Jonnet ei muista -ketju: JOULU edition

Vierailija kirjoitti:

Mäkkärin mainos, jossa se sika huutaa kyltin kanssa: syökää kanaa 😂

Muistan että näin salaa äitin sähköpostissa olevan videon missä huudetaan imekää munaa 😂 En muista oliko siinä possu vai muu elukka kyltin kanssa. Tuo oli silloin kun meille oli vasta tullut netti, ja äiti käytti spostiaan paljon mm noihin "hassuihin" videoihin 😁

Vierailija kirjoitti:

Muistaako kukaan talikuvia? Ei kovin turvallista sekään. Sytytettiin kynttilä ja tiputettiin steariinia jonkun lehdessä olevan kuvan päälle useampi kerros. Kun se jähmettyi ja sen saattoi irrottaa, oli kuva siirtynyt steariiniin. Aku Ankka -lehtien paperi oli hyvä tarttumaan.

Minä mainitsin tämän jossain tuolla alkulehdillä kai. Se oli tosiaan jännää, kun tehtiin kopioita :) Voi, kun oliskin tiedetty silloin jotain kopiokoneista! Mietin myös, että kuinka me saatiin tehdä noita. Mutta varmaan selitys on, että kun koti oli pieni, joku aikuinen oli siinä lähellä. Ei varmaan yksin kotona ollut lupa tehdä. Tosin olisi siitä äkkiä voinut kunnon tulipalokin roihahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Mehän tehdään noita juttuja vieläkin. Noi piikkivalot heitin tänä jouluna roskiin kestivät vain 35 vuotta...

Kyllä meidän jouluun kuuluu puolukanvarvut, havut rappusten edessä, jäälyhdyt, punaiset kartonkitontut, enkelikellot, hahmokynttilät, oranssi paperitähti, folion kaltaisesta paperista tehdyt tähdet, himmeli.

Minäkin kaipaan niitä kunnon joulukalentereita. Voi miten pienenä ihastelinkaan r-kioskilla niitä, oli disney ja vaikka mitä kalentereita. Joissakin oli naruja joita vetämällä jokin osa liikkui. Ne oli hienoja ja yllätykset oli aina laadukkaita. R- kioskilla myytiin niitä pieniä paketteja joita ostettiin kun annettiin vaikka kaverille lahja. Ne maksoi 5 tai 10 mk ja ne oli valmiiksi paketoitu eikä voinut tietää mitä niiden sisällä oli. Joulujuhlassa saatiin aina eväspussiin pakattu lahja, sisällä oli omena, pipari ja karkkia.

Joka joulu oli melkeinpä kulta-punainen. Kaikki vaihtoi jouluverhot ikkunaan. Kukka-asetelmat oli kohtuuhintaisia ja sellaisia vietiin kyläpaikkaan mennessä.

Koulu järjesti kunnon joulujuhlan johon oppilaat teki hienoja esityksiä, koulun kuoro lauloi joululauluja.

Ihmisillä oli pöydällä tai seinällä juuttikankaasta tehty kangas joka oli koristeltu huopapaloilla, monesti kuva kynttilästä tai jokin muu jouluaihe.

Jouluna leivottiin paljon. Joulupullaa ja pipareita. Joka kodissa tuoksui niin hyvälle. Lapset koristeli piparit hienosti ja osa pääsi kuuseen roikkumaan. Joulutortut tehtiin sarviksi, hillo oli siellä kolmion sisällä, suu poltettiin näihin aina. Mummot piti piirakkatalkoita, pakastimeen piti saada omatekemät piirakat.

Oi niitä muistoja :)

Äitini oli jouluihminen ja meillä oli varmasti kaikkea mikä vähänkin jouluun liittyi. Paljon näistä on tallessa minulla, vanhoja koristeita ja varsinkin muistoja.

Tätä ketjua lukiessa ja katsellessa omia ikkunoita punaisine tonttuineen, mietin olenkohan jämähtänyt hieman sinne 90-luvun lapsuuteen? Mutta lapset näköjään tykkäävät punaisidta pahvitontuista, joten olkoot siihen asti kunnes menevät täysin rikki.

