Saksa nostaa taas lapsilisiä, entä me??

Muuttakaa Saksaan, siellä on kaikki paremmin. Jos ette osaa kieltä, niin opetelkaa laiskurit.

Vierailija kirjoitti:

Saksassa ollaan huolissaan alhaisesta syntyvyydestä, on oltu huolissaan jo pitkään ja perheitä on alettu tukea jo muutamia vuosia sitten jonka ansiosta saksalaisen naisen keskimääräinen lapsiluku on noussut 1,3:sta 1,55:een muutamassa vuodessa ja nyt se oletettavasti nousee lisää ja siten lapsia syntyy enemmän ja valtio turvaa näin että tulevaisuudessa on veronmaksajajia.

Suomessa sen sijaan lapsiperheitä on kuritettu ja muutenkin ilmapiiri on mitä on ja sitten ihmetellään kun suomalaisen naisen lapsiluku on tippunut 1,87:sta (oli euroopan parhain hetken aikaa) alle 1,49:ään. Juu mielikuva "prismaperheestä" tosiaan on syynä tähän.. hassua ettei ollut 10v sitten vaan silloin syntyvyys oli nousussa.

Oikea lukema on 1,59 https://en.wikipedia.org/wiki/Demographics_of_Germany

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saksassa päivähoitopaikka maksaa noin 600 e/kk. Minusta Suomessa voidan nostaa päivähoidon maksut ja samalla lapsilisät.

Just...Varmaan Münchenistä löydät jonkun yksityisen paikan joka maksaa tuon verran. Maksettiin mekin Suomessa yksityisestä paikasta liki 500, kun ei julkista paikkaa irronut.

Hampurissa on muuten tällä hetkellä päivähoidon katto 204e/kk.

http://www.hamburg.de/elternbeitrag/3032330/elternbeitrag-hoehe/

Subjektiivista päivähoito-oikeutta ei ole, julkisia paikkoja ei riitä kaikille. Lisäksi tuohon tulee ruokaraha päälle, tavallisesti se on 50 e/kk. Tuo katto 204 e/kk on noin 30 h/vko päiväkodissa olevasta lapsesta, 40 h/vko maksaa jo yli 300 e. Ja jos haluat, että lapsi saa päiväkodissa mennä muskariin tms, niin maksat taas satasen lisää.

Vierailija kirjoitti:

Saksa on vahvan taliuskasvun maa. Todella kovassa iskussa oleva talous.

Suomi on jäänyt jälkeen muista maista talouskasvussa. Jopa Kreikan talous kasvaa nopeammin kuin Suomen.

Muissa maissa on ollut jo pitkään nousukausi viime vuosina. Suomessa ei olla lähes noustu lamasta sinä aikana.

Ruotsissakin tehtiin kovat talouspoliittiset ja työmarkkinauudistukset aikoinaan ja ne johtivat kasvuun ja työllisyyteen. Suomessa ei olla tehty vaan niistä on vain puhuttu ja vasemmisto vastustanut hartaasti.

Matalapalkkatyön lisääntyminen ei kasvata taloutta eikä todellakaan lisää valtion verotuloja.

Suomi jäi muista maista jälkeen, koska täällä yritykset veivät reiluksi viideksi vuodeksi investointihanat kokonaan kiinni. Keskivertoyritys ei investoinut edespääoman kulumisen vertaa.Yritykset keskittyivät jakamaan tuloksensa ulos ennätyssuurina osinkoina.

EK:ssakin ihmeteteltiin investointihaluttomuutta, koska rahoitustakin oli erittäin hyvin saatavilla.

Nyt olemme tilanteessa, jossa investoinnit ovat jossain määrin käynnistyneet.

Investoimattomuus johtikin nykyisessä talouskasvussa mielenkiintoiseen tilanteeseen; yitykset eivät kykene vastaamaan kasvaneeseen kysyntään.

Jos investoinnit olisi hoidettu ajallaan, talouskasvumme olisi alkanut aiemmin ja olisi nykyistä voimakkaampaa.

Ruotsissa tehtiin paikallinen sopiminen mahdolliseksi siten, että direktio-oikeus on työntekijöillä. Suomessa työnantajat haluavat säilyttää sen itsellään.

