaan, kunnes komusi selvittyään teille? Vai kippasitteko hänet edes sohvalle? Enkä nyt tarkoita paheksua, tuollainen on varmasti tosi rankkaa, jäipä vain vaivaamaan lattialta löytynyt mummeli.

Yksin duunissa koko konttorissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mentiin anopin luo joulusaunaan ja illalliselle, ei noussut saunan piipusta savua, arvasin jo silloin, että on taidettu polkaista korkin päälle.

Mies kävi sisällä katsomassa (me odotimme pojan kanssa autossa), siellä makasi sammuneena ja keittiö sekasorron vallassa.

Ajoimme kotiin ja laitoin laatikot, karjalanpaistin ja karjalanpiirakat lämpiämään uuniin sekä katoin pöytään muut sörsselit. Syötiin, avattiin paketit ja pelailtiin lautapeliä.

Anoppi komusi meille hiukan ennen puoltayötä, mukana sillin perkuujätteet, oli mennyt sillipalat roskikseen.

Kymmenkunta vuotta yritettiin vaikka millä variaatiolla, aina sama lopputulos.

Emme enää nykyisin vietä jouluja anopin kanssa.

Jäikö se anoppi sinne keittiön lattialle lojumaan, kunnes komusi selvittyään teille? Vai kippasitteko hänet edes sohvalle? Enkä nyt tarkoita paheksua, tuollainen on varmasti tosi rankkaa, jäipä vain vaivaamaan lattialta löytynyt mummeli.

Ei kun nyt luin omiani, eihän se mummo lattialta löytynyt. Mutta joka tapauksessa - uskalsitteko jättää hänet yksin nukkumaan pois känniään?

Erikoiselta tuntui New Yorkissa jouluaattona illalla kun siellä oli tavallinen arkipäivä. Shoppailtiin ja istuttiin baareissa.

Joulupäivänä sitten vietettiin joulua, paistettiin kalkkuna ja jaoimme lahjat. Vuonna 1991.

Toinen kerta Prahassa 2001. Tuli Suomesta kavereita käymään ja toivat lanttulaatikkoa. Jotain sianlihaa paistettiin, kunnollista joulukinkkua ei ollut.

Muualla jouluaatto on ihan normaali työpäivä. Aattoilta on vilkas ostospäivä. Joulupäivänä on suvun joululounas, tapanina mennään taas töihin.

Kalle Ankka kirjoitti:

tapoin joulupukin, hirtin kuusen latvaan ja ryöstin lahjat ja rahat

hirtit kuusen? rankka joulu

Vierailija kirjoitti:

Olin 17v. ja vanhempani olivat eronneet n. vuosi aikaisemmin. Äitini halusi viettää joulua uuden miesystävänsä kanssa ja isäni oli töissä. Siispä minä vietin joulun yksin koiran kanssa.

Kamala "äiti" 😨

Asun ulkomailla. 8 vuotta sitten vietin jouluaaton syöpää sairastavana paikallisen sairaalan syöpäosastolla infektion takia. Join huoneen kohtalotoverin kanssa.

Olin koko jouluaaton yksin kotona ison raskausmahani kanssa. Laskettuu aikaan oli 3 viikkoa.

Ja ihan omasta patistuksestani kehoitin miestä menemään lapsuudenkotiin "viimeistä" joulua viettämään. Itse en halunnut läheä 400km matkalle ison mahan kanssa. Siitä lähtien olen joulun oman perheen kanssa viettänyt. Nyt kyllä joulu menee osittain töissä.

Mutta edelleen painotan.. patistin miehen menemään, tiesin että haluaisi lapsuudenperheen kanssa joulua viettää, eikä meinannut omasta tahdosta lähteä ja jättää minua. Eli oli oma päätös. Olihan se vähän yksinäistä..

Vierailija kirjoitti:

Sairaalassa Tromsassa Norjassa. Poika sairastui Joulun alla ja päätyi sairaalaan. Trobosytopenia. Pakkolepo kun pelättiin sisäisiä verenvuotoja. Haiman poistoa harkittiin mitä ei onneksi sitten tarvittu kun lääkkeet alkoi purra.

Pyörätuolilla saatiin mennä sairaalan joulujuhlaan mihin tuli myös joulupukki!  Osastolla juhla tunnelma. Oli täytekakkua ja muuta hyvää jota sai vapaasti hakea osaston keittiöstä. Henkilökunta aivan ihanaa! Yövyimme ilmaiseksi sairaalahotellissa. Niin ja lentomatkat kotipaikkakunnalta Tromsaan ja takaisin saatiin ilmaiseksi. Se oli hyvin erilainen Joulu mutta hieno kokemus! 

Pernan poistoa?

Viime jouluaatto keuhkokuumeessa terveyskeskuksen päivystyksessä jonne myös pyörryin.

