Lue keskustelun säännöt.
Jonnet ei muista -ketju: JOULU edition
Jonnet ei muista sellaisia monivärisiä jouluvaloja, joissa jokaiseen valoon laitettiin päälle läpinäkyvä, piikikäs muovipallo. (Eivätkä sitäkään, kuinka pirusti sattui astua tuollaisen muoviosan päälle!)
Kommentit (794)
70-luvun puolivälissä meillä lapsilla oli tapana mennä joen jäälle luistelemaan aina aatonaattona. Tämä siis Lounais-Suomessa. Jostain syystä tästä tavasta piti sitten myöhemmin luopua. Toisaalta, muistan yhden joulun samalta ajalta kun lunta ei ollut vielä aattona, sitä alkoi sataa vasta joulupäivänä. Se oli harvinaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä sain ehkä 3-4 -vuotiaana 60-lopulla joululahjaksi ihan pienen nuken jolla oli päässä sininen kovamuovinen hattu. Jostain syystä tungin sen hatun suuhuni ja se takertui kurkkuun. Muistan että menin kamariin uunin nurkkaan seisomaan ja kakomaan sitä hattua, sitten isä tuli ja nyppäsi sen ulos.
Meille ostettiin joka joulu tanskalaisia Jonathan -omenoita koko laatikko. Ne säilytettiin viileässä kamarissa joka tuoksui omenoilta. Niitä sai ottaa ihan vapaasti ja kuuseen ripustettiin niitä myös. Samassa kamarissa oli lipaston laatikossa joulusuklaata, Fazerin Verratonta, hasselpähkinälevyjä ja myös tummaa Taloussuklaata joka syötiin vasta sitten kun herkummat oli lopussa.
Meillä oli talossa lämmittämätön ulkokuisti jossa äiti kauli voitaikinaa kynttilän valossa, siellä oli sopivan viileää. Joulutortut oli muhkeita ja hyviä.
Tuo jouluomenalaatikko oli niin ihana! Makeita omenoita sai syödä vapaasti. 1970 ja vielä 1980-luvullakin.
Varmaan tämä on jo mainittukin, mutta siis Lasten suuri lelukirja, joka ilmestyi ainakin omassa lapsuudessani ysärillä ja 2000-luvun alussa noin kuukausi ennen joulua, oli aina ihan paras juttu. Sitä odotettiin aina parhaan kaverin kanssa kuin kuuta nousevaa, selattiin lukemattomia kertoja läpi ja ympyröitiin kaikki toivelelut. Mahtaakohan ilmestyä vielä?
Koko joulukuun ajan laulettiin koulun aamunavauksissa jouluisia virsiä. Adventtien aikoihin sytytettiin luokassa kynttilöitä (tietysti aina adventin määrän mukaan). Aina arvottiin, kuka luokalta pääsi tekemään tämän, ihan ekaluokasta asti. Säestimme tapahtumaa Nyt sytytämme kynttilän -laululla.
Ala-asteella ja lukiossakin saimme joulutodistusten jaon yhteydessä mukaamme paperipussit, joissa oli aina ainakin pipari, mandariini, lakupatukka ja pari suklaakarkkia. Ylä-asteellani tätä tapaa ei jostain syystä ollut.
Keski-ikä kirjoitti:
Joulupyhien aikaan ei ollut mitään asiaa minnekkään, tapaninpäivänä iltapäivällä sai pihapiiristä poistua, mutta ei tullut kuuloonkaan, että olis kaverille menty.
Tuosta tuli mieleen, että ennen (vain muutama vuosikymmen sitten) ihmiset osasi varautua paremmin. Ei kuoltu nälkään (tai janoon), vaikka ei kaupat olleetkaan joka päivä auki kellon ympäri! Kaupat meni jouluaattona kiinni 12.00, siis joulurauhan julistuksen alkaessa. Ja seuraavan kerran ruokakauppaan pääsi 27.12. Taisi olla vasta 90-luvulla, kun ruokakaupat saattoivat olla jo tapaninpäivänä pari tuntia auki.