Ruotsin mallissa molemmilta on saatava suostumus esim. yrityksen heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa normaalia palkkaa pienempään palkkaan väliaikaisesti tai työajan muutoksiin. Ruotsissa yrityten hallituksissa on työntekijöiden edustus, millä varmistetaan todellisen ja oikean tiedon saaminen yrityksen taloudellisesta tilasta.

Tätä samaa tarjottiin suomalaisille työnantajille, mutta ei kelvannut. Täällä työnantaja haluaa itselleen täyden saneluvallan, mikä on kaukana demokratiasta ja rikkoo työelämän pelisääntöjä olennaisesti.

Palkansaajana, suurituloisena yhteiskunnan nettomaksajana olen erittäin iloinen, että vasemmistopuolueemme ja ay-liike ei suostu tällaiseen toimintaan. Se rapauttaisi yhteiskuntamme kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennemminkin päiväkoteihin ja kouluihin toinen ateria, jonka lapsi saisi ennen kotiin lähtöä. Helpottaisi älyttömästi tätä lapsiperhe-elämää kun ei tarvitsisi kiirehtiä lasta hakemaan, kauppaan ja ruokaa laittamaan. Kaikkein työllistävintä lapsiperhearjessa. Mieluummin vaikka ennemminkin leikkaisivat tuosta nykyisestäkin lapsilisästä ja tuo ateria tilalle.

Tämähän on ihan oma ongelmasi ja liittyy ajanhallintaan ja ennakointiin. Oikeastiko joka päivä käyt tarhan jälkeen kaupassa ja teet ruuan?

Oikeasti käyn joka päivä kaupassa mutta ruokaa en tee ihan joka päivä. Kaupasta haen joka päivä pari purkkia maitoa, leipää, pussillisen hedelmiä ja jotain vihannesta leivän päälle. Pari kertaa viikkoon käyn sitten autolla esim. harrastuksen jälkeen lähimarketista hakemassa ruuanlaittotarpeita. Kysymys ei ole ajanhallinnasta vaan asioiden mielekkyydestä. Meillä ei ole automarketperhe eikä sellaista tule enkä pidä ruuanlaitosta. Jätän sen ruuanlaiton mieluummin viikonloppuihin ja jotain kivaa ja hyvää. Arkiruuanlaitto mielellään jollekulle joka sitä työkseen tekee.

Vierailija kirjoitti:

Saksassa ollaan huolissaan alhaisesta syntyvyydestä, on oltu huolissaan jo pitkään ja perheitä on alettu tukea jo muutamia vuosia sitten jonka ansiosta saksalaisen naisen keskimääräinen lapsiluku on noussut 1,3:sta 1,55:een muutamassa vuodessa ja nyt se oletettavasti nousee lisää ja siten lapsia syntyy enemmän ja valtio turvaa näin että tulevaisuudessa on veronmaksajajia.

Suomessa sen sijaan lapsiperheitä on kuritettu ja muutenkin ilmapiiri on mitä on ja sitten ihmetellään kun suomalaisen naisen lapsiluku on tippunut 1,87:sta (oli euroopan parhain hetken aikaa) alle 1,49:ään. Juu mielikuva "prismaperheestä" tosiaan on syynä tähän.. hassua ettei ollut 10v sitten vaan silloin syntyvyys oli nousussa.

Tukia nostamalla ei kylläkään saada nettoveronmaksajia ja ne ovat niitä tärkeimpiä. Ihan turha puhua veronmaksajista kun tehdään verojen kuluttajia. Kyllä pitäisi lapsiperheidenkin oppia hoitamaan talouttaan, säästää ennalta ja sijoittaa että on pääomatuloja siinä vaiheessa kun tulot muuten pienet/menot suuret. Muutenkin hullua koko ajatus tänä päivänä että vielä ajatellaan että kymmenenkin vuoden päästä ihmisten tekemä työ olisi edelleen se työn tuottavuuden suurin lähde kun se ei ole sitä enää tänä päivänäkään.

Vierailija kirjoitti:

Saksa on vahvan taliuskasvun maa. Todella kovassa iskussa oleva talous.

Suomi on jäänyt jälkeen muista maista talouskasvussa. Jopa Kreikan talous kasvaa nopeammin kuin Suomen.

Muissa maissa on ollut jo pitkään nousukausi viime vuosina. Suomessa ei olla lähes noustu lamasta sinä aikana.