Meillä oli nuo piikkirivalot ikkunoissa -yötä päivää- teipattuna yleensä neliöksi ikkunan muodon mukaisesti sekä sprayttavaa valkoista lunta ikkunoissa. Sen haju muistuu edelleen mieleen. Oisko ne tontut teipattu sit siihen lumen päälle ns. Kävelemään.. tuikku-enkeli-kilkatin oli silloin. Lahjoja paljon vähemmän kuin nykyään omilla lapsilla. Jouluverhot ja pöytäliina ja lasiset pallot.

Olen syntynyt 85

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mehän tehdään noita juttuja vieläkin. Noi piikkivalot heitin tänä jouluna roskiin kestivät vain 35 vuotta...

Kyllä meidän jouluun kuuluu puolukanvarvut, havut rappusten edessä, jäälyhdyt, punaiset kartonkitontut, enkelikellot, hahmokynttilät, oranssi paperitähti, folion kaltaisesta paperista tehdyt tähdet, himmeli.

Minäkin kaipaan niitä kunnon joulukalentereita. Voi miten pienenä ihastelinkaan r-kioskilla niitä, oli disney ja vaikka mitä kalentereita. Joissakin oli naruja joita vetämällä jokin osa liikkui. Ne oli hienoja ja yllätykset oli aina laadukkaita. R- kioskilla myytiin niitä pieniä paketteja joita ostettiin kun annettiin vaikka kaverille lahja. Ne maksoi 5 tai 10 mk ja ne oli valmiiksi paketoitu eikä voinut tietää mitä niiden sisällä oli. Joulujuhlassa saatiin aina eväspussiin pakattu lahja, sisällä oli omena, pipari ja karkkia.

Joka joulu oli melkeinpä kulta-punainen. Kaikki vaihtoi jouluverhot ikkunaan. Kukka-asetelmat oli kohtuuhintaisia ja sellaisia vietiin kyläpaikkaan mennessä.

Koulu järjesti kunnon joulujuhlan johon oppilaat teki hienoja esityksiä, koulun kuoro lauloi joululauluja.

Ihmisillä oli pöydällä tai seinällä juuttikankaasta tehty kangas joka oli koristeltu huopapaloilla, monesti kuva kynttilästä tai jokin muu jouluaihe.

Jouluna leivottiin paljon. Joulupullaa ja pipareita. Joka kodissa tuoksui niin hyvälle. Lapset koristeli piparit hienosti ja osa pääsi kuuseen roikkumaan. Joulutortut tehtiin sarviksi, hillo oli siellä kolmion sisällä, suu poltettiin näihin aina. Mummot piti piirakkatalkoita, pakastimeen piti saada omatekemät piirakat.

Oi niitä muistoja :)

Äitini oli jouluihminen ja meillä oli varmasti kaikkea mikä vähänkin jouluun liittyi. Paljon näistä on tallessa minulla, vanhoja koristeita ja varsinkin muistoja.

Tätä ketjua lukiessa ja katsellessa omia ikkunoita punaisine tonttuineen, mietin olenkohan jämähtänyt hieman sinne 90-luvun lapsuuteen? Mutta lapset näköjään tykkäävät punaisidta pahvitontuista, joten olkoot siihen asti kunnes menevät täysin rikki.

Meillä oli nuo piikkirivalot ikkunoissa -yötä päivää- teipattuna yleensä neliöksi ikkunan muodon mukaisesti sekä sprayttavaa valkoista lunta ikkunoissa. Sen haju muistuu edelleen mieleen. Oisko ne tontut teipattu sit siihen lumen päälle ns. Kävelemään.. tuikku-enkeli-kilkatin oli silloin. Lahjoja paljon vähemmän kuin nykyään omilla lapsilla. Jouluverhot ja pöytäliina ja lasiset pallot.

Olen syntynyt 85

Minä kanssa virittelin valot juuri noin kunnes myyntiin tuli imukupit. Silloin tein oikein kaavat, jonka mukaan laitoin valot tasaisin välimatkoin sydämen muotoon ikkunaan. Kaavaa säilytin monta vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Lunta ja pakkasta

Ja nimenomaan koko ajan. Kolmekin viikkoa saattoi lämpötila olla -15 tai alle. Sitten saattoi laskea normaaliin alle -10.

Löysin piikkivalot ja kahdet muutkin retrovalot + vielä varalamppujakin niihin. Aika kauan olen niitä säilyttänyt 😊

Meidän kerrostalon kerhohuoneessa oli 80-luvulla joulujuhlat, joihin kaikki lapsiperheet ja vähän muitakin asukkaita osallistui. Aikuiset olivat suunnitelleet sinne leikkejä ja esityksiä ja sitten varmaan juotiin mehua ja saatiin pipari tai pieni rusinalaatikko. Aika ihanan yhteisöllistä meidän talossa oli silloin, vaikka kyseessä oli siis tuikitavallinen 5-kerroksinen talo.