Sattumaako vain, että kauppojen aukioloaikojen vapautumisen tahtiin suomalaisten ylipainoisuus on lisääntynyt?
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikä kirjoitti:
Joulupyhien aikaan ei ollut mitään asiaa minnekkään, tapaninpäivänä iltapäivällä sai pihapiiristä poistua, mutta ei tullut kuuloonkaan, että olis kaverille menty.
Tuosta tuli mieleen, että ennen (vain muutama vuosikymmen sitten) ihmiset osasi varautua paremmin. Ei kuoltu nälkään (tai janoon), vaikka ei kaupat olleetkaan joka päivä auki kellon ympäri! Kaupat meni jouluaattona kiinni 12.00, siis joulurauhan julistuksen alkaessa. Ja seuraavan kerran ruokakauppaan pääsi 27.12. Taisi olla vasta 90-luvulla, kun ruokakaupat saattoivat olla jo tapaninpäivänä pari tuntia auki.
Sattumaako vain, että kauppojen aukioloaikojen vapautumisen tahtiin suomalaisten ylipainoisuus on lisääntynyt?
Ai niin tämä. Vaikka olin lapsi, aina oli semmoinen pieni jännitys, että muistetaanko ostaa kaikkea. Kun sitä ei tosiaan sitten tietyn kellonajan jälkeen saanut mistään. Auki olivat sitten ehkä enää ne erikoisemmat taukopaikat isojen teiden varsilla. Olivatko nekään 24h auki, en muista. Kauppalistakin oli helvetinmoinen, kun oma perhe, useampi lapsi plus vieraat pariksi päiväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jonnet ei muista, että laulu "Tule joulu kultainen" Seija Simolan esittämänä tuli SOK:n tv-mainoksissa aina ennen joulua. Mainosfilmikin oli joka vuosi erilainen ja kertoi jonkin tarinan. Tuota laulua ei esitetty missään joululaulutilaisuuksissa, koska miellettiin niin vahvasti mainoslauluksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistaako kukaan, kun joskus -80-90 -luvulla sai Osuuspankin(?) joulukalenterista sellaisen läpinäkyvän jouluaiheisen kuvan, jonka sai kiinnittää ikkunaan? Meillä oli ainakin jouluseimi- ja joulupukki-aiheiset ikkunakoristeet.
90-luvulla joltain huoltoasemalta sai kuvakalenterin, jossa oli aiheena senhetkinen Disneyn hittileffa (Pocahontas, Leijonakuningas jne.). Tuo oli lapsena ehkä siisteintä ikinä.Voisitko nyt jo opetella kirjoittamaan?? Se on 80-90-luku 😑 tuon rasittavan kirjoitustyylisi tunnistaa kaukaa.
No onko se nyt niin nokonuukaa? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ikävä Anttilan suurta joulukuvastoa...
Niinpä ❤
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Televisiosta ei tullut uutisia jouluaattoiltana eikä joulupäivänä. Tämä perinne taidettiin rikkoa vasta 1989, kun Ceausescut teloitettiin ja siitä oli joku ylimääräinen uutislähetys. Ainakin muistan, miten epämiellyttävältä tuntui kun jouluna näytettiin televisiosta tuollaista.
Muistan jotenkin tuon Ceaucescujen teloituksen, en kyllä silloin tiennyt että mistä siinä oli kysymys. Näytettiinkö sitä televisiossa silloin? Minulla on jokin muistikuva, että olisivat olleet jonkin seinän edessä ja sitten kaatuivat. Voi kyllä olla jokin valemuistikuvakin. 1981-syntynyt.
Jouluna televisioituja teloituksia (ei muulloin). Vain Suomessa (ja ehkä Romaniassa, paitsi telkkareita oli 1 per kolhoosi). Oi niitä aikoja.
...Taidettiin näyttää ympäri maailman - oli sen verran top news kuitenkin. Aika erikoinen näkyhän se oli. Sen joulun kyllä muistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulusta sai sellaset pienet joulupussit jossa sisällä omena, karkki ja pipari :)
Jossakin varmaan vieläkin jaetaan näitä.