Ruotsissakin tehtiin kovat talouspoliittiset ja työmarkkinauudistukset aikoinaan ja ne johtivat kasvuun ja työllisyyteen. Suomessa ei olla tehty vaan niistä on vain puhuttu ja vasemmisto vastustanut hartaasti.

Saksan ja Suomen tilannetta ei voi verrata; Suomen vientituotteet ovat pääasiassa laadultaan keskinkertaisia investointi- ja välituotteita, kun taas Saksalla on laadukasta kulutushyödykettä. Kulutushyödykkeiden kysyntä ei taantuntu edes globaalin investointilaman aikana.

Suomi tarvisisisi uudentyyppisiä tuotteita vientiin.. Niiden kehittäminen on aikavievää ja edellyttää melkoisia rahallisia panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan. Suomalaiset yritykset eivät ole sijoittaneet siihenkään, toisin kuin Saksassa. Lisäksi Sipilän hallitus leikkasi niitä ainoita toimivia valtion yritystukia, eli juuri tutkimus- ja kehitystukia.

Suomen talous ei nouse sillä, että suuri osa palkansaajista muutetaan halpatyövoimaksi, tai heitä tuotetaan ulkomailta.

Lähes kaikki pk-yrityksemme tekevät tuloksensa kotimarkkinoilla, eli ne tarvitsevat pystyssä pysyäkseen palkansaajien ostovoiman. Pelkästään varakkaiden ostovoima ei riitä pitämään niitä pystyssä. Mitä enemmän meillä on matalapalkkaisia, sitä useampi pk-yrityksemme päätyy konkursiin.

Jo nyt palvelualojen yrityksillä menee muita heikommin, johten nimenomaan suomalaisten heikosta osotovoimasta. Tämä on huolestuttavaa, koska yhteiskuntamme on muuttunut ja muutttumassa teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi.  Jos meillä ei ole varaa palveluihin, niin millä sitten eletään maassamme?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saksassa ollaan huolissaan alhaisesta syntyvyydestä, on oltu huolissaan jo pitkään ja perheitä on alettu tukea jo muutamia vuosia sitten jonka ansiosta saksalaisen naisen keskimääräinen lapsiluku on noussut 1,3:sta 1,55:een muutamassa vuodessa ja nyt se oletettavasti nousee lisää ja siten lapsia syntyy enemmän ja valtio turvaa näin että tulevaisuudessa on veronmaksajajia.

Suomessa sen sijaan lapsiperheitä on kuritettu ja muutenkin ilmapiiri on mitä on ja sitten ihmetellään kun suomalaisen naisen lapsiluku on tippunut 1,87:sta (oli euroopan parhain hetken aikaa) alle 1,49:ään. Juu mielikuva "prismaperheestä" tosiaan on syynä tähän.. hassua ettei ollut 10v sitten vaan silloin syntyvyys oli nousussa.

Tukia nostamalla ei kylläkään saada nettoveronmaksajia ja ne ovat niitä tärkeimpiä. Ihan turha puhua veronmaksajista kun tehdään verojen kuluttajia. Kyllä pitäisi lapsiperheidenkin oppia hoitamaan talouttaan, säästää ennalta ja sijoittaa että on pääomatuloja siinä vaiheessa kun tulot muuten pienet/menot suuret. Muutenkin hullua koko ajatus tänä päivänä että vielä ajatellaan että kymmenenkin vuoden päästä ihmisten tekemä työ olisi edelleen se työn tuottavuuden suurin lähde kun se ei ole sitä enää tänä päivänäkään.

Tuo nettomaksajuus on sinulle, kuten monelle muullekin ilmeisen hämärä käsite.

Esim. 80-luvulla syntyneseen suomalaiseen on yhteiskunta laittanut rahaa n. 300 000 siihen mennessä, kun hän on täyttänyt 25 vuotta. Jos hän opiskelee edelleen, summa jatkaa kasvamistaan.

Nettomaksajaksi siirrytään vasta sitten, kun tuo summa ja koko ajan saatavat tulonsiirrot (kyllä, niitä me saamme jokainen) on maksettu takaisin veroissa. Ymmärtänet, että siihen menee vuosia, niinpä 80-luvulla syntynyt siirtyy nettomaksajaksi noin 40-vuotiaana. Nettomaksajuutta jatkuu sitten (jos on koko ajan töissä) noin 80-vuotiaaksi, jolloin ihminen taas siirtyy nettosaajaksi.

