Erikoisin jouluaatto jonka olet viettänyt

Mummo käyttäytyi vähän oudosti. Kyseli koko ajan, että mitä ja mietti onko tulossa flunssa, kun on niin hönö ja hutera olo ja korvat lukossa. Jouluyönä kolmelta pappa soitti, että no nyt se sai aivohalvauksen ja on lähdössä lanssin perässä OYSiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mentiin anopin luo joulusaunaan ja illalliselle, ei noussut saunan piipusta savua, arvasin jo silloin, että on taidettu polkaista korkin päälle.

Mies kävi sisällä katsomassa (me odotimme pojan kanssa autossa), siellä makasi sammuneena ja keittiö sekasorron vallassa.

Ajoimme kotiin ja laitoin laatikot, karjalanpaistin ja karjalanpiirakat lämpiämään uuniin sekä katoin pöytään muut sörsselit. Syötiin, avattiin paketit ja pelailtiin lautapeliä.

Anoppi komusi meille hiukan ennen puoltayötä, mukana sillin perkuujätteet, oli mennyt sillipalat roskikseen.

Kymmenkunta vuotta yritettiin vaikka millä variaatiolla, aina sama lopputulos.

Emme enää nykyisin vietä jouluja anopin kanssa.

Jäikö se anoppi sinne keittiön lattialle lojumaan, kunnes komusi selvittyään teille? Vai kippasitteko hänet edes sohvalle? Enkä nyt tarkoita paheksua, tuollainen on varmasti tosi rankkaa, jäipä vain vaivaamaan lattialta löytynyt mummeli.

.

Kyllä hän  yleensä on sammunut sänkyyn tai laiskanlinnaan, tuo kerta oli sikäli erikoinen, että havahtui jo aattona, monesti havahtuu vasta esim. Tapanina ja luulee, että silloin on jouluaatto.

Vierailija kirjoitti:

Sairaalassa Tromsassa Norjassa. Poika sairastui Joulun alla ja päätyi sairaalaan. Trobosytopenia. Pakkolepo kun pelättiin sisäisiä verenvuotoja. Haiman poistoa harkittiin mitä ei onneksi sitten tarvittu kun lääkkeet alkoi purra.

Pyörätuolilla saatiin mennä sairaalan joulujuhlaan mihin tuli myös joulupukki!  Osastolla juhla tunnelma. Oli täytekakkua ja muuta hyvää jota sai vapaasti hakea osaston keittiöstä. Henkilökunta aivan ihanaa! Yövyimme ilmaiseksi sairaalahotellissa. Niin ja lentomatkat kotipaikkakunnalta Tromsaan ja takaisin saatiin ilmaiseksi. Se oli hyvin erilainen Joulu mutta hieno kokemus! 

Kas kun ei sydämen poistoa. Ihminen ei kauaa elä, jos haima poistetaan.

Alle 18-v:nä lähdin random tyypin luokse. ruokana oli roiskeläppäpizza. Sillä oli kämppis joka kaverinsa kanssa veti huumeita toisessa huoneessa. En muista mitä ees tehtiin silloin, mut ihmettelin sille kämppikselle ääneen niiden huumeiden käyttöä :D

Olimme silloisen poikaystäväni kanssa reilaamassa ja jouluaatoksi saavuimme Roomaan. Ostettiin hostellihuoneeseen kynttilöitä ja iso kasa ruokaa. Ranskalaisia, mozzarellatikkuja, kroissantteja, pitsaa ja karkkia taisi olla eli ei mitään kovin jouluista :D oltiin lähes ainoat ihmiset hostellissa. Kuunneltiin joululauluja ja taidettiin katsoa jotain jouluelokuvaa joka jäi puoli tiehen kun ruvettiin harrastamaan seksiä, jonka jälkeen nukahdettiin. Mukava muisto jäi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mentiin anopin luo joulusaunaan ja illalliselle, ei noussut saunan piipusta savua, arvasin jo silloin, että on taidettu polkaista korkin päälle.

Mies kävi sisällä katsomassa (me odotimme pojan kanssa autossa), siellä makasi sammuneena ja keittiö sekasorron vallassa.

Ajoimme kotiin ja laitoin laatikot, karjalanpaistin ja karjalanpiirakat lämpiämään uuniin sekä katoin pöytään muut sörsselit. Syötiin, avattiin paketit ja pelailtiin lautapeliä.

Anoppi komusi meille hiukan ennen puoltayötä, mukana sillin perkuujätteet, oli mennyt sillipalat roskikseen.

Kymmenkunta vuotta yritettiin vaikka millä variaatiolla, aina sama lopputulos.

Emme enää nykyisin vietä jouluja anopin kanssa.

Jäikö se anoppi sinne keittiön lattialle lojumaan, kunnes komusi selvittyään teille? Vai kippasitteko hänet edes sohvalle? Enkä nyt tarkoita paheksua, tuollainen on varmasti tosi rankkaa, jäipä vain vaivaamaan lattialta löytynyt mummeli.