Lapsuudesta muistan myös pikkuoravien hoululaulut.

Ihana ketju!

Minäkin muistan että telkkarista piti katsoa Samu Sirkan joulutervehdys. Suku tuli aina aattona syömään, pöytä ihan notkui ruokaa. Pukki toi lahjat, ehkä autoradan tai star wars- legoja pikkuveljelle, tylsiä ja järkeviä pehmeitä paketteja minulle.

Illalla mummi nukahti keinutuoliin takan ääreen, ja ajoimme uudella autoradalla tai junaradalla isien ja enojen kanssa kilpaa.

Meillä teurastettiin kaksi sikaa muorilassa. Muistan kuinka meidän lasten piti pysyä sisällä, edes verhon raosta ei olisi saanut kurkkia, salaa tietty katseltiin. Siinä ne possut roikkui navetan edessä traktorin piikeistä. Myös kalkkunoja teurastettiin, muistan miten se sätki pitkään vaikka oli pää irti. Se oli kummallisen hassua lapsesta.

Vierailija kirjoitti:

Ihania muistoja. Itselle enkelikello tuo vieläkin pahan olon. Joulut olivat vanhempien juopottelua ja väkivaltaa. Olin ylä-asteikäinen, kun sain ensimmäisen kauniin joulumuistotn: lähdin kotoa pakoon ja vähissä vaatteissa lumisateessa kylmä hävisi. Muiden kotien ikkunoissa oli värikkäät jouluvalot, nuo piikkipallot, ja se näky lumisateessa oli kaunis, kun ei yhtäkkiä enää palellut.

Olipas surullinen tarina :( En ole itkupilli mutta kyyneleet tuli silmiin kun luin tämän. Toivottavasti joulusi ovat nykyään hyviä ja turvallisia!

Olen onnekas kun minulla on ollut turvalliset lapsuuden joulut. Parhaiten on jäänyt mieleen, kun me lapset pääsimme isän mukaan joulupukkikierrokselle noin 8-9-vuotiaina. Isä oli pukkina monessa paikassa. Olimme tonttupuvuissa ja autoimme jakamaan lahjoja. Se oli jännittävää ja oli hauska nähdä pikkulasten ilo lahjoista. Kotona äiti oli laittanut joulupöydän valmiiksi. Päästiin suoraan syömään ja sen jälkeen saatiin omat lahjat.

Vierailija kirjoitti:

Ihana ketju!

Minäkin muistan että telkkarista piti katsoa Samu Sirkan joulutervehdys. Suku tuli aina aattona syömään, pöytä ihan notkui ruokaa. Pukki toi lahjat, ehkä autoradan tai star wars- legoja pikkuveljelle, tylsiä ja järkeviä pehmeitä paketteja minulle.

Illalla mummi nukahti keinutuoliin takan ääreen, ja ajoimme uudella autoradalla tai junaradalla isien ja enojen kanssa kilpaa.

Minä katson edelleen Samu-Sirkan joulutervehdyksen joka joulu, vaikka olen jo 44-vuotias.

Pikkuoravien joululaulut muistan myös. Ja moniväriset valot, enkelikellon ja jouluverhot. Meillä oli monet eri jouluverhot, joita vaihdeltiin eri vuosina. Nykyään ei enää kukaan vaihda verhoja jouluksi.

Itse olen viettänyt lapsuuteni ja nuoruuteni maalla ja olen kyllä kiitollinen siitä, ettei lapsena tarvinut nähdä mitään teurastuksia. Vanhemmillani ei onneksi ollut lihakarjaa eikä kinkku kuulunut joulupöytäämme muutenkaan.

Virkatut punaiset joulutonttukoristeet, joiden sisällä oli wc-paperihylsy. Nuo koristeet on lapsuudenkodissa esillä vieläkin. Samoin enkelikello.

Lempijoulukalenterini oli lelukalenterit, joista tuli pienenpieniä, tosi kauniita pikkuleluja. Sellaisia värikkäitä, läpikuultavia, muovisia eläinhahmoja yms. Tykkäsin myös niistä Disney-kalentereista, joissa kädet/jalat liikkui narusta tai pahviliuskasta vetämällä. Ja senkin muistan elävästi miten eri pankeista noudettiin kuvakalentereita innosta hihkuen.