Suuri palkka ei siis vielä tarkoita sitä, että on nettomaksaja. Esim. lääkäreiden kohdalla koulutus lisää velkaa yhteiskunnalle n. 180 000.

Historiassamme on useita pörssiromahduksia ja sellaista on povattu nytkin pian tulevaksi.  Silloin sijoitusten arvo laskee olemattomiin. Toivottavasti et sijoita oletuksena, että nykytilanne on pysyvä?

Mitä pääomien verottamiseen taas tulee, niin me piensijoittajat olemme ainoita, jotka maksamme veromme säädetyn mukaisesti. Jos veronkiertomahdollisuudet vakuutuskuorineen ja hallintarekistereineen tukittaisi, saisi valtio merkittävästi lisää tuloja. Jos ne sitten ohjattaisi vaikkapa noihin tutkimus- ja kehitystukiin, saattaisi niiden avulla syntyä "uusi Nokia", joka toisi vaurautta koko kansalle.

OECD:n mukaan Suomen liian suuriksi kasvaneet tuloerot ovat kutistaneet talouskasvustamme 9 %.

Matalapalkat kasvattaisivat tuloeroja lisää, jolloin talouskasvua ei syntyisi.

Maksaakohan Saksa lapsilisää myös ulkomailla asuvasta lapsesta kuten me Suomessa kaikkien virolaisten ja puolalaisten yms. täällä työssä käyvien lapsille?

Koska semmoinen laki meillä on. Niin valuu Suomen rahat tuonne, eikun lisää velkaa ottamaan.

Lapsilisästä pitäisi saada myös rotulisää. Jos on puhtaat arjalaiset piirteet ja vanhempien yhteistulot yli 100 000 euroa, niin tällöin on maksimi lapsilisä 200 €/kk. Jos sen sijaan lapset ovat vähän vammaisia ja erirotuisia, niin lapsilisä voisi olla jotain 20 €/kk. Tärkeintä olisi kuitenkin, että lapsilisä jakaantuisi näin oikein sellaisille ihmisille, joista on yhteiskunnalle eniten hyötyä ja kannustaisi heitä lisääntymään enemmän. Tällä mallilla ei myöskään tulisi myöskään lisämenoja valtiolle. 

Nyt jo 8 miljardia ääliötä. Lisääkö tarvitaan vielä ja niidenkin tuella, jotka ihmettelevät koko lapsilisähommaa?

Tässää tilastotieto maailman kehittyneistä maista ja niiden tuista lapsiperheille.

http://www.dailymail.co.uk/femail/article-4873600/US-announced-worst-co…

Ja kukas se siellä anteliaampien tukien ykkösenä töröttää, no Finland tietysti.

Ihmeen vähän tätä on lehdistössä kerrottu, jossain talouslehdessä taisi olla juttu.

Suomessa saisi olla niin, että ensimmäisestä lapsesta saisi eniten ja summa voisi olla isompi kuin nyt. Ensimmäiseen menee usein eniten rahaakin ensimmäisinä vuosina ja tuolloin alle kolmikymppisillä vielä epävarmaa eri tavalla työn yms suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Lapsilisästä pitäisi saada myös rotulisää. Jos on puhtaat arjalaiset piirteet ja vanhempien yhteistulot yli 100 000 euroa, niin tällöin on maksimi lapsilisä 200 €/kk. Jos sen sijaan lapset ovat vähän vammaisia ja erirotuisia, niin lapsilisä voisi olla jotain 20 €/kk. Tärkeintä olisi kuitenkin, että lapsilisä jakaantuisi näin oikein sellaisille ihmisille, joista on yhteiskunnalle eniten hyötyä ja kannustaisi heitä lisääntymään enemmän. Tällä mallilla ei myöskään tulisi myöskään lisämenoja valtiolle. 

Hyvin sanottu. Tämä ei valitettasti voi toteutua käytännössä, mutta oikeasti olisi hyvä ajatus. Miksi pitää aina työntää totuudelta pää kuoppaan?