Ei kun nyt luin omiani, eihän se mummo lattialta löytynyt. Mutta joka tapauksessa - uskalsitteko jättää hänet yksin nukkumaan pois känniään?

Vastaavassa tilanteessa olleena voin kertoa, että kyllä uskaltaa kun sama toistuu tasaisin väliajoin eikä mummeli lopeta ryyppäämistä.

Alkoholistien läheisille teroitetaan,että ainoa mikä oikeasti voi auttaa on lakata hyysäämästä ja elää omaa elämäänsä. Tässä tapauksessa varsinkin kun on lapsia mukana. Lasten ei tarvitse katsella kännikalaa jouluna, eikä kyllä aikuistenkaan.

Tämä ei nyt ole erikoisin aatto, mutta hauskana jäi mieleen.

Lasten ollessa pieniä lähdimme käymään aaton alkuillasta anopin luokse. Lapset oli intopiukeina ja älämölö takapenkillä sen mukainen, mutta eräässä risteyksessä autoon tuli hiljaista. Vilkaisin taakse ja näin lasten tuijottavan viereistä autoa tyrmistyneen näköisinä. Siinä samassa autossa istui kolme joulupukkia. Loppumatkan odottelin jotain kommenttia tai kysymystä, mutta hiljaista oli.

Vierailija kirjoitti:

Töissä olen ollut varmaan 15 jouluaattoa. Mutta erikoisin oli, kun nuorena olin sijaisena vieraalla paikkakunnalla, minne juuri olin muuttanut. Työkaveri pyysi jouluksi vahtimaan kaniaan ja sanoi, että palkkioksi saan käyttää puhelinta ja soittaa joulutervehdykset kotiväelleni. No tuumasta toimeen ja työkaverin asunnolle joulun viettoon. Jouluaattoaamuna ennen iltavuoroon menoa ruokin kania ja se pääsi häkistä ulos ja kävi puremassa puhelimenjohdon poikki. En saanut joulutervehduksiä soitettua.

Ensimäinen tili ei ollut vielä tullut, joten jouluruokana oli kalapuikkoja ja punajuuriviipaleita.  Vähän oli yksinäinen olo tallustellessa iltavuoroon.

Tämä voisi olla suoraan jostain joulukomediasta:) Vapaaksi karannut pupu juoksee suoraan puremaan puhelimen johdon poikki niin ettei suunniteltuja puheluita pääse soittamaan. Puuttu vielä saamatta jäänyt kosinta tai synnyttämään lähtenyt sisko niin juoni olis valmis!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töissä olen ollut varmaan 15 jouluaattoa. Mutta erikoisin oli, kun nuorena olin sijaisena vieraalla paikkakunnalla, minne juuri olin muuttanut. Työkaveri pyysi jouluksi vahtimaan kaniaan ja sanoi, että palkkioksi saan käyttää puhelinta ja soittaa joulutervehdykset kotiväelleni. No tuumasta toimeen ja työkaverin asunnolle joulun viettoon. Jouluaattoaamuna ennen iltavuoroon menoa ruokin kania ja se pääsi häkistä ulos ja kävi puremassa puhelimenjohdon poikki. En saanut joulutervehduksiä soitettua.

Ensimäinen tili ei ollut vielä tullut, joten jouluruokana oli kalapuikkoja ja punajuuriviipaleita.  Vähän oli yksinäinen olo tallustellessa iltavuoroon.

Tämä voisi olla suoraan jostain joulukomediasta:) Vapaaksi karannut pupu juoksee suoraan puremaan puhelimen johdon poikki niin ettei suunniteltuja puheluita pääse soittamaan. Puuttu vielä saamatta jäänyt kosinta tai synnyttämään lähtenyt sisko niin juoni olis valmis!

Kyllä se tosiaan harmitti, koska alueella oli vain kolikkopuhelin ja ei ollut kolikoita tarpeeksi. Lisäksi pelotti, mitä asunnon omistaja sanoo, kun puhelimen johto oli poikki. Parikymppisenä meinasi kyllä alahuuli väpättää.

Se pupuvahti uudella paikkakunnalla

Israelissa Jesusalemissa ja mentiin Betlehemin kirkkoon ja Toi sen kerran myös Israelissa Haiffan lähellä kibbuts ja vietimme kaljaa juoden. Kairossa vuosia sitten en edes muistanut että on jouluaatto. Sekin meni mukavasti.

Erikoisin aatto oli ehdottomasti influenssassa New Yorkissa. Mies kolusi lähes koko keskustan etsien minulle kaakaota ja minttuviinaa, koska se nyt tuntui hyvältä idealta siihen aikaan. Palasi Smirnoff-vodkan ja kaakaon kanssa, mistä sitten keiteltiin hotellin vedenkeittimessä joulukaakaot ja katsottiin Home Alone 2, missä seikkailaan Nykissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mentiin anopin luo joulusaunaan ja illalliselle, ei noussut saunan piipusta savua, arvasin jo silloin, että on taidettu polkaista korkin päälle.