Jäisiä lumilyhtyjä meillä tehdään vieläkin. Värikkäät piikkijouluvalot toimii myös. Ja oranssi pahvitähtikin edelleen käytössä :)

Histamiini, Kosti Kotiranta joulupukkina sekä Gommin ja Pommin joulukalenteri. Samu Sirkan joulutervehdyksessä tykkäsin eniten siitä pätkästä, jossa pikkulinnut ja hiiret tuunaavat Tuhkimolle juhlamekkoa, se oli jotenkin taianomaista. Ja muutkin vanhemmat piirretyt lämmittää sydäntä enemmän kuin uudet tietokoneella tehdyt.

Muistaako muutkin askarrelleensa tarha- tai ala-asteikäisenä tämäntyylisiä joulu(kuusen)koristeita? :)

https://www.antikvariaatti.net/tuotekuvat/isot/1436826.jpg

https://asiakas.kotisivukone.com/files/nukkejalahja.yrittaa.fi/vanhatta…

T. kasarin lapsi

Punainen sähkökynttelikkö, jossa jotain muovimarja-rinkukoita kynttilöiden ympärillä :D   Äiti vaihtoi jouluverhot ja laittoi jouluisen pöytäliinan. Muovikuusia ei ollut, allergiset/sotkua inhoavat saivat vain kestää!  Joulutortut olivat puolikuun muotoisia ja niihin poltti suun joka kerta, piparitaikinan äiti teki itse ja minä painelin pipareita punaisilla muovimuoteilla. Olohuoneen ikkunassa oli iso oranssi paperitähti ja muissa ikkunoissa punaisia pahvitonttuja. Ainona lapsena sain hitonmoiset lahjakasat :D

Vierailija kirjoitti:

Se oranssi pahvitähti, joka loisti lähes joka asunnon ikkunassa 80-luvulla!  

Meilläpäin punatähtiä oli vain kommunistien ikkunoissa. Olisin halunnut sellaisen, mutta äiti ei suostunut poliittisista syistä ostamaan.

Nuo usko, toivo, rakkaus -jouluvalot ikkunassa oli mulle ihan uusi tuttavuus tämän ketjun myötä. Sukuamme asuu pohjanmaalla länsirannikolla, mutten muista nähneeni koskaan noita valoja (en kylläkään tiedä käytiinkö koskaan juuri joulusesongin aikana sielläpäin).

Ikkunaan kiinnitettävät valkoista muovia olevat kauriin, tontun tai reen malliset kehykset, joissa jouluvalot. Laitettiin imukupeilla kiinni keskelle ikkunaa. Valot oli kieputettu sen kuvion reunojen ympärille. Sellaiset aika halvan näköiset jouluvalot, ostettu ehkä Tiimarista? :D Onkohan noita enää.

Meidän perheessä saatiin joululahkaksi mm. Masters of the Universe -ukkeleita, My Little Ponyja, legoja, Playmobileja, Fabulandiaa, Polly Pocketeja, lautapelejä, yöpukuja (joissa Karvinen, Pikku Myy, tms), eläinpehmotossuja, siirtotarroja, äänisatuja ("kun kuulet tämän äänen..pling..on aika kääntää sivua"), Goosh-palloja, Hittibuumi- yms kasetteja, Disneyn VHS:iä, muita elokuvia (esim. Kuka viritti ansan, Roger Rabbit?, Hopeanuoli, Kummeli, Ace Ventura, Nukkemurhaaja, Gremlins, Ghostbusters, Indiana Jones, Viimeinen Mohikaani, jne), kirjoja ja lehtiä (kuten esim. Noidan käsikirja, Rasmus Nalle, Pikku poni Tuisku, Bertin päiväkirja, uusin Aku Ankan taskukirja, Hevoshullu, Tintin seikkailut, Myrkky, Sudenpentujen käsikirja, jne). Karkkisuosikkeja oli mm. Toblerone, Royal, Viikonloppupussi, Tom & Jerry, lakupiiput, karkkilaatikot, jne. Fazerin parhaat ja pehmeät paketit oli kauhistus.

- vuonna 1984 syntynyt, jolla eri ikäisiä sisaruksia