Vierailija kirjoitti:

Tässää tilastotieto maailman kehittyneistä maista ja niiden tuista lapsiperheille.

http://www.dailymail.co.uk/femail/article-4873600/US-announced-worst-co…

Ja kukas se siellä anteliaampien tukien ykkösenä töröttää, no Finland tietysti.

Ihmeen vähän tätä on lehdistössä kerrottu, jossain talouslehdessä taisi olla juttu.

Olisiko se tämä:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vanhemmilla-pitkat-lomat--suomi-on-k…!

Vierailija kirjoitti:

Saksassa ollaan huolissaan alhaisesta syntyvyydestä, on oltu huolissaan jo pitkään ja perheitä on alettu tukea jo muutamia vuosia sitten jonka ansiosta saksalaisen naisen keskimääräinen lapsiluku on noussut 1,3:sta 1,55:een muutamassa vuodessa ja nyt se oletettavasti nousee lisää ja siten lapsia syntyy enemmän ja valtio turvaa näin että tulevaisuudessa on veronmaksajajia.

Suomessa sen sijaan lapsiperheitä on kuritettu ja muutenkin ilmapiiri on mitä on ja sitten ihmetellään kun suomalaisen naisen lapsiluku on tippunut 1,87:sta (oli euroopan parhain hetken aikaa) alle 1,49:ään. Juu mielikuva "prismaperheestä" tosiaan on syynä tähän.. hassua ettei ollut 10v sitten vaan silloin syntyvyys oli nousussa.

Kyllä siellä lisääntyy jotkut muut kuin saksalaiset.

Tähän päivähoidon hintaan vaikuttaa moni asia, esimerkiksi kaupunki. Joissain Saksan kaupungeissa esimerkiksi yli 3-vuotiaille on ilmainen päivähoito.

Suomessa tukien avulla lisääntyisi lähinnä se väestö joka ei osallistu muutenkaan verokertymän kasvattamiseen. Yksi huntupää tuottaa kerran vuodessa uuden kiiluvasilmäisen kilvoittelijan, koska systeemi.

Vierailija kirjoitti:

Kolmannesta lapsesta ylöspäin lapsilisät pienemmäksi tai pois kokonaan. Yhteiskunta ei ole velvollinen

maksamaan epäekologista vauvatehtailua.

Oletan, että sinä et ole kuullut asiasta (toinen vaihtoehto on sinulle ikävämpi);  Suomen syntyvyys on 1800-luvun nälkävuosien tasolla, eli aivan liian matala huoltosuhteen kannalta.

Maapalloa ei suinkaan "pelasta" se, että kehittyneissä maissa jätetään lapset tekemättä, koska kehittyneiden maiden koulutuksen ansiosta jälkipolvi saattaa keksiä jotain, mikä auttaa meitä säilyttämään maapallomme.

Kehitysmaiden lapset eivät sitä voi keksiä, heitä ei kouluteta.

Vierailija kirjoitti:

Tässää tilastotieto maailman kehittyneistä maista ja niiden tuista lapsiperheille.

http://www.dailymail.co.uk/femail/article-4873600/US-announced-worst-co…

Ja kukas se siellä anteliaampien tukien ykkösenä töröttää, no Finland tietysti.

Ihmeen vähän tätä on lehdistössä kerrottu, jossain talouslehdessä taisi olla juttu.

Nyt oli sinulla sisälukutaito hukassa Kyse ei suinkaan ollut tuista, vaan vertailussa painotettiin monia muita tekijöitä.

Lainaus Kauppalehdestä:

"Tulokset ovat kiinnostavia, vaikka niiden perusteella ei voi tehdä pitkälle meneviä päätelmiä. Perheiden arjen sujuvuuteen vaikuttavat nimittäin monet muutkin asiat, kuten ostovoima, asumisen hinta, ruuhkat, päivähoito ja työpaikan ilmapiiri."

Suomalaisten ostovoima on heikko, asuminen aivan liian kallista ja työpaikoilla on vallalla kiusaamisen ilmapiiri sekä vanhakantainen ylhäältä-alas -johtaminen.

Äitiyspäivärahat eivät ole Suomessa Euroopan korkeimmat, eikä loman pituuskaan. Ja, mikä merkittävintä, mm. Saksassa ja Norjassa tehdään vähemmän työtunteja, kun meillä haluttaisi tyäantajien taholta pidentää työpäivää.