No ei erikoinen mutta erilainen. Olin raskaudessa yliajalla ja synnytystä odoteltiin sairaalassa. Joulun aikaan siellä on erikoisjärjestelyjä enkä päässyt mihinkään huoneeseen vaan odottelin synnytystä synnytyssalissa 5 vrk. Sain sentään mukavamman sängyn siihen synnytyssängyn viereen. Päivähuoneet oli laitettu potilaita täyteen, hengailin sen minkä piuhojen välissä ehdin käytävillä jne. Synnytyssalissa kun ei ole TVtä eikä mitään, ei edes älypuhelinta ollut siihen aikaan. Oli aika karmea joulu, se ilmastointi ja naapurihuoneen tapahtumat... olin niin rikki ja väsynyt.

Ihania kommentteja. ”Miksette vedä verhoja eteen?”

Miksi ihmeessä ap:lla olisi olohuoneessa peittävät verhot, jos sisään ei ole näkymää kuin omalta pihalta?

Asumme kerrostalossa niin korkealla ettei meille näe sisään, eikä meillä ole olohuoneessa kuin sisustusverhot. Nukumme makuuhuoneessa, ja sen saa pimeäksi.

Australiassa, keskellä kesää kauheassa helteessä. Joulupukki shortseissa, joulupäivän lounas tärkein ateria. Lahjat jaettiin valtavassa ringissä (kyseessä kämppikseni suuri suku), niin että yksi avasi ja muut tuijottivat. So awkward, etenkin kun mulle ei ollut mitään enkä edes tuntenut näitä ihmisiä. Ei minkäänlaista tunnelmaa vaikka kuusi nurkassa olikin.

Olin vakavan masennuksen vuoksi hoidossa psykiatrisessa sairaalassa viisitoista vuotiaana. Jouluksi osasto hiljeni, mutta itselläni ei ollut paikkaa mihin mennä. Äitini oli kuollut ja isälläni uusi naisystävä, jonka kanssa vietti joulun. Söin kourallisen lääkkeitä ja nukuin sitten lääketokkurassa pari vuorokautta. Hoitajat kävivät välillä herättelemässä, mutta en tiedä vieläkään eivätkö he huomanneet tilaani vai katsoivatko minun olevan kuitenkin sen verran tolkuissani etten tarvinnut vatsahuuhtelua. Vihasin pitkään jouluja, mutta omien lasten ja puolison myötä niistä on tullut ihania.

Oltiin ex-mieheni kanssa samassa firmassa duunissa mutta eri osastoilla, eli ei tehty töitä yhdessä. Yhtenä jouluna molemmilla oli aattona vuoro ja törmättiin kahviossa lounasaikaan. Kävi ilmi ettei kummallakaan ollut mitään erityisiä suunnitelmia illaksi. Päätettiin viettää aattoilta yhdessä ja työpäivän päätyttyä joskus ysiltä hypättiin taksiin. Haettiin pitsat kebabmestasta, jossa meitä ennen jonossa oli kaksi joulupukkia. Exäni ja toinen joulupukeista tajusivat olevansa vanhoja lapsuudenystäviä jotka eivät olleet nähneet vuosikymmeniin. Kutsuin myös tämän pukin luokseni ja vietimme kolmestaan joulua syömällä pitsaa, juomalla amarettokokista ja katsomalla School of Rock-leffan joka joulupukilla oli mukanaan. Exäni jäi yöksi sohvalle ja aamulla kävimme yhdessä joulusaunassa (eikä mitään sen kummempaa tapahtunut, ero oli ollut aikanaan niin selvästi yhteinen päätös).

Töissä olen ollut varmaan 15 jouluaattoa. Mutta erikoisin oli, kun nuorena olin sijaisena vieraalla paikkakunnalla, minne juuri olin muuttanut. Työkaveri pyysi jouluksi vahtimaan kaniaan ja sanoi, että palkkioksi saan käyttää puhelinta ja soittaa joulutervehdykset kotiväelleni. No tuumasta toimeen ja työkaverin asunnolle joulun viettoon. Jouluaattoaamuna ennen iltavuoroon menoa ruokin kania ja se pääsi häkistä ulos ja kävi puremassa puhelimenjohdon poikki. En saanut joulutervehduksiä soitettua.

Ensimäinen tili ei ollut vielä tullut, joten jouluruokana oli kalapuikkoja ja punajuuriviipaleita.  Vähän oli yksinäinen olo tallustellessa iltavuoroon.

Raskaana täysin autiossa synnytyssairaalassa, kun ennenaikainen synnytys uhkasi lapsiveden mentyä ja piti olla sisällä sairaalassa, kunnes vauva tulee ulos. Kaikki vähänkään kynnelle kykenevät potilaat oli lähetetty joululomalle kotiin, eikä juuri henkilökuntaakaan näkynyt. Odotin vauvaa yksin yh:na, isäni toi mulle osastolle sellaista jouluruokaa, mitä sain syödä. Makasin sängyssä ja lauloin ääneen kaikki joululaulut, mitä muistin, koska olin lukenut, että vauva kuulee äidin äänen kohtuun.

Kerran jouluna meillä jäätyi vesiputki.  Silloin oli kovat pakkaset. 

Voi miten paha mieli tuleekaan monesta kirjoituksesta. Nyt olen täysin varma siitä mitä olen epäillyt jo kauan; mikään ei ole niin vahva kuin Suomalainen nainen <3