Mies kävi sisällä katsomassa (me odotimme pojan kanssa autossa), siellä makasi sammuneena ja keittiö sekasorron vallassa.

Ajoimme kotiin ja laitoin laatikot, karjalanpaistin ja karjalanpiirakat lämpiämään uuniin sekä katoin pöytään muut sörsselit. Syötiin, avattiin paketit ja pelailtiin lautapeliä.

Anoppi komusi meille hiukan ennen puoltayötä, mukana sillin perkuujätteet, oli mennyt sillipalat roskikseen.

Kymmenkunta vuotta yritettiin vaikka millä variaatiolla, aina sama lopputulos.

Emme enää nykyisin vietä jouluja anopin kanssa.

Jäikö se anoppi sinne keittiön lattialle lojumaan, kunnes komusi selvittyään teille? Vai kippasitteko hänet edes sohvalle? Enkä nyt tarkoita paheksua, tuollainen on varmasti tosi rankkaa, jäipä vain vaivaamaan lattialta löytynyt mummeli.

Ei kun nyt luin omiani, eihän se mummo lattialta löytynyt. Mutta joka tapauksessa - uskalsitteko jättää hänet yksin nukkumaan pois känniään?

.

Kyllä häntä on yritetty "vahtia" milloin on pystytty.  Töissäkin pitää käydä ja monikaan työnantaja ei katso tuollaista vahtimista hyvällä, kun nämä putket kestivät/kestävät viikon, kaksi.

Nykyisin ei enää ajele polkupyörällä, milloin oli naama ym ruvella, milloin polkupyörän rengas vääntynyt liki kahdeksikosi jne.  Ehdottomasti pahempi tapaus kuunaan kuin minkään ilkäinen lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Voi miten paha mieli tuleekaan monesta kirjoituksesta. Nyt olen täysin varma siitä mitä olen epäillyt jo kauan; mikään ei ole niin vahva kuin Suomalainen nainen <3

Tai ilkeä ja välinpitämätön...

Ei nyt niin erikoinen mutta lentokoneessa vietin yhden joulun.

Lapsen saattohoidon loppuvaihe. Valvoin koko joulun hänen sänkynsä ääressä ja pelkäsin kuolemaa. Ainoa "siunaus" oli, ettei kuollut joulupyhinä, ettei olisi vuosipäivä loppuelämän jouluna.

Olin suljetulla pakkohoidossa joulun, en saanut lomalupaa.

Muutama vuosi sitten olin teini-ikäisten poikieni kanssa Egyptissä joulun yli. Jouluaattona Giftunin saarella veneretkellä koko porukka. Nuorempi poika hyppeli Punaiseenmereen ja snorklaili ja kalasti. Vanhempaa ei kiinnostanut eikä minua.

Huoneisiin oli tuotu punaiset joulusukat, joissa jotain taatelia ym. pikkumakeaa. Illemmalla hotellissa olisi ollut jouluaattojuhla, johon käytiin houkuttelemassa kyllästymiseen asti, mutta me emme jaksaneet lähteä. Hotellissa oli paljon mm. venäläisiä siihen aikaan enkä jaksanut kuunnella ja katsella sitä menoa (anteeksi nyt vain). Tilattiin vain huonepalvelusta muistaakseni sisäfilepihvit kaikille. En kaivannut yhtään suomalaista joulua. Sitä oltiin pakoon lähdettykin.

Aivan uskomattoman upea ja erilainen joulu Ngorongoron kraaterin reunalla Tansaniassa. Syötiin paikallisua herkkuja ja katsottiin paikallisten tanssiesityksiä. Koko päivä oli kulunut safarilla, joten väsy iski jo iltakymmeneltä ja yhteentoista mennessä olimme unten mailla.

Sukulainen teki itsemurhan aattona.

Joulupukkia parhaillaan odoteltiin.

Muutaman erilaisen joulun olen perheen kanssa saanut kokea, mutta vaihdossa vietetty on ehdottomasti erilaisin.

Olin vaihdossa Australiassa, jossa joulupäivänä syötiin 37 asteen lämmössä jouluateria ulkona. Ei ollut kuusta tai pukkia, mutta niin sydämmellisesti otettii avosylein vastaan ystäväni perheessä. Ikuisesti tulen muistamaan, tunsin kuin olisin ollut osa perhettä. Illalla sitten muiden nukkuessa soitin kotiin vanhemmilleni, sillä tiesin että äidillänikin on erilainen joulu. Ensimmäistä kertaa yksi omista oli muualla, ja joulu on hänelle ehdottomasti juhlista tärkein.