Punainen paperipussi joka oli laitettu kiinni joulutarralla :)
Kummisedän luona kasvatettiin ja teurastettiin sika joulukinkkua varten. Varmaan aika harva jonne on kokenut tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aikaa, jolloin isoin joululahjatoive oli Melodika.
Tai sellainen muotti, jossa valettiin kipsistä eläinhahmo tms ja sitten se itse myös maalattiin.
Saatiin siskon kanssa jouluaattona omat limpparipullot saunan jälkeen. Yleensä jouduttiin jakamaan pieni (0,33l) pullo. Ei siksi että oltaisiin oltu köyhiä, vaan koska jo silloin tiedettiin että sokeri ei ole varsinaisesti mikään terveystuote.
Ei oikeastaan liity jouluun mutta tuli tosta limpparista mieleen, että naapurin kommunistien kersat ei saanu Kokista eikä Spriteä koska kapitalismi, ja vasta Moskovan Olympialaisten jälkeen saivat sitte Pepsiä :-D, jota oli kyllä hankala löytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mainoksissa mentiin vielä Joulukirkkoon ja enkeleitä myös oli kuvastona jotka tänäpäivänä jo hiukan kielletty.Myös tunnistettava K-kaupan Väiskin joulupöytä mitä nykyäänkään voisi näyttää kun on joitakin uskontoja loukkaava kinkku mukana.
Maalla asuvana muistan lapsuuden hevosajelut jouluisin
Piikkivalot on mulle ihan tuntematon ilmiö. Olen oranssien paperitähtien ja enkelikellojen aikakaudelta. Ja parasta oli, kun kuuseen laitettiin tähtisadetikkuja! Tekeekö kukaan enää niin - eihän siinä mitään järkeä ollut.
Muistan tähtisadetikut kuusessa ja elävät kynttilätkin. Niitä sitten pelättiin ja varottiin koko ajan, mutta vasta jälkeenpäin oikeasti ymmärsin, miten hullua touhua se oli
Muistaako kukaan jouluaattoaamun Joulupakettia telkkarissa? Jotain kolme tuntia animaatiota putkeen: 99 % oli puisevaa neukku- ja itäblokkikamaa, jota tuijotettiin silmä kovana siltä varalta, jos jossakin kohtaa tulisi yksi Aku Ankka -pätkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sain ehkä 3-4 -vuotiaana 60-lopulla joululahjaksi ihan pienen nuken jolla oli päässä sininen kovamuovinen hattu. Jostain syystä tungin sen hatun suuhuni ja se takertui kurkkuun. Muistan että menin kamariin uunin nurkkaan seisomaan ja kakomaan sitä hattua, sitten isä tuli ja nyppäsi sen ulos.
Meille ostettiin joka joulu tanskalaisia Jonathan -omenoita koko laatikko. Ne säilytettiin viileässä kamarissa joka tuoksui omenoilta. Niitä sai ottaa ihan vapaasti ja kuuseen ripustettiin niitä myös. Samassa kamarissa oli lipaston laatikossa joulusuklaata, Fazerin Verratonta, hasselpähkinälevyjä ja myös tummaa Taloussuklaata joka syötiin vasta sitten kun herkummat oli lopussa.
Meillä oli talossa lämmittämätön ulkokuisti jossa äiti kauli voitaikinaa kynttilän valossa, siellä oli sopivan viileää. Joulutortut oli muhkeita ja hyviä.
Tuo jouluomenalaatikko oli niin ihana! Makeita omenoita sai syödä vapaasti. 1970 ja vielä 1980-luvullakin.
Omenat oli yksitellen omissa koloissaan violetin värisessä pahvissa. Se pahvi oli kiva askarteluun.
Ihailin suuresti sitä pahvia kun se oli niin kauniin värinen. Oi lapsuus!
Jatkan vielä, että myös meillä perinteisiin joulukoristeluihin kuuluivat ne punaiset joulutähdet, joita näki joka toisessa kodissa!
Sopivat niin kivasti yhteen punaisten verhojen ja pöytäliinojen kanssa. :)